Ammattipätevyyden tunnustamista koskeva lainsäädäntö uudistuu
Valtioneuvosto esitti torstaina, että Suomessa pantaisiin täytäntöön EY:n ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY). Direktiivi vahvistaa ammatillista liikkuvuutta Euroopassa ja se sisältää säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot tunnustavat unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkiman ammattipätevyyden. Direktiivin edellyttämien lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 20.10.2007.
Ammattipätevyyden tunnustaminen antaa unionin kansalaiselle oikeuden harjoittaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa samaa ammattia, johon hänellä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan. Suomen lainsäädännön mukaan kelpoisuus ammatin harjoittaminen tai oikeus ammattinimikkeen käyttöön voi edellyttää määrättyä koulutusta esimerkiksi terveydenhuolto-, sosiaali-, opetus- ja liikennealoilla. Suomessa säänneltyjen ammattien määrä on terveydenhuollon ammatteja lukuun ottamatta vähäinen esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna.
Ammattipätevyyden tunnustamismenettely säilyisi uuden lain myötä pääpiirteissään nykyisen kaltaisena. Ulkomailla koulutuksen saaneen henkilön kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia päättävät useat eri viranomaiset. Opetushallitus kutsuu tarvittaessa koolle ammattipätevyyden tunnustamismenettelyyn liittyvät kansalliset tahot sen varmistamiseksi, että direktiivin toimeenpano olisi yhdenmukaista.
Opetushallitus päättäisi muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin samassa laajuudessa kuin nykyisin. Suurin osa Opetushallituksen päätöksistä koskee kelpoisuutta opetustoimen ja sosiaalihuollon virkoihin ja tehtäviin sekä oikeustieteellistä koulutusta edellyttäviin virkoihin ja tehtäviin.
Opetushallitus nimettäisiin lisäksi ammattipätevyysdirektiivissä tarkoitetuksi kansalliseksi yhteystahoksi. Sen tehtävänä on muun muassa toimittaa kansalaisille ja muiden jäsenvaltioiden yhteystahoille tietoja esimerkiksi ammatteja ja niiden harjoittamista koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä sekä mahdollisuuksien mukaan tietoja Suomessa suoritetun tutkinnon sisällöstä. Kansallisen yhteystahon tehtäviin kuuluu myös lausuntojen antaminen niissä tilanteissa, joissa kyse ei ole säännellystä ammatista, mutta työnantaja tai työnhakija Suomessa tai ulkomailla tarvitsee selvennystä siitä, millainen toisessa maassa suoritettu tutkinto työnhakijalla on.
_ _ _
Lisätietoja:
- hallitusneuvos Maiju Tuominen (opetusministeriö), puh. (09) 160 76972
- opetusneuvos Marketta Saarinen (Opetushallitus), puh. (09) 7747 7636