Valtion journalistipalkinto jaettiin
Valtion palkinnot pitkästä ja merkittävästä journalistisesta urasta myönnettiin tänä vuonna Inga Aaltoselle, Birger Engesille, Kaisu Mikkolalle ja Juha Virkkuselle. Valtion journalistipalkinto on suuruudeltaan 8 500 euroa. Kulttuuriministeri Tanja Karpela jakoi palkinnot tiistaina Helsingissä. Valtion journalistipalkinnot jaettiin nyt kahdennentoista kerran.
Inga Aaltonen kuuluu siihen kotitalousopettajien tienraivaajapolveen, joka loi naistenlehtiin käsitteen ruokatoimittaja. Kotitalousopettajaopiston ohella Inga Aaltonen on käynyt Sanomien toimittajakoulun ja työskennellyt myös Helsingin Sanomissa. Sieltä hän siirtyi Kotilieteen, jossa 33 vuoden aikana on kouluttanut lukuisia assistenttejaan uusiksi ruokatoimittajiksi.
Inga Aaltosella on aivan perustavaa laatua oleva merkitys suomalaisten kotien ruokakulttuurin kehittäjänä. Hän on aina kunnioittanut perinteitä, mutta seurannut tiiviisti aikaansa. Laajoilla ulkomaanmatkoillaan hän on tutustunut kansainvälisiin ruokatrendeihin ja esitellyt ne usein ensimmäisenä Suomessa Kotilieden lukijoille. Mutta kotimaisuus ja kotimaiset raaka-aineet ovat aina olleet etusijalla Aaltosen ruokajutuissa. Hän teki muun muassa suurtyön esittelemällä Kotiliedessä eri maakunnillemme ominaiset perinneruoat.
Inga Aaltonen ei tyydy kirjoittamaan ainoastaan ruokaohjeita. Hän sisällyttää juttuihinsa usein monipuolista tietoa ravitsemuksesta, lääketieteestä, kulttuurihistoriasta. Hänen ammattitaitonsa ulottuu isoäidin aikaisista ruoista viimeisimpiin trendiherkkuihin. Hän ei snobbaille, vaan palvelee suomalaisten hyvinvointia: tarjoaa vinkkejä niin tavallisille kokkaajille kuin herkuttelijoillekin. Eikä yksikään ruokaohje mene lehteen ennenkuin se on kokeiltu Kotilieden keittiössä. Jutuissaan Inga Aaltonen muistaa myös usein mainita kauniin kattauksen ja etiketin merkityksen. Inga Aaltonen on toimittanut muunmuassa Kotilieden suuren leivontakirjan, joka on yltänyt jo viidenteen painokseen.
Birger Enges yrkesverksamhet som journalist blev mångsidig och lång .Han tjänade Vasabladet som redaktionssekreterare och som först redaktionschef och därefter politisk redaktör. Senare var han chefredaktör för Österbottningen.
Som redaktionssekreterare var Birger Enges på 1960-talet med om att utveckla Vasabladet till en modern dagstidning. Han ledde in nyhetsbevakningen på nya spår och anslog som nattredigerare en layoutmässig ton som tilltalade läsarna.
Som arbetsledare var han krävande och oförtröttlig men också inspirerande och kreativ. Ingenting var honom främmande, han såg journalistiska uppslag där ingen annan lade märke till dem och gav sig inte förrän reportern vänt på den sista stenen.
Som nattredigerare var han snabb och säker och väntade kallblodigt till sista sekunden på senaste nytt. Han krävde av sig själv att Vasabladet hade en fullödig rapportering om stora händelser även om de inträffat sent på kvällen. Som chefredaktör ryckte han upp Österbottningen och gjorde den till en pigg och nyhetsinriktad lokaltidning som väckte debatt.
Ändå nådde Birger Enges sin höjdpunkt som politisk redaktör i Vasabladet, den uppgift han hade fram till pensioneringen. Han gjorde medryckande intervjuer med ledande politiker och erövrade en stor och förväntansfull läsekrets som ledarskribent.
Kaisu Mikkola on maan ensimmäisiä varsinaisia kulttuuritoimittajia. Hän on ollut luomassa suomalaisen kulttuurijournalismin perustaa. Mikkola järjesti 70-luvun alussa Suomen Kulttuurirahaston kulttuuritoimittajien koulutustoimikunnan laati maakuntalehtien kulttuuriosastojen kehityssuunnitelman. Lisäksi hän on Sanomalehti koulussa -kampanjan uranuurtaja.
Mikkola on nostanut heti työuransa alusta lähtien valtakunnan tietoisuuteen pohjoista kulttuuria ja sen tekijöitä. Hän on antanut tasapuolisesti tilaa kaikelle kulttuurille ja edistänyt nuorisokulttuurin ja myös kiisteltyjen alakulttuurien esiinpääsyä ja oikeutusta taidemaailmassa. Vuosikymmenien aikana Mikkola on kehittänyt Kalevan kulttuurisivuista valtakunnallisestikin merkittävät laajan asiantuntijaverkoston avulla.
Mikkolan erityisavu on käsittämättömän laaja-alainen kulttuuritietous, ei vain teatterista ja kuvataiteista vaan kulttuurista laidasta laitaan. Hänen henkilökohtainen "tietopankkinsa" on varmasti alan monipuolisimpia Suomessa. Hän on tarmokas ja nopea toimittaja sekä laatu-journalismin puolustaja. Lisäksi Mikkola on uskomaton ideanikkari. Ideoiden toteutuksista
ovat Kalevan lukijoiden lisäksi päässeet nauttimaan myös erilaisten kulttuuritapahtumien yleisöt.
Ei sovi unohtaa myöskään sitä, että Mikkola on ollut kokoamassa Kalevaan taidekokoelman, joka on maan yksi merkittävämpiä yksityisiä kokoelmia.
Monille pohjoissuomalisille kulttuurinkuluttajille Kaisu Mikkola on instituutio ja merkitsee ennen muuta nimeä lahjomattoman ja tarpeen vaatiessa pisteliäänkin teatterikritiikin alla.
Juha Virkkunen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Yleisradiossa radion kirjallisuustoimittajana. Hänen erikoisalaansa on runous, jota hän on käsitellyt ohjelmissaan monipuolisesti ja analyyttisesti.
Intohimoinen kirjallisuuden ystävä ja uuttera puurtaja Juha Virkkunen on toimittanut "Tämän runon haluaisin kuulla" -ohjelmaa melkein sen historian alusta asti, jo yli kolmekymmentä vuotta. Ohjelma on suosittu, suorastaan rakastettu, ja se pitää toisinaan "pienilevikkiseksi" koettua runoutta esillä ainutlaatuisella tavalla eikä kuuntelijoiden määrä ja innostunut palaute suinkaan tue ajatusta lyriikan pienilevikkisyydestä. Virkkusen ja hänen kollegansa Satu Koskimiehen runo-ohjelmilla on laaja kaikupohja suomalaisten keskuudessa.
Radio-ohjelmien lisäksi Virkkunen on levittänyt tietoa runoista ja edistänyt runon asiaa myös muin tavoin. "Tämän runon haluaisin kuulla" -ohjelman runoja on koottu suosituiksi antologioiksi, ja Virkkunen on myös 1990-luvulla Yleisradiossa perustetun, alalla suurta arvostusta nauttivan Tanssiva karhu -runouspalkinnon takana.
Lisätietoja: - johtaja Rauno Anttila, puh. (09) 160 77470