Hankeavustukset valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille

Osaamiskeskusten avustamisella kehitetään ja edistetään nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. Osaamiskeskukset muodostavat valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden. 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Nuorisolain 19§:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon keskuksen tehtävien ja toiminnan laatu ja laajuus. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. 

Valtioneuvoston antaman nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevan asetuksen 8§:n mukaan osaamiskeskuksen tehtävien ja toiminnan laatua ja laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
1) palvelukyky ja sen henkilöstön osaaminen suhteessa osaamiskeskuksen tehtäviin;
2) toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
3) toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten keskuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu.

Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.

Osaamiskeskukset hakevat avustusta tavoiteasiakirjoissa määritellyistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. 

Osaamiskeskustoiminnalla on strateginen merkitys toimialan kehittämisessä valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman kaudella. Hankeavustuksella katetaan täysimääräisesti kaikki osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävät kustannukset. Osaamiskeskustoiminnan tulee olla selkeästi erotettu sitä toteuttavan organisaation muusta toiminnasta ja kirjanpidossa sille on oltava oma kustannuspaikka. 

Hankeavustus myönnetään osaamiskeskusyhteenliittymää hallinnoivalle taholle, joka vastaa avustuksen käytöstä nuorisolain ja valtionavustuslain mukaisesti. Yhteenliittymää hallinnoivalle taholle annetaan lupa siirtää saamaansa avustusta yhteenliittymän muille osapuolille. Avustuksen siirrosta on tehtävä sopimus yhteenliittymää hallinnoivan tahon (avustuksen saajan), ja yhteenliittymän muun osapuolen (siirretyn avustuksen käyttäjä) välillä opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditulla sopimusmallipohjalla: https://okm.fi/avustustendelegointi, josta käyvät ilmi avustuksen siirtosopimuksen vähimmäisvaatimukset.

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tai työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta taikka jos valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslaissa tarkoitettu seuraamusmaksu. (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.