Panel för framtida kompetenser

Panel för framtida kompetenser

OKM047:00/2017 Projekt

Paneelin toiminnan tarkoituksena oli parantaa koulutuspolitiikan ennakoivaa päätöksentekoa sekä kehittää päätöksenteon avoimuutta, laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Paneeli toimi yhteistyössä Opetushallituksen kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksen kanssa. Paneeli osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikkaa koskevaan tulevaisuus- ja visiotyöhän.

Projektets framskridande

Projektets basuppgifter Pågår

Projektets nummer OKM047:00/2017

Projektets arrangör undervisnings- och kulturministeriet

Mandattid 1.9.2017 – 13.4.2019

Datum för tillsättande 18.8.2017

Mål och resultat

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetti osaamisen tulevaisuuspaneelin, jonka tehtävänä oli opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tukena

-tarkastella ja ennakoida uuden teknologian, erityisesti digitaaliteknologian, robotiikan ja tekoälyn kasainvälistä ja kotimaista kehitystä sekä tekniikan ja tieteen kehityksen vaikutuksia osaamistarpeisiin

-ennakoida yhteiskunnallisesti merkittäviä politiikkaongelmia ja koulutuksen kehittämistarpeita sekä tehdä niitä koskevia ehdotuksia

-tehdä osaamisen ja oppimisen kehittämistä koskevia ehdotuksia kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa koulutusmuodoissa

-edistää teknologian kestävää hyödyntämistä koskevaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä

-edistää osaamis- ja koulutustarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia sekä ennakointi- ja tutkimustiedon hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa ja mitoituksessa

-edistää teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua

-laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutuksen tulevaisuutta koskevia keskustelualoitteita ja raportteja

Toiminnan tuloksena syntyi kaksi kannanottoa sekä julkisia keskustelutilaisuuksia työn murroksesta, teknologiasta sekä eri disruptioiden vaikutuksista koulutuspolitiikkaan. Lisäksi työn tuloksena syntyi kaksi selvitystä jatkuvan oppimisen kansainvälisistä käytänteistä Suomen verrokkimaissa.

Utgångspunkter

Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, joka on mahdollistanut yhteiskunnan jatkuvan kehittämisen ja talouden joustavan uudistamisen. Koulutusjärjestelmämme lähtökohtiin kuuluu mahdollisuuksien tasa-arvo ja mahdollisimman laaja kattavuus: jokaiselle tarjotaan mahdollisuus kouluttautumiseen. Koulutusjärjestelmässä on rakennettu yhtenäistä jatkumoa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Koulutuspolitiikka on tärkeimpiä keinoja, joilla huolehditaan siitä, että kansalaisilla, työntekijöillä, yrityksillä ja julkisella sektorilla on käytössään inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka edistävät kykyä sopeutua teknologiamurroksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Koulutuspoliittiset ratkaisut koskevat useimmiten kokonaisia ikäluokkia, ja päätösten vaikutukset ulottuvat kauaksi tulevaisuuteen. Samalla on tiedostettava, että koulutusjärjestelmän muutokset ovat väistämättä hidasvaikutteisia verrattuna nopeasyklisiin taloudellisiin suhdanteisiin. Myös toimintaympäristön muutosherkkyys ja osaamisperusteiseen hyvinvointiin liittyvien kysymysten monisäikeisyys vaativat koulutuspolitiikasta vastaavan hallinnon strategisen ennakointi- ja reagointikyvyn parantamista.