Petri Kuljuntausta, Jani Nuutinen ja Outi Nyytäjä saivat taiteen valtionpalkinnot
Tämän vuoden taiteen keskustoimikunnan myöntämä taiteen valtionpalkinto jaettiin keskiviikkona Helsingissä. Taiteen valtionpalkinnot saivat säveltäjä-muusikko-tutkija Petri Kuljuntausta, sirkustaiteilija Jani Nuutinen sekä dramaturgi Outi Nyytäjä Kukin palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Palkinnot luovutti kulttuuriministeri Tanja Karpela. Taiteen valtionpalkinnot ovat tunnustuksia kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta taiteellisesta työstä tai pitkäaikaisesta ja merkityksellisestä taiteellisesta toiminnasta.
Palkinnot keskiviikkona Helsingissä luovuttanut kulttuuriministeri Tanja Karpela muistutti palkintopuheessa, että luovuus ei kehity eikä johda innovatiivisuuteen sattumanvaraisesti. - Luovuuden edistämistä varten tarvitaan erityinen pedagoginen välineistönsä muun muassa kasvatuksen ja koulutuksen tarpeisiin. Varhaiskasvatuksessa tulee luovuuspedagogisin menetelmin huolehtia lapsenomaisen vapaan luovuuden säilymisestä ja kehittymisestä, myöhemmin koulutuksessa ja työelämässä aikuisluovuuden tarpeista, sanoi Karpela.
- Arkielämä on luovuuden toteutumisen päänäyttämö. Pyrkimys edistää luovuutta yhteiskunnassa edellyttää luottamusta ihmisten kykyyn ja haluun käyttää omia luovia ja muita voimavarojaan. Jokaisella yksilöllä on luovaa potentiaalia, lahjakkuutta ja kykyjä, joiden ilmaiseminen ja kehittäminen on hänen perusoikeutensa - ja samalla yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen tärkeä voimavara.
- Suomen kansallisissa kehittämisstrategioissa innovaatioiden tuottaminen nähdään yhteiskuntakehityksen ja menestymisen keskeisenä tavoitteena. Nykyisen hallitusohjelmamme kulttuuripolitiikan osiossa huomioidaan erityisesti Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen periaatepäätös, jonka mukaan taide ja kulttuuri tulee nostaa innovaatiopolitiikan keskiöön, tieteen ja tutkimuksen rinnalle.
Palkintoperustelut ovat seuraavat:
Petri Kuljuntausta (synt. 1961) on aktiivinen säveltäjä, esiintyjä, tutkija ja musiikkitoimittaja - alallaan moniottelija. Hän liikkuu määrätietoisesti uuden elektronisen ja konkreettisen musiikin maastoissa käyttäen sekä sähköisiä instrumentteja että erilaisia luonnon ja urbaanin ympäristön ääniä sävelteostensa aiheena ja yhdistävänä musiikillisena inspiraationa.
Petri Kuljuntaustan teoksia on julkaistu sekä itsenäisiä äänitteinä että osana kokeellisia elokuvia tai visuaalisen taiteen ja tanssin alueella yhteistyössä keskeisten suomalaisten tekijöiden kanssa. Kuljuntausta on myös esiintynyt laajasti ympäri maapalloa ja tehnyt huomattavia yhteistyöprojekteja alan keskeisten kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Tutkimustyönsä pääteoksena Kuljuntaustalta on julkaistu kattava ja samalla alansa ensimmäinen kokonaisesitys elektronisen musiikin ilmiöistä ja kehittymisestä Suomessa (On-Off, 800 s. 2002, Like & Kiasma). Kuljuntausta toimii myös aktiivisesti alallaan kehittäjänä ja organisaattorina, mm. Äänen Lumo -yhteisön piirissä.
Jani Nuutinen (synt. 1975) on suomalaisen nykysirkuksen tärkeä edelläkävijä. Hän perusti maamme ensimmäisen nykysirkusryhmän Circo Aereon vuonna 1996 yhdessä Maksim Komaron kanssa. Nuutinen hankki teknisesti ja taiteellisesti vankan ammattitaidon opiskelemalla ensimmäisenä suomalaisena nykysirkuksen arvostetuimmassa oppilaitoksessa Centre National des Arts du Cirquessa Ranskassa vuosina 1999-2002.
Circo Aereo toimii nykyisin sekä Suomessa että Ranskassa. Nuutinen vetää ryhmää Ranskassa, mutta työskentelee produktiosta riippuen kummassakin maassa, taiteilijana, ohjaajana ja lavastajana. Omaleimaisena ja karismaattisena esiintyjänä Nuutinen toimii suomalaisen nykysirkuksen ovien avaajana Euroopassa.
Nuutisen ensimmäinen sooloesitys, Martin Schwietzken ja Nuutisen ohjaama Un cirque tout juste valmistui vuonna 2002 Ranskassa. Erittäin kiittävän vastaanoton saanut esitys on nähty kutsuttuna mm. Pariisin Parc la Villettessä, joka on Ranskan nykysirkuksen merkittävin esiintymispaikka. Maaliskuussa 2005 Un cirque tout juste aloitti suomalaisen nykysirkuksen vientihankkeen vierailemalla loppuunmyydyissä näytöksissä Ranskan Suomen Instituutissa Pariisissa. Taiteilijana Nuutinen on parhaassa luomisvireessään. Ranskassa hän valmistelee paraikaa seuraavaa sooloteostaan.
Outi Nyytäjän (synt. 1935) vaikutus suomalaisen kulttuurin kentällä kurkottuu vankasti moneen suuntaan. Kirjailijana, kääntäjänä, dramaturgina, ohjaajana ja opettajana hän on hellittämättömästi ja tiukasti käynyt dialogia niin tiedotusvälineissä kuin niiden ulkopuolellakin. Nyytäjän intohimoinen paneutuminen kirjallisuuden ja teatterin ohessa laajasti yhteiskunnallisiin ilmiöihin on näkynyt ja kuulunut lahjomattomina ja näkemyksellisinä ajatuksina, oli sitten kyseessä yksityisen ihmisen velkatragedia tai Yleisradion julkisen palvelun tehtävä.
Nyytäjälle ajattelu on se väline, jolla läpäistään yhteiskunnan kaikki absurdeimmatkin pesäkkeet, rajataan näkemyksellisesti niiden suhteet ja rakenteet: arki ja pyhä, matala ja korkea - sulassa ja absurdissa liitossa. Nyytäjän harjoittama keskustelukulttuuri on muutakin kuin mediassa patsastelemista. Suomalaiselle kulttuurielämälle Nyytäjän kaltaisen vaikuttajan panos on jo osa sitä kansallista ja kulttuurista identiteettiä, joka Euroopan Unionissa on syytä nostaa esille kun puhutaan kirjallisuuden ja kielen merkityksestä, niiden mahdollisuuksista ja näköaloista.
-- -- --
Lisätietoja:
- taidesihteeri Seppo Kauhanen, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 160 77378