Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (Valtionavustuslaki 688/2001 16 §).
Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee keräämään ja ilmoittamaan Valtiokonttorille tiedot avustuksensaajien rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 5–7 §:ssä tarkoitetuista tosiasiallisista edunsaajista.
Avustuksen saajan tulee toimia yhteistyössä komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. Valtiovarain controller -toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia (Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista valvonnasta ja tarkastuksesta 537/2022 13 § ja 14 §).
Tuen saajan sekä siirrettävän avustuksen saajan on säilytettävä kaikki tukeen liittyvä kirjanpitoaineisto ja muu aineisto vuoden 2032 loppuun saakka (Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista valvonnasta ja tarkastuksesta 537/2022 18 §).
Tukivälineasetuksen 22 artikla velvoittaa keräämään tiedot tuensaajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista sekä toimeksisaajista ja alihankkijoista, mikäli kyseessä on hankintayksikkö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22). Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee keräämään tiedot tuensaajien tosiasiallisista omistajista, edunsaajista sekä toimeksisaajista ja alihankkijoista erillisellä lomakkeella rahoituspäätöksen jälkeen.
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
- Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
- Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustuksensaajan tulee varmistaa, ettei ministeriön sille myöntämällä avustuksella tehdä hankintoja sellaiselta taholta tai suoraan tai välillisesti tueta sellaisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka luetellaan EU:n pakoteasetuksissa (sellaisina kun ne ovat ajoittain muutettuina).
Avustusta myönnetään ainoastaan hankkeille, joissa noudatetaan "ei merkittävää haittaa" (”Do No Significant Harm”, DNSH) -periaatetta. Hankkeiden tulee olla asiaankuuluvan EU- ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia eivätkä ne saa sisältää toimia, jotka on lueteltu komission pois sulkemien toimien listalla (ks. tarkemmin DNSH-liitepohjan sivu 1).
Riskienhallinnan ja petostentorjunnan säädösten (VN/28895/2024) nojalla opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä ilmoitus tuettuihin toimenpiteisiin liittyvistä vakavista sääntöjenvastaisuuksista ja rikosepäilyistä. Vakavilla sääntöjenvastaisuuksilla tarkoitetaan erityisesti petoksia, lahjontaa ja eturistiriitoja tai rahoitustukea koskevien sopimusten mukaisten velvoitteiden vakavaa rikkomista. Rikoslain (39/1889) mukaan avustusten ja tukien väärinkäyttö ja sen yritys ovat rangaistavia tekoja. Jos kyseessä on rikosepäily, josta ministeriöllä on valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 17 §:n 1 momentin mukaan velvollisuus tehdä rikosilmoitus, ministeriön on ilmoitettava asiasta valtiovarainministeriölle, valtiovarain controller -toiminnolle (VVC), Valtiokonttorille, hallinnonalan ministeriölle sekä valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) ja tarvittaessa Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). Mikäli väärinkäytökseen liittyy epäilys tahallisuudesta, on ministeriön tehtävä asiasta rikosilmoitus poliisille.
Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia.
Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.
Opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta
