Työryhmä: Oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia lisättävä kouluhyvinvoinnin parantamiseksi
Lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen on koulun koko henkilökunnan sekä kotien yhteinen asia. Tällöin myös lapsen ongelmat voidaan havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kouluhyvinvointia tarkastellut työryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyytyväisyyden tukemiseksi. Työryhmä on myös pohtinut keinoja, joiden avulla voidaan edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Työryhmän muistio luovutettiin opetusministeri Antti Kalliomäelle maanantaina.
Työryhmä korostaa, että kouluhyvinvoinnin näkökulmasta on keskeistä tunnistaa heikotkin signaalit ja oireet, jotka viestivät ongelmista oppilaan hyvinvoinnissa.
Koulupäivän rakenteellinen eheyttäminen lisäisi työryhmän mukaan kaikkien lasten hyvinvointia. Joustavalla koulun aloituksella, ruokatauon pidentämisellä ja sopivalla harrastustoiminnan sijoittamisella lapsen päivään voidaan saada merkittäviä muutoksia kouluhyvinvointiin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulisi muodostua luontevaksi osaksi koulujen toimintaa.
Työryhmän mukaan myös peruskoulun oppilaita tulee kuulla ennen opiskeluun ja muihin oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Ehdotuksen mukaan jokaisella peruskoululla tulisi olla oppilaista muodostuva oppilaskunta, johon kuuluvat koulun kaikki oppilaat. Vuorovaikutteisuus on tärkeä tekijä koulun yhteisöllisen toimintakulttuurinrakentamisessa.
Koulukiusaamisen ehkäiseminen on yksi keskeisimmistä kouluhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Työryhmä suosittelee, että selvitetään kunnissa ja kouluissa laadittuja koulukiusaamisen ehkäisemiseen liittyviä toimenpiteitä. Selvityksen pohjalta harkitaan valtakunnallisen kehittämisohjelman käynnistämistä tehokkaiden koulukiusaamisen vastaisten toimintamallien saamiseksi yleiseen käyttöön kaikissa kouluissa. Erityisesti työryhmä tukee kouluissa tehokkaaksi koetun vertaissovittelun laajentamista.
Työryhmä ehdottaa uudenlaista oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähtevää toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään koulutuksesta syrjäytymistä sekä toiminnallisten opiskelumuotojen tuomista entistä vahvemmin perusopetukseen. Kehittämishankkeissa tulisi paneutua erityisesti hallintokuntien välistä yhteistyötä tukevien rakenteiden kehittämiseen. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi tulee kehittää ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen keinoja.
Työryhmä ehdottaa myös, että opettajien täydennyskoulutuksen sisällöissä tulisi nykyistä enemmän painottua ryhmädynamiikan ymmärtäminen, ryhmän ohjauksen taidot sekä moniammatillinen yhteistyö. Työyhteisöjen ja niiden johtamisen kehittäminen on merkittävä tekijä koko kouluyhteisön hyvinvoinnille.
Lisätietoja: johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, p. (09) 160 77268 ja ylitarkastaja Tiina Kavilo, p. (09) 160 77313
Kouluhyvinvointityöryhmän muistio on luettavissa opetusministeriön www-sivuilla.
>> Kouluhyvinvointityöryhmän muistio