Erityisavustukset nuorisoalan osaamiskeskuksille 2023

Osaamiskeskusten avustamisella kehitetään ja edistetään nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. Osaamiskeskukset muodostavat valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden. 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Nuorisolain 19 §:n mukaisesti valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen tehtävät, toiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen nuorisotyöhön ja sen kehittämiseen.
Nuorisotyötä ja – politiikkaa koskevan asetuksen 8 §:n mukaan valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Osaamiskeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:

1. palvelukyky;
2. toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
3. toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten taloutta ja hallintoa on hoidettu;
4. henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; ja
5. kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

Osaamiskeskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kaksikielisyys.
Osaamiskeskukset hakevat avustusta 2020-2023 tavoiteohjausasiakirjoissa määritellyistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. 

Osaamiskeskustoiminnalla on strateginen merkitys toimialan kehittämisessä valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman kaudella. Erityisavustuksella voidaan kattaa täysimääräisesti kaikki osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävät kustannukset. Osaamiskeskustoiminnan tulee olla selkeästi erotettu sitä toteuttavan organisaation muusta toiminnasta ja kirjanpidossa sille on oltava oma kustannuspaikka. 

Mikäli neljännen (ja samalla viimeisen) toimintavuoden aikana syntyy ylijäämää, se vähennetään osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävistä kustannuksista erityisavustuksen ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Osaamiskeskuksen ylijäämä voi muodostua esimerkiksi osaamiskeskustoiminnassa kerätyistä muista tuotoista.

Erityisavustus myönnetään osaamiskeskusyhteenliittymää hallinnoivalle taholle, joka vastaa avustuksen käytöstä nuorisolain ja valtionavustuslain mukaisesti. Yhteenliittymää hallinnoivalle taholle annetaan lupa siirtää saamaansa avustusta yhteenliittymän muille osapuolille. Avustuksen siirrosta on tehtävä sopimus yhteenliittymää hallinnoivan tahon (avustuksen saajan), ja yhteenliittymän muun osapuolen (siirretyn avustuksen käyttäjä) välillä opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditulla sopimusmallipohjalla: https://minedu.fi/avustustendelegointi, josta käyvät ilmi avustuksen siirtosopimuksen vähimmäisvaatimukset.

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.