Holokaustin kiistämisestä esitetään erillistä rangaistussäännöstä: tavoitteena on selventää lainsäädäntöä
Hallitus esittää, että rikoslakiin lisätään erillinen rangaistussäännös holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Uusi säännös rajattaisiin mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden. Esitys perustuu EU:n rasisminvastaiseen puitepäätökseen ja komission Suomea vastaan käynnistämään rikkomusmenettelyyn sen täytäntöönpanosta.
Esityksen mukaan rangaistussäännös koskisi joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen, hyökkäysrikoksen ja sotarikoksen julkista kiistämistä, puolustelemista ja vakavaa vähättelemistä. Säännös koskisi ainoastaan sellaisten rikosten kiistämistä, jotka tunnustettu kansainvälinen tuomioistuin, kuten esimerkiksi ICC, on lainvoimaisella ratkaisulla todennut tapahtuneiksi. Lisäksi säännöksen soveltaminen edellyttää, että teko on tehty rasistisella perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään vihaan tai väkivaltaan kansanryhmää tai sen jäsentä kohtaan sekä häiritsemään yleistä järjestystä. Myös oikeushenkilö voisi joutua tällaisesta teosta rangaistusvastuuseen.
Vakavan kansainvälisen rikoksen kiistämisestä tuomittaisiin sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Se olisi virallisen syytteen alainen rikos rasisminvastaisen puitepäätöksen edellyttämällä tavalla.
Hallituksen esityksen taustalla on Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämä rikkomusmenettely rasisminvastaisen puitepäätöksen toimeenpanosta. Lisäksi sen taustalla on valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ehdotetulla säännöksellä ei olisi tarkoitus rajoittaa asiallista keskustelua yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai historiallisista tapahtumista tai niiden tulkinnasta. Rangaistavaa ei olisi esimerkiksi joukkotuhontarikoksiin johtaneiden syiden tai niitä koskevien tuomioistuinratkaisujen asiallinen julkinen analysointi tai kritisointi. Valmistelussa onkin kiinnitetty erityistä huomiota sananvapauden turvaamiseen. Esityksen mukaan Suomi hyödyntäisi laajasti puitepäätöksessä säädetyt mahdollisuudet rajata rangaistavuuden alaa.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2025.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Tiina Turunen, p. 0295 150 235, [email protected]
yksikönpäällikkö Jussi Matikkala, p. 0295 150 486, [email protected]