Nuoret ikäluokat hyvin koulutettuja Suomessa

Suomi kuuluu niihin OECD-maihin, joissa naisten koulutustaso on miehiä korkeampi. Vain yhdeksässä OECD-maassa 25-64 -vuotiaiden naisten koulutustaso on miesten koulutustasoa korkeampi. Suomessa tämän ikäryhmän naisista 36 % on suorittanut korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon, kun miesten vastaava osuus on 30 %. Vaikka Suomessa nuorten ikäluokkien koulutustaso on kansainvälisesti ottaen korkea, on 25-64 -vuotiaiden keskimääräinen koulutustaso edelleen vain OECD-maiden keskitasoa. Tässä ikäryhmässä vain perusasteen tutkinnon varassa olevien osuus on neljäsosa, kun vastaava osuus Tsekin tasavallassa, Yhdysvalloissa ja Norjassa on vain hiukan yli 10 %. Suomessa 25-34 -vuotiaista lähes 90 %:lla on vähintään toisen asteen tutkinto. Vastaava osuus 45-54 -vuotiailla on melkein 20 prosenttiyksikköä alhaisempi.

Toisen asteen koulutuksen suorittamisen odotusarvo on Suomen naisilla OECD-maiden kärkiluokkaa, 93 %. Miesten vastaava suhdeluku on vain 78 %. Myös korkea-asteen koulutuksessa naisten osuus tutkinnon suorittaneista on korkea Suomessa.

Korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34 -vuotiaasta väestöstä on Suomessa OECD-maiden huippuluokkaa. 40 % väestöstä on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Kanadassa ja Japanissa osuus on hiukan yli puolet. Korea, Norja ja Yhdysvallat ovat suurin piirtein Suomen tasolla. EU-maista Slovakiassa, Tsekin tasavallassa ja Italiassa osuus on vain hiukan yli 10 %.

Kaikissa pohjoismaissa naisten osuus korkeatutkinnon suorittaneista on OECD-maiden kärkitasoa. Suomessa lisäksi tutkijakoulutuksessa naisten osuus on lähes puolet, mikä on Italian jälkeen toiseksi korkein osuus OECD-maissa.

Suomalaiskouluissa kohtuukustannuksin hyviä oppimistuloksia

Education at a Glance 2004:ssa on Suomen tilastotiedot tuotettu ensimmäisen kerran niin, että korkeakouluopiskelijoista on eritelty osa-aikaiset ja kokopäiväiset opiskelijat. Näin koulutuskustannukset opiskelijaa kohti vastaavat paremmin todellisuutta ja niitä voidaan verrata useampiin OECD-maihin.

Vuonna 2001 opiskelijakohtaiset kustannukset korkea-asteella tutkimus- ja kehittämiskulut mukaan lukien olivat n. 10 900 euroa, mikä oli hiukan enemmän kuin OECD-maiden keskiarvo. Islantia lukuun ottamatta muissa pohjoismaissa korkea-asteen koulutuksen kustannukset ovat jonkin verran suuremmat kuin Suomessa.

Alhaiset koulutuskustannukset eivät automaattisesti tarkoita oppimistulosten huonompaa laatua. Raportissa todetaan, että oppilaskohtaiset kustannukset perusopetuksessa ovat kohtuullisia Suomessa, Australiassa, Irlannissa, Koreassa ja Iso-Britanniassa. Nämä kaikki kuuluvat maihin, joissa 15-vuotiaiden oppimistulokset ovat korkealla tasolla. Lähes kaikilla koulutusasteilla Suomen koulutuskustannukset ovat alemmat kuin muualla pohjolassa.

Tutkimus-ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat Suomessa korkeat. Laskettuna kustannuksina opiskelijaa kohti Suomessa ne ovat n. 3 900 EUR. Muun muassa Ruotsi, Tanska, Saksa, Itävalta, Italia ja Alankomaat panostavat tutkimus- ja kehittämistoimintaan Suomen tavoin.

