Asiointi omalla kielellä ei läheskään aina ole mahdollista lain mukaisesti, paljastavat tuoreet barometritutkimukset
Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään. Saamenkieliset kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja asioinnissa ja työnteossa. Viittomakieliset joutuvat usein tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Nämä asiat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.
Haasteita yhdenvertaisen palvelun takaamisessa molemmilla kansalliskielillä
Vuoden 2024 kielibarometrissä selvitettiin Suomen kaksikielisten kuntien asukkailta, miten kielelliset oikeudet ja palvelut toteutuvat heidän kotikunnissaan. Kyselyyn vastasi 5 130 täysi-ikäistä henkilöä. Barometrin tulokset osoittavat, että kieli-ilmapiiri on parantunut Suomessa vuosina 2020–2024. Aiempaa suurempi osuus vastaajista kokee ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet hyviksi tai erittäin hyviksi.
Selvitys kuitenkin osoittaa, että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on selviä eroja riippuen siitä, onko kunnan enemmistökieli ruotsi vai suomi. Kunnissa, joissa ruotsi on vähemmistökieli, ruotsinkielisten julkisten palveluiden taso koetaan heikommaksi verrattuna ruotsin- tai suomenkielisten vastauksiin kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli.
”Digitaaliset julkiset palvelut ovat haastavia kielioikeuksien kannalta. Ruotsinkieliset ovat selkeästi tyytymättömämpiä mahdollisuuksiin käyttää digipalveluita omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa. Kieli-ilmapiiri sen sijaan on kohentunut vuodesta 2020”, sanoo tutkija Isak Vento Åbo Akademista.
Saamenkielisiin kohdistuu tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja
Saamebarometri 2024 selvitti ensimmäistä kertaa palvelujen käyttäjien sijaan saamen kielilain piiriin kuuluvien viranomaisten näkemyksiä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kysely suunnattiin organisaatioihin, jotka tarjoavat saamen kielilain mukaisia palveluja. Kyselyyn vastasi yhteensä 159 työntekijää tai heidän esihenkilöään. Enemmistö vastaajista arvioi seuraavat asiat organisaatiossaan vähintään kohtalaisiksi: tietämys saamelaisten kielellisistä oikeuksista, oikeuksiin liittyvä ilmapiiri, oikeuksien toteutuminen ja digitaaliset palvelut.
Vastaajien mukaan asiointi saamen kielellä ei ole aina mahdollista lain mukaisesti. Lisäksi kielteisiä kokemuksia ilmapiiristä ja palvelujen toteutumisesta raportoitiin. Sekä asiakkaat että työntekijät kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja saamenkielisyyden vuoksi.
”Saamenkielisiä palveluja ei tarjota järjestelmällisesti. Valtaosa vastaajista ilmoitti, ettei saamenkielistä palvelua tarjota aina edes asiakkaan sitä pyytäessä. Tulos on hälyttävä, sillä saamenkielisen palvelun tarjoaminen on näiden organisaatioiden lakisääteinen velvoite”, toteaa konsultti Kati Eriksen Arvil Oy:stä.
Viittomakieliset tuntevat kielelliset oikeutensa erinomaisesti
Vuoden 2024 viittomakielibarometrissä selvitettiin suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä, miten kielelliset oikeudet ovat heidän kohdallaan toteutuneet. Kyselyyn vastasi 623 täysi-ikäistä henkilöä.
Merkittävä tulos on, että noin 70 %:ssa viittomakielisten asioimistilanteista viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävillä tulkkien saatavuus on tätäkin heikompaa.
Viittomakieliset ovat kuitenkin erittäin hyvin perillä kielellisistä oikeuksistaan. Lähes kaikki vastaajat (96 %) pitävät kielellisiä oikeuksia omalla kohdallaan tärkeinä.
”Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien saatavuus on yhä heikkoa, mikä aiheuttaa kieltä käyttäville haasteita osallistumisessa ja tiedonsaannissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetty takaisinsoittopalvelu muodostaa kuuroille ja muillekin vammaisten tulkkauspalveluja käyttäville ylivoimaisen esteen erilaisiin palveluihin pääsemiseen”, kertoo tutkija Päivi Rainò Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.
Viittomakielisillä kuuroilla on oikeus saada Kelan järjestämää tulkkauspalvelua vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain mukaan. Tulkkauspalvelulain toimeenpanon seuranta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Oikeusministeriö seuraa kielellisten oikeuksien toteutumista
Oikeusministeriö tilasi barometrit, ja ne ovat osa ministeriön tehtäviin kuuluvaa kielellisten oikeuksien toteutumisen seurantaa. Ministeriö ottaa tulokset huomioon, kun se valmistelee tänä vuonna eduskunnalle annettavaa hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta.
Barometriraporttien päätelmät edustavat tutkijoiden näkemyksiä tutkimuksessa esiin nousseista keskeisistä kysymyksistä.
Tutustu tutkimustuloksiin:
Lisätiedot:
tukija, dosentti Isak Vento, Åbo Akademi, p. 040 542 0293, [email protected]
tutkija, dosentti Päivi Rainò, Humak, p. 0400 349 201, [email protected]
konsultti Kati Eriksen, Arvil Oy, p. 040 188 3370, [email protected]
asiantuntija Inga Kauppi, oikeusministeriö, p. 0295 150 312, [email protected]