Perusopetuksen saavutettavuus, oppilashuolto ja kirjastojen digitaaliset aineistot arvioinnin kohteina

Vuonna 2004 lääninhallitusten peruspalvelujen arviointikohteita opetusministeriön toimialalla olivat perusopetuksen alueellinen saavutettavuus, oppilashuolto, koulutustakuu, kirjastojen digitaaliset aineistot, kunnalliset kuntoradat sekä nuorten työpajatoiminta.Perusopetuksen saavutettavuus hyvällä tasollaPerusopetuksen alueellinen saavutettavuus oli 7-12 -vuotiaiden kohdalla hyvä. 94 prosenttia ikäryhmästä asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. 13 -15 -vuotiaiden kohdalla alueellinen saavutettavuus oli suhteellisen hyvä. 78 prosenttia ikäryhmästä asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Lääninhallitukset katsovat, että tulevaisuudessa valtion on valmistauduttava ohjaamaan ja tukemaan kuntia, jotka eivät kykene toteuttamaan peruskoulutuspalveluja lain edellyttämällä tavalla.Kouluverkkoon liittyvät asiat olivat esillä joka kolmannen kunnan vuoden 2004 talousarviossa, vuosien 2005 - 2006 taloussuunnitelmassa tai kunnan tai koulutoimen kehittämissuunnitelmassa. Kouluverkkoasiat olivat useammin esillä Pohjois-Suomen kuntien suunnitelmissa kuin muualla Suomessa. Lääninhallitukset esittävät, että kuntien tulee kehittää pitkäjänteisesti kouluverkkoaan oppilasennusteet huomioiden. Niiden tulee tiivistää yhteistyötä paikallisten ja seutukunnallisten ratkaisujen kehittämiseksi. Tavoitteena on oltava tasavertaiset, monipuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut asuinpaikasta, kielestä ja kunnan taloustilanteesta riippumatta. Kuntien ylläpitämien koulujen lisäksi perusopetuksen arvioinnissa olivat mukana yksityiskoulut ja valtion koulut, mutta eivät peruskouluasteen erityiskoulut. Oppilashuollon palvelujen riittävyydessä puutteitaLääninhallitukset arvioivat 1.8.2003 voimaan tulleiden perusopetuslain oppilashuoltoa ja järjestyksenpitoa koskevien säännösmuutosten toimivuutta kunnissa ja kouluissa. Eduskunta edellyttää opetusministeriöltä selvitystä säädösmuutosten vaikutuksista vuonna 2005.Kuntien ja koulujen arvio oppilashuoltoa ja järjestyksenpitoa koskevista säännösmuutoksista oli pääosin myönteinen. Säännösten koettiin selkiyttävän toimintaa ja ohjeistusta sekä parantavan opettajien ja oppilaiden oikeusturvaa. Kunnissa ja kouluissa ei olla vielä täysin omaksuttu muuttuneita säännöksiä kurinpitoasioita ja poissaoloja koskevissa menettelyissä. Kurinpitotoimenpiteiden ilmoittamisessa, valvonnassa ja seurannassa on kehitettävää. Lääninhallitukset katsovat, että opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että kaikissa kouluissa on selkeät toimintaperiaatteet ja seurantajärjestelmät oppilaiden poissaoloja ja kurinpitotoimia sekä niiden edellyttämiä opetus- ja oppilashuoltojärjestelyjä varten.Raportin mukaan oppilashuollon palvelujen riittävyydessä on puutteita koko maassa. Läänien kesken sekä läänien sisällä on eroja etenkin koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen järjestämisessä ja resursseissa. Riittävien lakisääteisten oppilashuoltopalvelujen tuottaminen ehdotetaan toteutettavaksi lähikuntien yhteistyönä.Oppilasta koskevan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon saantia on parannettava. Koulut arvioivat tiedonsaannin riittämättömäksi etenkin koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisilta.Koulutustakuun tavoite ei ole täysin toteutunutArvioinnissa tutkittiin myös vuosina 2001 - 2003 perusopetuksen päättäneiden välitöntä sijoittumista koulutukseen. Koulutustakuun vuotta 2008 koskevasta tavoitteesta (96 prosenttia peruskoulun päättävistä jatkaa samana vuonna koulutuksessa) ollaan enää keskimäärin 1,5 - 2 prosenttiyksikön päässä. Tilanne on paras Lapin- ja Länsi-Suomen lääneissä (raportti s. 80). Peruskoulun päättäjistä sijoittui haluamaansa koulutustyyppiin 94,5%. Hakeutumiskohteena lukio on koko maassa ammatillista koulutusta suositumpi prosenttiluvuin 58-39. Hakeutuminen ja sijoittuminen eriytyy voimakkaasti sukupuolen mukaan. Lääninhallitukset katsovat, että koulutustakuun toteutumiseksi perusopetuksen juuri päättäneille tulisi opiskelijavalinnassa antaa etusija. Perusopetuksen lisäopetuksen tarjontaa tulisi lisätä ja laajentaa myös ammatillisiin oppilaitoksiin ja nuorten työpajoihin. Lisäksi nuorten sijoittumista tulisi seurata. Lääninhallitukset