Journalistpriset till fyra och journalistpension till tio journalister

Redaktören Martti Huhtamäki, redaktören Sinikka Siekkinen, redaktören Anneli Sundberg och redaktören Rolf-Lennart Witting beviljades i år statens journalistpris av kulturminister Tanja Saarela. Priset på 8 500 euro beviljas för lång och förtjänstfull verksamhet som journalist. Direktör Rauno Anttila vid undervisningsministeriets kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelning delade ut prisen på torsdagen i Helsingfors. Statens journalistpris delades i år ut för fjortonde gången.

Prismotiveringar

Martti Huhtamäen journalistinen ura kattaa useiden vuosikymmenien jakson, jona aikana hän teki merkittävää lehtimiestyötä muun muassa urheilujournalistina, päätoimittajana sekä ahkerana ja terävänä, kuvia kumartamattomana yhteiskuntakriittisenä kolumnistina. Hän toimi 11 vuotta Ilta-Sanomien päätoimittajana vaiheessa, jolloin maahan perustettiin toinen iltapäivälehti. Koventuneesta kilpailuasetelmasta huolimatta Martti Huhtamäellä on ollut suuri merkitys Ilta-Sanomien kehittämisessä. Hänen toimintansa pohja oli aina uutista etsivä, mutta journalismin perusarvoja kunnioittava. Iltapäivälehti kaivoi ja paljasti hänen aikanaan monia merkittäviä ja jopa kiusallisina pidettyjä asioita; Huhtamäki ei syyllistynyt itse eikä ohjannut toimitusta sensaatiojournalismiin. Huhtamäki säilytti johtamassaan lehdessä asiallisen journalistisen linjan ja loi perustan lehden myöhemmälle menestykselle. Martti Huhtamäen journalistisen toiminnan keskeinen periaate on ollut riippumattomuus; siihen kuuluu terve uteliaisuus, laajat yhteiskunnalliset kontaktit, ennakkoluulottomuus ja rohkeus. Huhtamäen journalistinen uteliaisuus ei rajoittunut vain painettuun viestintään, vaan myös sähköinen media on kiehtonut häntä. Hän on ollut ahkerasti mukana radiolähetyksissä ja televisio-ohjelmien vetäjänä. Aktiivikautensa jälkeen Martti Huhtamäki on osallistunut ja osallistuu edelleen yhteiskunnalliseen keskusteluun useissa lehdissä julkaistuilla kolumneillaan. Huhtamäen vahvimmat vaikuttamisalueet ovat urheilu ja liikunta sekä kunnallispolitiikka.

Sinikka Siekkisellä on pitkä ja merkityksellinen journalistinen ura. Siekkinen on jäämässä eläkkeelle elokuussa työskenneltyään toimittajana Yleisradiossa 36 vuotta. Sinikka Siekkinen kuuluu siihen raivaajasukupolveen, joka varhaisista työvuosistaan lähtien halusi uutistyössä myös naisten äänen kuuluville. Hän avasi ulkomaantoimittajan uran naistoimittajille aikana, jolloin esikuvia ei juurikaan ollut työskennellessään vuodesta 1971 lähtien TV-uutisten ulkomaantoimittajana. Siekkisen erikoisalueita olivat aluksi Pohjoismaat ja pohjoismainen yhteistyö. Vuonna 1984 Yleisradio teki historiaa, kun Sinikka Siekkisestä tuli yhtiön ensimmäinen naiskirjeenvaihtaja asemapaikkanaan Tukholma. Tänä aikana hän raportoi sekä radiolle että televisiolle eri Pohjoismaista seuraten niin taloutta kuin politiikkaa näissä maissa. Seuraava käännekohta Siekkisen uralla oli, kun hänet hyväksyttiin Harvardin yliopiston Fellow’s Program-ohjelmaan. Harvard halusi kasvattaa naiskiintiötä perinteisesti hyvin miesvaltaisessa kansainvälisen politiikan opinto-ohjelmassaan. Siekkinen tuli valituksi Yleisradiosta ja hän opiskeli Harvardissa vuosina 1992–93. Sinikka Siekkinen sai toistamiseen kirjeenvaihtajan pestin kun hänet 1995 nimitettiin Yhdysvaltain kirjeenvaihtajaksi Washingtoniin. Siekkisen esimerkki oli kantanut hedelmää, sillä 1990-luvun lopulla Yleisradion kirjeenvaihtajista lähes puolet oli naisia. Yhdysvalloista palattuaan hän on jatkanut työskentelyä Radion uutis- ja ajankohtaistoimituksen politiikan toimittajana. Koko uransa ajan Sinikka Siekkinen on ollut valmis ottamaan uusia haasteita ja hän on tuonut naisten ääntä kuuluville monin tavoin. Hän on rohkeasti puolustanut sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ollut valmis nostamaan esiin havaitsemiaan epäkohtia. Siekkinen on ollut myös edelläkävijä liikkuessaan joustavasti eri toimitusten ja ohjelmamuotojen välillä. Hän on pitkän työrupeamansa aikana ollut tekemässä niin uutis- kuin ajankohtaisohjelmia sekä radiossa että televisiossa.