Suomessa korkea-asteen koulutukseen panostetaan enemmän kuin muihin koulutusasteisiin. Suomen lisäksi Kanadassa, Irlannissa, Koreassa ja Yhdysvalloissa korkea-asteen koulutukseen suunnataan vähintään 30 % kaikista koulutusinvestoinneista. Opiskelijakohtaiset koulutuskustannukset Suomessa ovat esiopetuksessa 3 600 EUR, perusopetuksen alaluokilla 4 700 EUR, perusopetuksen yläluokilla 7 400 EUR, toisella asteella 5 900 EUR ja korkea-asteella 10 900 EUR. Näistä perusopetuksen yläluokkien ja korkea-asteen koulutuksen kustannukset ylittävät OECD-maiden keskiarvon.

Suomen koulutuskustannusten osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2001 5,8 %. Suomen koulutuskustannusten kansantuoteosuus on hiukan korkeampi kuin OECD-maiden kansantuoteosuuden keskiarvo. Vuonna 2001 koulutusmenojen bruttokansantuoteosuus oli korkeimmillaan Koreassa, 8,2 % ja sitä seurasivat Yhdysvallat, 7,3 % ja Tanska 7,1 %.

Yksityisen ja julkisen rahoituksen suhde erityisesti korkea-asteella on mielenkiintoinen vertailukohde. Yksityisen rahoituksen osuus on vähäinen, alle 4 %, Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Kreikassa, kun taas esimerkiksi Koreassa korkea-asteen koulutusta rahoitetaan yksityisistä lähteistä kolme neljäsosaa kaikista kustannuksista. Suomen koulutusjärjestelmä on OECD-maiden joukossa muiden pohjoismaiden ohella kaikkein selkeimmin julkisella rahoituksella ylläpidetty.

Opetusta vähemmän, mutta laadukkaasti

Perusopetuksessa olevat oppilaat saavat 7 ja 14 ikävuoden välillä OECD-maissa keskimäärin vajaat 6 900 tuntia opetusta. Kaikki pohjoismaat jäävät OECD-keskiarvon alapuolelle ja Islantia lukuun ottamatta pohjolassa annettavan opetuksen tuntimäärä on alle 6 000 tuntia. Suomessa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen määrä on OECD-maiden pienin, hiukan alle 5 500 tuntia. Suomessa tämä tarkoittaa valtioneuvoston päättämän tuntijaon mukaista opetuksen määrää, mikä on vähimmäismäärä opetusta, joka jokaisen koulun on annettava. Useimmissa kunnissa opetusta tarjotaan kuitenkin tätä minimiä enemmän. Ero Italian, Australian ja Skotlannin 8 000 opetustunnin määrään on kuitenkin huomattava.

Keskeisiin aineisiin - kirjoittamiseen, lukemiseen ja kirjallisuuteen, matematiikkaan ja luonnontieteisiin - suunnataan OECD-maissa noin puolet pakollisista oppitunneista. Suomessa oppiaineiden osuus pakollisista tunneista on tarkalleen puolet.

Suomessa ei kerätä tietoa luokkien koosta, mutta vertailua voidaan tehdä oppilasmäärän ja opetushenkilökunnan määrän suhteen avulla. Suhdeluvun perusteella näyttää siltä, että Suomessa koulujen opetushenkilökunnan tilanne on määrällisesti hyvä. Perusopetuksessa meillä on yksi opetushenkilökuntaan kuuluva 15,8 oppilasta kohti, kun Koreassa vastaava luku on 31,4, Slovakiassa 20,1 ja Iso-Britanniassa 19,9. Edullisempi suhdeluku on Italiassa 10,6, Unkarissa 10,8 ja Tanskassa 10,9.

Suomalaisnuoret korkeakouluun myöhemmällä iällä

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin siirtyminen tapahtuu Suomessa selvästi myöhemmin kuin esimerkiksi anglosaksisissa maissa. Suomessa 19-vuotiaista 16 % ja 20-vuotiaista 31 % opiskelee korkea-asteella. Yhdysvalloissa jo 18-vuotiaista 39 %, 19-vuotiaista 47 % ja 20-vuotiaista 51 % on korkea-asteen opinnoissa. Vastaavat luvut Iso-Britanniassa ovat 25 %, 34 % ja 35 %. Toisaalta muissa Pohjoismaissa 19-20 -vuotiaiden joukossa korkeakouluopiskelijat ovat harvinaisempia kuin Suomessa.

