Arbetsgruppen för att utveckla prognostiseringen av utbildningsbehov på medellång och lång sikt

Mål och resultat

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi työryhmän, jonka tehtävänä on luoda edellytykset koulutustarjonnan suuntaamista koskevalle tietoon perustuvalle keskustelulle ja sitä koskevalle päätöksenteolle. Määrällisen ennakoinnin lisäksi osaavan työvoiman saatavuutta edistetään useilla muilla toimenpiteillä, jotka koskevat esimerkiksi koulutusten sisältöjä, koulutuksen toteuttamistapoja ja koulutustarjonnan kehittämistä.

Työryhmän tulee työssään:

1. laatia esitys koulutustarpeen keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnin toteuttamiseksi
• soveltuvin osin työryhmän tulee arvioida aikuiskoulutuksen/jatkuvan oppimisen tarpeita;
2. laatia esitys sidosryhmäyhteistyön järjestämiseksi ja yhteiskunnallisen keskustelun
edistämiseksi;
3. laatia esitys ruotsinkielisen koulutuksen ennakoinnista;
4. laatia esitys ennakointitulosten alueellistamisesta;

Työryhmän tulee ottaa huomioon tekoälyn tuottamat mahdollisuudet ennakoinnin toteuttamisessa ja keskeinen kansainvälinen ennakointia koskeva keskustelu.

Työssä hyödynnetään pääsääntöisesti olemassa olevia ennakointimalleja.

Työryhmän tulee työn käynnistyessä ja säännöllisesti työn kuluessa kuulla aiheen kannalta
keskeisiä tutkijoita ja aluetoimijoita. Työryhmän tulee kuulla työelämää ja koulutusorganisaatioita ruotsinkielisen koulutuksen erityistarpeista.

Esitys tulee laatia siten, että ennakoinnin tuloksia voidaan hyödyntää ammatillisesti eriytyneen koulutuksen toiminnanohjauksessa.

Utgångspunkter

Kestävä taloudellinen kasvu ja korkea työllisyys ovat edellytyksiä julkisen talouden nykyistä suotuisammalle kehitykselle. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman mahdollisuudet päivittää osaamistaan ovat tuottavuuden kasvun sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaannon edellytyksiä. Suomen kansantalouden kehitykseen vaikuttavat jo lähitulevaisuudessa merkittävä eläkepoistuma, työn ja toimialojen muutos sekä laaja-alaiset tuotantoon ja palveluihin liittyvät kehityskulut.

Työn muutokseen liittyy ennen muuta teknologinen kehitys. Tekoäly ja siihen liittyvät sovellukset vaikuttavat ammatteihin ja toimialoihin. Uusi teknologia muuttaa myös työn tekemisen tapoja ja vähentää työn paikkasidonnaisuutta. Osaamisvaatimukset muuttuvat kaikissa ammateissa.

Vihreä siirtymä, luova talous, globaalien kauppasuhteiden muuttuminen ja esimerkiksi puolustussektorin kasvavat kansalliset ja eurooppalaiset tarpeet luovat uusia näkökulmia taloudellisen lisäarvon ja hyvinvoinnin tuottamiselle. Niihin vastaaminen edellyttää osaamisen kehittämistä ja uudistamista.

Koulutustarpeen ennakointia on ministeriöiden välisenä yhteistyönä kehitetty viimeisen viiden vuoden aikana useasti. Vuonna 2020 julkaistiin raportti Vaikuttavaan ennakointiin : Valtakunnallinen työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmän kehittäminen (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:20) ja Koulutustarpeen pitkän aikavälin ennakointimalli (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2025:20). Lisäksi vuonna 2024 julkaistiin VN-TEAS-raportit ennakoinnista yleisemmin (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:23) ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- ja koulutustarpeen ennakoinnista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:13).

Aikaisempi työ luo osaltaan pohjaa ennakoinnin kehittämiselle. Työtä on kuitenkin syytä jatkaa. Muutokset toimintaympäristössä ja työelämässä ovat niin mittavia, että ennakoinnin osalta tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja eri toimijoiden sitoutumista.