Anneli Sundberg on jättänyt suomalaiseen politiikan journalismiin pitkän uransa aikana vahvat jäljet ja hän on ollut myös kehittämässä tätä journalismin erityisaluetta laadukkaaseen suuntaan. Sundberg on toiminut suomalaisen politiikan tulkitsijana jo yli 36 vuotta. Anneli Sundberg on Sanomien toimittajakoulun kasvatti koulun neljänneltä vuosikurssilta 1970–1971. Sen jälkeen Sundberg työskenteli noin vuosikymmenen ajan Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa erikoisalueenaan työmarkkinapolitiikka. Henkilöjuttuihin politiikan avainhahmoista Sundberg erikoistui 1980 -luvulla Helsingin Sanomain sunnuntaitoimituksessa ja Suomen Kuvalehdessä. Helsingin Sanomien politiikan toimitukseen Anneli Sundberg palasi esimieheksi vuonna 1988 ja siirtyi vuonna 1993 Helsingin Sanomien sunnuntaitoimitukseen. Anneli Sundbergin tarkkoihin havaintoihin ja vahvaan asiantuntemukseen sekä hyvään suomenkieleen perustuvat kirjoitukset suomalaisen politiikan merkkihahmoista ovat auttaneet tavallisia suomalaisia ymmärtämään ja myös arvostamaan suomalaista politiikkaa yhtä lailla sen sisäisiä lainalaisuuksia kuin myös kulissientakaisia siirtoja. Viime vuosina Sundbergin viikkokolumnit Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla ovat olleet aidointa Sundbergia; tarkkoja välähdyksiä ja havaintoja yhdistyneenä taitavasti kirjoittajan henkilöön. Sundberg on liikkunut tällä vaikealla journalismin alueella uskollisena omalle tyylilleen itsenä likoon laittaen. Useina kesinä Sundberg on myös työskennellyt Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksessa muokkaamassa lehden kannanottoja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Rolf-Lennart Wittings journalistiska karriär fick sin början 1963, men 1981 innebar en stor förändring. Tidningen Åland avskedade sin chefredaktör, vilket ledde till en olöslig konflikt mellan företagsledningen och journalisterna. Journalisterna valde att gå sin egen väg och grundade den nya tidningen Nya Åland. Rolf- Lennart Witting var i en nyckelposition när uttrycksfriheten försvarades på Åland. Då de åländska tryckerierna vägrade trycka tidningen ordnade han så att den istället kunde tryckas i Åbo. Grundandet av Nya Åland är fortfarande en helt unik händelse, åtminstone i den skandinaviska pressens närhistoria. Som redaktör vid tidningen Nya Åland har Rolf-Lennart Witting skött alla redaktörsuppgifter. Han har varit chefredaktör, redaktionssekreterare, nyhetsredaktör, sportredaktör, politisk redaktör, skrivit kåserier och varit redaktionschef. Under sin journalistiska karriär har Rolf-Lennart Witting haft ett starkt inflytande på landskapets politik och har på ett betydande sätt arbetat för den åländska informationsförmedlingen.

Den extra journalistpensionen är 951,69 euro per månad och utgör beskattningsbar inkomst. Pensionen beviljas för förtjänstfullt journalistiskt arbete. Vid beviljandet tas hänsyn till de sökandes förmögenhetsförhållanden och utkomstmöjligheter. Pensionerna beviljas på ansökan. I år inlämnades 129 ansökningar. Priserna och pensionerna beviljas av undervisningsministeriet på framställning av journalistnämnden.

-- -- --

På grund av personuppgiftslagen publiceras inte namnen på dem som fått extra journalistpension på Internet utan särskilt tillstånd.

Ytterligare information:
– kulturrådet Kristina Hautala-Kajos, tfn (09) 160 77218
– direktör Rauno Anttila, tfn (09) 160 77470