Osa-aikainen opiskelu korkea-asteella on Suomessa yleisempää kuin useimmissa OECD-maissa.

Suomessa 17-vuotias voi odottaa opiskelevansa keskimäärin 4,3 vuotta joko koko- tai osa-aikaisena opiskelijana korkeakoulussa. Odotettavissa oleva koulutusaika on OECD:n korkein. OECD-maiden keskiarvo on 2,7 vuotta. Luvuissa on mukana tutkijakoulutus.

Naisilla ja miehillä edelleen eroja palkkatasossa

Sukupuolten väliset erot palkkatasossa (koulutuksen mukaan) vaihtelevat runsaasti eri maissa. Sveitsissä naisten palkkataso on puolet miesten tasosta, kun taas Espanjassa palkkatasa-arvo on pisimmällä. Siellä naisten palkat ovat 79 % miesten palkoista. Pohjoismaat sijoittuvat vain OECD-maiden keskitasolle. Lisäksi tendenssinä pohjolassa (Norjaa lukuun ottamatta) on, että mitä korkeampi koulutus naisilla on, sitä suurempi on ero vastaavan koulutuksen saaneisiin miehiin. Suomalaisilla korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla palkka on vain 63 % miesten palkoista, kun taas vain perusasteen tutkinnon suorittaneissa osuus on 76 %.

Suomessa lapsen odotettavissa oleva koulutusaika on pitkä

Suomalaisen viisivuotiaan odotettavissa oleva koulutusaika on 19,4 vuotta. Australian, Ruotsin ja Iso-Britannian lapsia odottaa vielä pidempi, yli 20 vuoden koulutusjakso. Meksikossa, Luxemburgissa ja Slovakiassa vastaava ennuste on 15 vuotta tai alle. Naisten aktiivisempi kouluttautuminen näkyy siten, että viisivuotiaan pojan odotettavissa oleva koulutusaika on Suomessa 18,7 vuotta, kun taas tytöillä 20,2 vuotta. Tämä ero on suhteellisen suuri verrattuna muihin OECD-maihin. Vain Islannin, Ruotsin, Norjan, Uuden-Seelannin ja Iso-Britannian tilanne on Suomen kaltainen.

Koulutukseen osallistuminen pienenee yleensä OECD-maissa jyrkimmin peruskoulun jälkeen, mutta tässä suhteessa Suomi, Ruotsi ja Portugali eroavat muistaOECD-maista. Jyrkin koulutuksessa olevien määrän lasku tapahtuu vasta toisen asteen koulutuksen lopussa.

Suomen korkeakouluissa suhteellisen vähän ulkomaalaisia opiskelijoita

Suomessa opiskelee edelleen useimpiin OECD-maihin verrattuna vähän ulkomaalaisia korkea-asteen opiskelijoita. Kun Australiassa ja Sveitsissä kaikista opiskelijoista yli 17 % oli muista maista, niin Suomessa osuus oli 2,4 % vuonna 2002. Suomeen tullaan opiskelemaan erityisesti luonnontieteitä ja insinööritieteitä.

Opettajien palkat Suomessa kansainvälisesti keskitasoa

Opettajien palkat ovat Suomessa jokseenkin OECD:n keskimääräisiä. Palkkakehitys on kuitenkin epäedullinen verrattuna moniin OECD-maihin. Education at a Glancessa tarkastellaan lähtöpalkkaa ja palkkaa 15 vuoden työkokemuksen jälkeen. Tässä tarkastelussa suomalaisopettajien palkkakehitys näyttää sangen hitaalta. Suomen kanssa samanlaisia maita ovat Tanska, Saksa, Norja, Islanti ja Turkki. Kun palkka suhteutetaan annettavien opetustuntien määrään, suomalaisopettajat nousevat tarkastelussa lähelle OECD- kärkeä.

Lisätietoja:
- Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. (09) 7747 7124, 050 511 0160

Julkaisua Education at a Glance 2004 (ISBN 92-64-01567-1) voi tilata Suomalaisesta kirjakaupasta, [email protected], puh. (09) 852 7907.

 >> Kaavio: Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittanut väestö iän mukaan OECD-maissa