Avustamisen tarkoituksena on tukea liikunnan aluejärjestöjen ja sitä kautta paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen mahdollisuuksia lisätä lapsille ja nuorille mielekästä harrastustoimintaa vuoden 2023 kesällä. Avustus on osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta koronatilanteen aiheuttamille haitoille seuratoiminnassa, sekä erityisesti koronatilanteen lapsille ja nuorille aiheuttamien haittojen lieventämiseksi.
Erityisavustukset valtionapukelpoisille liikunnan aluejärjestöille lasten ja nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseen seuratoiminnassa
AvustusAvustusta voivat hakea liikunnan aluejärjestöt. Avustuksilla tuetaan lasten ja nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämistä ja kehittämistä seuratoiminnassa.
Korona-ajan seurauksia on edelleen nähtävissä seuratoiminnassa. Nuorten hyvinvointi on polarisoitunut. Pandemia on vaikuttanut seuratoimintaan usealla tavalla: uusia harrastajia ei ole tullut toimintaan mukaan, eivätkä harrastajat ole palanneet samassa mittakaavassa takaisin harrastuksien pariin. Lisäksi uusia seuratoimijoita ei ole saatu toimintaan poisjääneiden tilalle.
Kesätoiminta on yksi niitä ratkaisevia hetkiä, jolloin lapsille ja nuorille pitää olla tarjolla matalan kynnyksen mielekästä vapaa-ajan toimintaa, joilla voidaan ehkäistä pahoinvointia, sosiaalisia ongelmia, yksinäisyyttä, syrjäytymistä sekä häiriökäyttäytymistä. Tällä avustuksella tuetaan lasten ja nuorten liikuntaa, liikuttamista ja harrastustoiminnan lisäämistä sekä uusien seuratoimijoiden mukaan saamista liikunta- ja urheiluseuroissa. Avustuksella lisätään seurojen elinvoimaa ja vaikutetaan lisäksi nuorten hyvinvointiin monipuolisesti, koska avustus mahdollistaa kesätyömahdollisuuksien lisäämisen. Avustuksella tuetaan edelleen seurojen elpymistä pandemian vaikutuksista.
Avustusta voi käyttää lasten ja nuorten toimintaa järjestävien kesätyöntekijöiden lyhytaikaista palkkaamista varten ajalle 1.4.-30.9.2023.
Ministeriön myöntämää avustusta voidaan käyttää ainoastaan palkattavien työntekijöiden palkoista aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei voida käyttää lisäpalkan maksamiseen järjestön koko- tai osa-aikaiselle, palvelussuhteessa jo olevalle työntekijälle. Ministeriön myöntämällä avustuksella voidaan kattaa henkilön palkkakuluista enintään 700 euron osuus/henkilö. Avustusta hakevalla järjestöllä tulee olla riittävää kokemusta työnantajana toimimisesta sen varmistamiseksi, että avustuksella palkattava työntekijä saa tehtäväänsä riittävän tuen ja ohjauksen. Lisäksi avustusta voi käyttää seurojen ja nuorten kohtuullisiin koulutuskuluihin.
Ministeriön päätöksellä avustuksen saaja (liikunnan aluejärjestö) voi siirtää avustusta paikallisille liikunta- ja urheiluseuroille tekemällä niiden kanssa valtionavustuslain sekä ministeriön avustusehtojen mukaisen sopimuksen.
Hakuaika alkaa 17.2.2023 ja päättyy 3.3.2023 klo 16:15.
Avustuksiin on käytettävissä noin 2,5 miljoonaa euroa. Hakijoille ilmoitetaan päätöksistä kirjallisesti sähköisen asiointipalvelun kautta.
Avustuksiin sovelletaan liikuntalakia (390/2015) ja valtionavustuslakia (688/2001).
Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.
Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.
Asiointipalvelun käyttöohjeet
Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.
Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.
- Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille
- Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet
- Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet
- Suomi.fi-ohjeet ja tuki
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
- arvio siitä, kuinka paljon suunniteltua enemmän lapsille ja nuorille tarkoitettua liikuntaa sekä harrastus- ja kesätoimintaa ja kesätyön mahdollisuuksia erityisavustuksen turvin voidaan seuroissa järjestää
- arvio siitä, miten paljon avustus lisää seuratoiminnan elinvoimaisuutta ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia
- kesätyöpalkkaamisen suunnitelmallisuus ja tarvelähtöisyys
- järjestön kokemus työnantajana toimisesta ja työntekijälle annettava tuki ja ohjaus
- esitys siitä, miten mahdolliset koulutukset lisäävät nuoren ja laajemmin seuran osaamista
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
- Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
- Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.
Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella.
Lisätietoja
Ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377
Hallinnollinen avustaja Lotta Melanen, puh. 0295 330 253
Asiointipalvelua koskevissa teknisissä kysymyksissä saa tukea osoitteesta: [email protected]
Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.