Finlänska elever i spetsen i internationell jämförelse
Kansainvälisten PIRLS- ja TIMSS- arviointitutkimusten mukaan pohja suomalaisnuorten koulumenestykselle luodaan jo alakoulussa. Ensi kertaa 25 vuoteen kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti. Menestys jatkui yläkoulun kahdeksannella luokalla. Oppimisen ilo sen sijaan on suomalaisilta hukassa jo neljännellä.
Enligt den internationella utvärderingen PIRLS- och TIMSS läggs grunden för de finländska ungdomarnas framgång redan i ett tidigt skede. För första gången på 25 år är det eleverna i klass fyra som granskas i fråga om läskunskap, matematik och naturvetenskaper. Eleverna klarade sig utmärkt i undersökningen, och framgången fortsätter ända upp till åttonde klass. Däremot går glädjen att lära sig förlorad redan på fjärde klass.
- Inlärningsmetoderna inom den grundläggande utbildningen behöver förnyas, säger universitetsforskaren Jouni Vettenranta och professor Pekka Kupari.
Undersökningens publikationer, grafik och webbplats: : http://ktl.jyu.fi/ktl/timss-pirls
Poikien lukutaito ja kotitaustan vaikutus ovat haaste tasa-arvolle
Maiden väliset erot osaamispisteissä ovat suuret kaikilla kolmella alueella. Suomen sisällä osaamiserot ovat kansainvälisesti verrattuna tutkimusmaiden pienimpiä.
Osaamiseen ei vaikuttanut paljoakaan asuinpaikan sijainti ja koko, mutta sen sijaan kodin varallisuustaso on yhteydessä oppimistuloksiin niin lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissäkin. Neljäsluokkalaisten välinen ero lukutaidossa on 21 pistettä tyttöjen hyväksi. Ero on vertailumaiden suurimpia. Sen sijaan matematiikan ja luonnontieteiden osalta erot tyttöjen ja poikien välillä ovat kummallakin luokka-asteella kansainvälisesti verraten pieniä.
- Oppimisen tasa-arvon näkökulmasta suomalaisen peruskoulun suurimmat haasteet liittyvät poikien lukutaidon kehittämiseen tyttöjen tasolle ja oppilaiden kotitaustan vaikutuksen tasoittamiseen, kiteyttää yliopistonlehtori Sari Sulkunen.
Oppimisen ilo hukassa
Suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemisen opetukseen ovat vertailumaiden heikoimpia. Matematiikasta pitää paljon vain kolmannes oppilaista ja sen opetukseen on hyvin sitoutunut ainoastaan viidennes oppilaista. Sekä lukutaidon että matematiikan osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen tilanne on luonnontieteiden osalta.
Kahdeksasluokkalaisilla oppimisen ilo on neljäsluokkalaisiakin heikompaa ja suomalaiset sijoittuvat kolmen huonoimmin motivoituneen maan joukkoon. Luonnontieteissä yli puolet ei pidä kemiasta ja fysiikasta. Biologiasta ja maantiedosta pidetään jonkin verran enemmän. Myös luonnontieteiden arvostus ja sitoutuminen sen opetukseen ovat vertailumaihin nähden heikkoa.
- Peruskoulun opetustavat kaipaavat kipeästi uudistamista. Tulokset kertovat selvästi, ettei valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisessa tavoitteessa oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtemisessä opetuksessa ole onnistuttu, huomauttavat yliopistontutkija Jouni Vettenranta ja Pekka Kupari.
Tutkimusten julkaisut, grafiikka ja verkkosivut: http://ktl.jyu.fi/ktl/timss-pirls