Statens konstpris till Petri Kuljuntausta, Jani Nuutinen och Outi Nyytäjä

Kulturminister Tanja Karpela, som överräckte prisen på onsdagen i Helsingfors, påminde i sitt pristal om att det inte är någon slump att kreativiteten utvecklas eller leder till innovativitet. - För att främja kreativitet behövs särskilda pedagogiska verktyg, bl.a. för behoven i fostran och utbildning. I småbarnsfostran bör man genom kreativitetspedagogiska metoder se till att den barnsliga fria kreativiteten tas till vara och utvecklas, senare i utbildningen och arbetslivet tillses vuxenkreativitetens behov, sade Karpela.

- Huvudscen för kreativiteten är vardagslivet. För att vi ska kunna främja kreativiteten i samhället måste vi lita på människors förmåga och vilja att använda sina egna kreativa och andra resurser. Varje människa har en kreativ potential, begåvning och förmåga som det är en grundläggande rättighet att få uttrycka och utveckla - vilket samtidigt är en viktig resurs för samhällets ekonomiska, sociala och kulturella utveckling.

- I Finlands nationella utvecklingsstrategier ses det som ett centralt mål i samhällsutvecklingen och framgången att producera innovationer. I avsnittet om kulturpolitik i det gällande regeringsprogrammet uppmärksammas i synnerhet Statsrådets konst- och konstnärspolitiska principbeslut, enligt vilket konsten och kulturen ska ges en central position i innovationspolitiken jämsides med vetenskapen och forskningen.

Prismotiveringar (endast på finska):

Petri Kuljuntausta (synt. 1961) on aktiivinen säveltäjä, esiintyjä, tutkija ja musiikkitoimittaja - alallaan moniottelija. Hän liikkuu määrätietoisesti uuden elektronisen ja konkreettisen musiikin maastoissa käyttäen sekä sähköisiä instrumentteja että erilaisia luonnon ja urbaanin ympäristön ääniä sävelteostensa aiheena ja yhdistävänä musiikillisena inspiraationa.

Petri Kuljuntaustan teoksia on julkaistu sekä itsenäisiä äänitteinä että osana kokeellisia elokuvia tai visuaalisen taiteen ja tanssin alueella yhteistyössä keskeisten suomalaisten tekijöiden kanssa. Kuljuntausta on myös esiintynyt laajasti ympäri maapalloa ja tehnyt huomattavia yhteistyöprojekteja alan keskeisten kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Tutkimustyönsä pääteoksena Kuljuntaustalta on julkaistu kattava ja samalla alansa ensimmäinen kokonaisesitys elektronisen musiikin ilmiöistä ja kehittymisestä Suomessa (On-Off, 800 s. 2002, Like & Kiasma). Kuljuntausta toimii myös aktiivisesti alallaan kehittäjänä ja organisaattorina, mm. Äänen Lumo -yhteisön piirissä.

Jani Nuutinen (synt. 1975) on suomalaisen nykysirkuksen tärkeä edelläkävijä. Hän perusti maamme ensimmäisen nykysirkusryhmän Circo Aereon vuonna 1996 yhdessä Maksim Komaron kanssa. Nuutinen hankki teknisesti ja taiteellisesti vankan ammattitaidon opiskelemalla ensimmäisenä suomalaisena nykysirkuksen arvostetuimmassa oppilaitoksessa Centre National des Arts du Cirquessa Ranskassa vuosina 1999-2002.

Circo Aereo toimii nykyisin sekä Suomessa että Ranskassa. Nuutinen vetää ryhmää Ranskassa, mutta työskentelee produktiosta riippuen kummassakin maassa, taiteilijana, ohjaajana ja lavastajana. Omaleimaisena ja karismaattisena esiintyjänä Nuutinen toimii suomalaisen nykysirkuksen ovien avaajana Euroopassa.

Nuutisen ensimmäinen sooloesitys, Martin Schwietzken ja Nuutisen ohjaama Un cirque tout juste valmistui vuonna 2002 Ranskassa. Erittäin kiittävän vastaanoton saanut esitys on nähty kutsuttuna mm. Pariisin Parc la Villettessä, joka on Ranskan nykysirkuksen merkittävin esiintymispaikka. Maaliskuussa 2005 Un cirque tout juste aloitti suomalaisen nykysirkuksen vientihankkeen vierailemalla loppuunmyydyissä näytöksissä Ranskan Suomen Instituutissa Pariisissa. Taiteilijana Nuutinen on parhaassa luomisvireessään. Ranskassa hän valmistelee paraikaa seuraavaa sooloteostaan.

Outi Nyytäjän (synt. 1935) vaikutus suomalaisen kulttuurin kentällä kurkottuu vankasti moneen suuntaan. Kirjailijana, kääntäjänä, dramaturgina, ohjaajana ja opettajana hän on hellittämättömästi ja tiukasti käynyt dialogia niin tiedotusvälineissä kuin niiden ulkopuolellakin. Nyytäjän intohimoinen paneutuminen kirjallisuuden ja teatterin ohessa laajasti yhteiskunnallisiin ilmiöihin on näkynyt ja kuulunut lahjomattomina ja näkemyksellisinä ajatuksina, oli sitten kyseessä yksityisen ihmisen velkatragedia tai Yleisradion julkisen palvelun tehtävä.

Nyytäjälle ajattelu on se väline, jolla läpäistään yhteiskunnan kaikki absurdeimmatkin pesäkkeet, rajataan näkemyksellisesti niiden suhteet ja rakenteet: arki ja pyhä, matala ja korkea - sulassa ja absurdissa liitossa. Nyytäjän harjoittama keskustelukulttuuri on muutakin kuin mediassa patsastelemista. Suomalaiselle kulttuurielämälle Nyytäjän kaltaisen vaikuttajan panos on jo osa sitä kansallista ja kulttuurista identiteettiä, joka Euroopan Unionissa on syytä nostaa esille kun puhutaan kirjallisuuden ja kielen merkityksestä, niiden mahdollisuuksista ja näköaloista.

-- -- --

Ytterligare information:

- konstsekreterare Seppo Kauhanen (centralkommissionen för konst), tfn (09) 160 77378