Osaamiskeskusten avustamisella kehitetään ja edistetään nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. Osaamiskeskukset muodostavat valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden.
Erityisavustukset nuorisoalan osaamiskeskuksille 2023
AvustusErityisavustukset valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten neljännelle toimintavuodelle
Avustus on tarkoitettu valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tehtäviin. Avustus voidaan myöntää niille kuudelle valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselle, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö on nuorisolain (1285/2016) nojalla hyväksynyt valtionapukelpoisiksi vuosien 2020-2023 ajaksi.
Hakuaika alkaa 1.12.2022 ja päättyy 12.1.2023 klo 16:15.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustuksia valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille yhteensä enintään 4,9 milj. euroa, mikäli eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat vuoden 2023 talousarviossa. Päätökset pyritään tekemään helmikuun aikana. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Avustus myönnetään vuodeksi (avustuksen käyttöaika on 12 kuukautta, alkaen 1.4.2023 ja päättyen 31.3.2024).
Avustuksen myöntämiseen ja käyttöön sovelletaan seuraavia säädöksiä:
Nuorisolaki (1285/2016)
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja –politiikasta (211/2017)
Valtionavustuslaki (688/2001)
Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.
Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.
Asiointipalvelun käyttöohjeet
Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.
Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.
- Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille
- Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet
- Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet
- Suomi.fi-ohjeet ja tuki
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Nuorisolain 19 §:n mukaisesti valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen tehtävät, toiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen nuorisotyöhön ja sen kehittämiseen.
Nuorisotyötä ja – politiikkaa koskevan asetuksen 8 §:n mukaan valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Osaamiskeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
- palvelukyky;
- toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
- toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten taloutta ja hallintoa on hoidettu;
- henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; ja
- kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
Osaamiskeskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kaksikielisyys.
Osaamiskeskukset hakevat avustusta 2020-2023 tavoiteohjausasiakirjoissa määritellyistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Osaamiskeskustoiminnalla on strateginen merkitys toimialan kehittämisessä valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman kaudella. Erityisavustuksella voidaan kattaa täysimääräisesti kaikki osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävät kustannukset. Osaamiskeskustoiminnan tulee olla selkeästi erotettu sitä toteuttavan organisaation muusta toiminnasta ja kirjanpidossa sille on oltava oma kustannuspaikka.
Mikäli neljännen (ja samalla viimeisen) toimintavuoden aikana syntyy ylijäämää, se vähennetään osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävistä kustannuksista erityisavustuksen ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Osaamiskeskuksen ylijäämä voi muodostua esimerkiksi osaamiskeskustoiminnassa kerätyistä muista tuotoista.
Erityisavustus myönnetään osaamiskeskusyhteenliittymää hallinnoivalle taholle, joka vastaa avustuksen käytöstä nuorisolain ja valtionavustuslain mukaisesti. Yhteenliittymää hallinnoivalle taholle annetaan lupa siirtää saamaansa avustusta yhteenliittymän muille osapuolille. Avustuksen siirrosta on tehtävä sopimus yhteenliittymää hallinnoivan tahon (avustuksen saajan), ja yhteenliittymän muun osapuolen (siirretyn avustuksen käyttäjä) välillä opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditulla sopimusmallipohjalla: https://minedu.fi/avustustendelegointi, josta käyvät ilmi avustuksen siirtosopimuksen vähimmäisvaatimukset.
2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
- Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
- Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.
Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella.
Lisätietoja
Emma Taipale, [email protected], p. +358 295 330 196
(3. – 12.1.2023 välisenä aikana: Marja Pulkkinen, [email protected], p. +358 295 330 113)
Asiointipalvelun tekninen tuki: [email protected]
Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset