Áššiid dikšun iežas gielain ii leat lahkage álohii vejolaš lága mielde, almmustuhttet varas baromehterdutkamušat
Máŋggat ruoŧagielalaččat ilmmuhit, ahte sii eai oaččo bálvalusa guovttegielalaš gielddain sin iežaset gielain. Sámegielalaččat deivet muhtin muddui diehtemeahttunvuođa ja ovdagáttuid áššiid dikšumis ja bargamis. Seavagielalaččat šaddet dávjá diŋgot dulkka eiseválddiid beales. Dát áššit bohtet ovdan odne almmustuhtton gielalaš vuoigatvuođaid čuovvunbaromehteriin.
Hástalusat ovttaveardásaš bálvalusaid dáhkideamis goappaš álbmotgielaide
Jagi 2024 giellabaromehteris čilgejuvvui Suoma guovttegielalaš gielddaid orruin, mot gielalaš vuoigatvuođat ja bálvalusat ollahuvvet sin ruovttugielddain. Jearahallamii vástidedje 5 130 dievas agi olbmo. Baromehtera bohtosat čujuhit, ahte giellavuoigŋa lea buorránan Suomas jagiid 2020–2024. Ovdalačča stuorit oassi vástideddjiin muosáhe ruoŧa- ja suomagielalaččaid gaskavuođa goriid buorrin dehe earenoamáš buorrin.
Čielggadeapmi dattetge čájeha, ahte gielalaš vuoigatvuođaid ollahuvvamis leat čielga erohusat das, leago gieldda eanetlohkogiella ruoŧa- vai suomagiella. Gielddain, main ruoŧagiella lea unnitlogugiella, ruoŧagielalaš almmolaš bálvalusaid dássi muosáhuvvo heajubun buohtastahtedettiin ruoŧa- ja suomagielalaččaid vástádusaide gielddain, main ruoŧagiella lea eanetlohkogiella.
"Digitálalaš almmolaš bálvalusat leat hástaleaddjit giellavuoigatvuođaid dáfus. Ruoŧagielalaččat leat čielgasit duhtameahttumat vejolašvuhtii geavahit digibálvalusaid iežaset gillii guovttegielalaš gielddain. Giellavuoigŋa lea dan sadjái buorránan jagi 2020 rájes", dadjá dutki Isak Vento Åbo Akademias.
Sámegielalaččaide čuhcet diehtemeahttunvuohta ja ovdagáttut
Sámebaromehter 2024 čilgii vuosttaš háve bálvalusaid geavaheddjiid sajis sámi giellalága ollái gullevaš eiseválddiid oainnuid sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollahuvvamis. Jearahallan čuozihuvvui oaivvilduvvon organisašuvnnaide, mat fállet bálvalusaid sámi giellalága mielde. Jearahallamii vástide oktiibuot 159 bargi dehe sin hoavdda. Eanetlohku vástideddjiin árvvoštalle čuovvovaš áššiid iežaset organisašuvnnas unnimusat govttolažžan: diehtu sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođain, vuoigatvuođaid laktáseaddji vuoigŋa, vuoigatvuođaid ollahuvvan ja digitálalaš bálvalusat.
Vástideddjiid mielde áššiid dikšun sámegillii ii leat álot vejolaš lága mielde. Dasa lassin biehtadahkes muosáhusat vuoiŋŋas ja bálvalusaid ollahuvvamis raporterejuvvoje. Sihke áššehasat ja bargit deivet muhtin veardde diehtemeahttunvuođa ja ovdagáttuid sámegielalašvuođa geažil.
"Sámegielalaš bálvalusat eai fállojuvvo vuogádatlaččat. Eanas vástideddjiin muitale, ahte sámegielalaš bálvalusat eai álohii fállojuvvo oba dallege go áššehas dan bivdá. Boađus lea fuolastuhtti, daningo sámegielalaš bálvalusa fállan lea dáid organisašuvnnaid lágas mearriduvvon geatnegasvuohta", gávnnaha konsulta Kati Eriksen Arvil os:s.
Seavagielalaččat dovdet gielalaš vuoigatvuođaideaset earenoamáš bures
Jagi 2024 seavagiellabaromehteris čilgejuvvui suoma ja suoma-ruoŧŧelaš seavagiela geavaheddjiin, mot gielalaš vuoigatvuođat leat sin buohta ollahuvvan. Gažaldahkii vástide 228 dievasahkásaš olbmo.
Mearkkašahtti boađus lea, ahte sulaid 70 % seavagielalaččaid áššedikšundiliin eiseváldi dehe almmolaš bálvalusaid doaibmaolmmoš ii doaimma lága gáibidan vuogi mielde, ja áššehas gártá diŋgot dulkka eiseválddi beales. Suomaruoŧŧelaš seavagiela geavaheddjiin dulkkaid oažžun lea dánnai heajut.
Seavagielalaččat dovdet goitge hui bures iežaset gielalaš rivttiid. Measta buot vástideaddjit (96 %) atnet gielalaš vuoigatvuođaid iežaset buohta dehálažžan.
"Suoma-ruoŧŧelaš seavagiela dulkkaid oažžasuvvan lea ain heittot, mii dagaha giela geavaheddjiide hástalusaid searvamis ja diehtooažžumis. Sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusain adnon ruovttoluottačuojahanbálvalus dahká bealjehemiide ja earánai lápmásiid dulkonbálvalusaid geavaheddjiide birgetmeahttun áru sierralágan bálvalusaid beassamii", muitala dutki Päivi Rainò Humanisttalaš ámmátallaskuvllas.
Seavagielalaš bealjehemiin lea riekti oažžut Kela ordnen dulkonbálvalusa lámis olbmuid dulkonbálvalusas addojuvvon lága mielde. Dulkonbálvaluslága ollahuhttima čuovvun gullá sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai.
Riekteministeriija čuovvu gielalaš vuoigatvuođaid ollahuvvama
Riekteministeriija diŋgui baromehteriid, ja dat leat ministeriija bargguid gielalaš vuoigatvuođaid ollahuvvama čuovvuma oassi. Ministeriija váldá bohtosiid vuhtii, go dat válmmastallá dán jagi ráđđehusa muitalusa giellaláhkaásaheami guoskadeamis, mii addojuvvo riikkabeivviide.
Baromehteraporttaid jurddabohtosat ovddastit dutkiid oainnuid dutkamušas ovdan boahtán guovddášgažaldagain.
Oahpásnuva dutkanbohtosiidda:
Lisätiedot:
tukija, dosentti Isak Vento, Åbo Akademi, p. 040 542 0293, [email protected]
tutkija, dosentti Päivi Rainò, Humak, p. 0400 349 201, [email protected]
konsultti Kati Eriksen, Arvil Oy, p. 040 188 3370, [email protected]
asiantuntija Inga Kauppi, oikeusministeriö, p. 0295 150 312, [email protected]