Hoppa till innehåll

Ministeriryhmä: Toiselle kotimaiselle kielelle kehittämisohjelma

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 22.6.2022 10.49
Tiedote
Opiskelijoita ja opettaja

Hallituksen osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä päätti tiistaina 21.6. linjauksista, joilla on tarkoitus kehittää ja vahvistaa toisen kotimaisen kielen opetusta ja oppimista perusopetuksessa ja toisella asteella vuosina 2022 - 2023. Kehittämishankkeen toteutusvastuu tulisi Opetushallitukselle.

Kehittämisohjelman toimenpiteillä edistetään pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta toisen kotimaisen kielen opetuksen vahvistamisesta. Lisäksi ohjelma tukee omalta osaltaan myös joulukuussa 2021 vahvistettua kansalliskielistrategiaa.

Kehittämisohjelmassa esitetään, että laaditaan kattava selvitys kielten opetuksen sekä äidinkielenomaisen opetuksen tilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista perus- ja toisella asteella. Opetushallitus kilpailuttaa selvityksen tekijän ja se toteutetaan vuoden 2023 aikana.

Selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä, mutta toisen kotimaisen kielen osalta tavoitteena on erityisesti tarkastella kielenopetusta oppimäärien näkökulmasta sekä löytää keinoja, joilla kehitetään jatkumoja toisen kotimaisen kielen opiskelulle lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään.

Kehittämisohjelman mukaan kuntia kannustettaisiin kehittämään ratkaisuja tarjota nykyistä joustavammin ruotsin kieltä kouluissa pitkänä A1-kielenä. Tätä varten käynnistetään syksyllä 2022 pilottihanke, jossa kunnat voisivat hakea tähän tarkoitukseen avustusta.

Yhtenä tavoitteena on vahvistaa toisen kotimaisen kielen opiskelua ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti palvelualan työtehtävissä. Suomenkieliseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluu yhden osaamispisteen verran toisen kotimaisen kielen opintoja. Ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa toisen kotimaisen kielen (suomen) laajuus on kaksi osaamispistettä.

Määrärahojen kohdentamisella tuettaisiin toista kotimaista kieltä opettavien opettajien ammatillista kehittymistä ja yhteistyömahdollisuuksien edistämistä. Opettajien ja myös oppijoiden tueksi on lisäksi tarkoitus kehittää ja päivittää toisen kotimaisen kielen opetuksen tukimateriaalia.

Toisen kotimaisen kielen asema ylioppilaskirjoituksissa

Ministerityöryhmä linjasi myös, että ylioppilastutkinnon rakennetta ei uudisteta toisen kotimaisen kielen osalta tällä hallituskaudella. Aikaisempaa vaativampi viiden kokeen mukainen tutkintorakenne on otettu käyttöön keväällä 2022. Muutokset tutkintorakenteessa eivät siten olisi perusteltuja tässä vaiheessa. 

RKP jätti pöytäkirjamerkinnän asiasta. RKP ei voinut hyväksyä esitystä, vaan olisi toivonut, että asia olisi käsitelty aikaisemmin, jotta asia olisi voinut edetä tämän hallituskauden aikana.

Ministeriryhmä päätti esittää, että hallitus toteuttaisi selvityksen, mitä toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on merkinnyt Suomen kielitaidon kannalta.

Selvityksessä tulee ottaa kantaa missä vaiheessa vähenevä määrä suomenkielisiä oppilaita, jotka suorittavat ruotsin kielen osana ylioppilastutkintoa voi vaikuttaa ruotsinkielisten perustuslailliseen oikeuteen saada palvelua omalla kielellään. 

Tämän lisäksi linjattiin, että luodaan tiekartta, miten edistetään yhä useamman lukio-opiskelijan toisen kotimaisen kielen suorittamista ylioppilastutkinnossa. OKM käy myös vuoropuhelua korkeakoulujen kanssa toisen kotimaisen kielen vahvistamisesta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. 

Lisätietoja:

Kehittämisohjelma: neuvotteleva virkamies Anna Kiiskinen, puh. 02953 30317
Toisen kotimaisen kielen asema ylioppilastutkinnossa: opetusneuvos Heikki Blom, puh.  02953 30074