katsovat, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tulisi lisätä erityisesti kasvukeskuksissa ja että ammatillisen koulutuksen vetovoimaa olisi lisättävä. Kaksoistutkintojen suorittamismahdollisuuksia olisi myös lisättävä. Ohjauksessa tulisi tukea perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavia valintoja. Kirjastoissa digitaalisia aineistoja edelleen vähänYleisten kirjastojen osalta peruspalveluarvioinnissa tarkasteltiin kirjastojen digitaalisia aineistoja ja käyttöä sekä kuntien yhteistyötä digiaineiston hankinnassa. Arviointikohteena olivat lisensoidut maksulliset tietokannat ja sähkökirjat. Myös kirjastojen laitekantaa, tietoliikenneyhteyksiä ja teknisen tuen määrää tarkasteltiin, koska nämä vaikuttavat digitaalisen aineiston tekniseen saavutettavuuteen. Digitaalisia aineistoja on yleisissä kirjastoissa saatavilla vähän, eikä aineiston tämänhetkinen tarjonta vastaa kirjastojen tarpeita. Ongelmina ovat aineistojen hinta, kieli ja kirjastojen tarpeita huonosti vastaavat sisällöt.Digitaalisten aineistojen saatavuudessa on alueellisia eroja. Aineistojen saatavuus riippuu kuntakoosta ja kirjastoyhteistyön määrästä. Yhteistyö on mahdollistanut aineistojen hankinnan myös pieniin kirjastoihin.Henkilöstöresurssit yleisissä kirjastoissa eivät riitä digitaalisten aineistojen valintaan, hankintaan ja käyttäjäkoulutuksen toteuttamiseen.Asiakaspäätteitä on yleisissä kirjastoissa suosituksiin nähden liian vähän ja ne puuttuvat lähes kokonaan kirjastoautoista. Myös tietoliikenneyhteyksissä on puutteita. Kirjastojen käytettävissä ei ole riittävästi atk-tukea laitteistojen ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitoon. Lääninhallitukset esittävät, että yleisille kirjastoille asetettujen tietoyhteiskuntatavoitteiden saavuttamiseksi on luotava suositus siitä, mitkä ovat yleisten kirjastojen keskeiset digitaaliset aineistot ja edistettävä näiden aineistojen saamista kirjastoihin asiakkaiden käyttöön. Kuntoratojen rakentamiseen lisätarvettaLiikuntatoimen arviointikohteena oli kuntien ylläpitämien kuntoratojen tarjonta ja palveluverkon riittävyys. Lisäksi arvioinnissa selvitettiin kuntoratojen käyttöä, saavutettavuutta, varustetasoa ja lisärakentamistarvetta.Kuntoratojen varustelu ja turvallisuus vaihtelevat huomattavan paljon. Pääasiallisesti kaikille väestöryhmille tarkoitetut kuntoradat sijaitsevat lähellä asutusta ja ovat helposti saavutettavissa.Raportissa esitetään, että uusien alueiden kaavoituksessa tulee tehdä varaukset kuntoratoja varten asuinalueiden yhteyteen. Ratojen rakentaminen ja perusparannukset toteutetaan ensisijaisesti kuntoilijoiden ja terveysliikkujien tarpeiden pohjalta. Lapsille, nuorille ja ikääntyville soveltuvien pienimuotoisten kuntoratojen rakentamista koulujen läheisyyteen toteuttavien lähiliikuntapaikkojen yhteyteen lisätään.Työpajatoimintaa kaikkiin kuntiinNuorisotoimen osalta peruspalvelujen arviointikohteena oli nuorten työpajatoiminta. Nuorten työpajapalvelujen tarjonta kattaa puolet kunnista. Vakinaisen työpajatoiminnan määrä on hitaassa kasvussa. Vakinaisten valmentajien määrä on noussut, mutta on edelleen selvästi alle tavoitteen. Työpajojen ohjausryhmien kokoonpano vaihteli suuresti ja joka kymmenes paja oli ilman ohjausryhmää. Hyvin toimivissa ohjausryhmissä oli useita toimialoja, joista eniten oli nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä työhallinnon edustuksia. Suurelta osalta pajoja puuttui pitkäjänteinen kehittämissuunnitelma.Lääninhallitukset katsovat, että työpajapalvelua on tarjottava myös niissä kunnissa, joissa sitä ei vielä ole. Palvelu voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seutukunnallisena tai ostopalveluna. Nuoria on pidettävä työpajatoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä ja heidän ohjaamisessaan vaadittava erityisosaaminen on turvattava. Pelkästään työpainotteista tai nuorten työpajatoimintaa järjestävät työpajat olivat vähenemässä.- - - Lisätietoja:- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77252- opetus: hallitusneuvos Ulla Taskinen, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77466- kirjastot: kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77309- liikunta: kulttuuriasiainneuvos Seppo Paavola, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77344- nuorisotoimi: ylitarkastaja Jaana Hätälä, opetusministeriö, puhelin (09) 160 77228