Kulttuuriministeri myönsi valtion journalistipalkinnon neljälle

Valtion palkinnot pitkästä ja merkittävästä journalistisesta urasta myönnettiin tänä vuonna Sirkka Hautamäelle, Raili Suomiselle, Pentti Tähtiselle ja Jyrki Vesikansalle. Valtion journalistipalkinto on suuruudeltaan 8 500 euroa. Kulttuuriministeri Tanja Karpela jakoi palkinnot perjantaina Helsingissä. Valtion journalistipalkinnot jaettiin nyt kolmannentoista kerran.Sirkka HautamäkiSirkka Hautamäki on koko pitkän uransa ajan ollut Yleisradion kieltenopetuksen kehittäjä ja uudistaja. Hän ei ole koskaan pysähtynyt tekemään tuttua ja turvallista, vaan aina luonut uutta ja ottanut vastaan haasteita yhden toisensa perään. Sirkka Hautamäki on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa lukemattomia Yleisradion tuottamia kielikursseja, joita käytännöllisesti katsoen koko Suomen kansa on opiskellut. Hautamäki on suunnitellut erityisesti työelämän tarpeisiin suunnattuja kielikursseja. Kun ensimmäiset suomalaisyritykset siirtyivät ruotsalaisten omistukseen, hän toteutti ohjelmasarjan, joka kertoi maittemme välisistä kulttuurieroista ja hälvensi mahdollisia epäluuloja. Hän on kaikessa muussakin ohjelmatyössään pyrkinyt lisäämään suomalaisten ymmärtämystä niin Pohjoismaitten, muun Euroopan kuin Aasian kansoja kulttuureita kohtaan. Sirkka Hautamäki ymmärsi ensimmäisten joukossa minkälaisia mahdollisuuksia uusi teknologia tarjoaa oppimiselle. Hän oli mukana kantavana voimana, kun Yleisradio tuotti maamme ensimmäisiin kuuluneen vuorovaikutteisen kieltenopetusohjelman cd-romille. Hautamäen ideoimasta ja suunnittelemasta ruotsin kielen ABItreenit -verkkomateriaalista tuli uskomattoman suosittu.Sirkka Hautamäen tavoitteena on ollut tehdä pedagogisesti korkealaatuista ohjelmaa, mutta aiheiden valinnassa ja ohjelmien toteutuksessa yhtä tärkeää on aina ollut journalistinen näkökulma. Se on ollut merkityksellistä koko hänen työyhteisönsä kannalta: hän on aktiivisesti ylläpitänyt keskustelua journalismin perustehtävistä ja etiikasta.Raili SuominenRaili Suomisen toimittajan ura alkoi sanomalehti Ilkan aluetoimituksessa Vaasassa vuonna 1964. Tuohon aikaan aluetoimittaja oli aina töissä. Jos jotain sattui omalla alueella, mentävä oli. Jutturepertoaari vaihteli kolariuutisista valtuuston kokouksiin ja teatteriarvostelusta jalkapalloselostukseen. Vaasan aikana syntyi myös radiojuttuja. Turun Sanomiin Suominen siirtyi 1967. Mitään toimitustyön aluetta Suominen ei ole vierastanut. Hänen sujuvaa kynäänsä on tarvittu kaupunki- ja aluetoimituksessa, viikkoliitteessä toimittajana ja päällikkönä, radio- ja tv-sivujen vastaavana ja reportterina. Reportteriajan vaikein kokemus oli Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976. Viimeiset työvuodet pitkän linjan toimittaja on puurtanut kulttuuritoimituksessa. Suomisen tentittävinä ovat olleet yli 40 vuotta kestäneellä työuralla muiden muassa Yehudi Menuhin, Placido Domingo, Georg Ots ja Steven Spielberg. Elokuva on ollut keskeinen aihealue Suomisen toimittajan työssä. Elokuva-arvosteluja on syntynyt 1970-luvun alusta lukien. Myös raviurheilu on ollut läheinen juttujen kohde monipuoliselle kirjoittajalle ja se jatkuu harrastuksena edelleen. Suominen jäi eläkkeelle tänä keväänä.Pentti TähtinenPentti Tähtinen on tehnyt poikkeuksellisen pitkän uran sanomalehden toimittajana. Kouvolan Sanomien toimittajana hän aloitti vuonna 1967. Sitä ennen hän oli toiminut kotkalaisen Etelä-Suomen ja lappeenrantalaisen Etelä-Saimaan toimittajana kuusi vuotta sekä Kymen Keskilaakson eli nykyisen Anjalankosken Sanomien toimitusharjoittelijana kolme vuotta. Journalistista uraa hänelle ehti kertyä peräti 45 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään vuonna 2003.Suurimman osan työurastaan Tähtinen teki sanomalehden avaintyötä eli toimi kunnallistoimittajana. Kouvolan kaupungin kunnallispolitiikkaa hän on seurannut pitempään kuin kukaan toinen toimittaja.Pentti Tähtinen on kirjoittajana naseva, ytimekäs ja rohkea. Hän osaa tiivistää ja yksinkertaistaa kunnalliset koukerot niin, että lukija ymmärtää tekstin ensimmäisellä lukukerralla. Hänen asiallinen toimintatapansa herätti luottamusta niin virkamiehissä kuin luottamushenkilöissäkin, joten myös päätösten taustat tulivat jutuissa esiin.Tähtisen ahkera ja tuottelias työ takasi, että kouvolalaiset olivat hyvin perillä kaupungin tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Kun eteen tuli kritiikin paikka, Tähtinen ei arkaillut tuoda esiin epäkohtia tai väärinkäytöksiä.Jyrki VesikansaJyrki Vesikansa on työskennellyt journalistina lähes kaikissa mahdollisissa tehtävissä yli 40 vuoden ajan. Journalismiksi voitaneen lukea myös hänen Uuden Suomen kohtaloista tekemää lisensiaattityötä. Merkittävä journalistinen saavutus on niin ikään Suomen vanhimman journalistijärjestön, tänä vuonna 100 vuotta täyttävän, Suomalaisen sanomalehtimiesliiton aktivoiminen. Vesikansa aloitti toimittajan työt Uudessa Suomessa 1964. Kun hänet nimitettiin Uuden Suomen päätoimittajaksi 1983 oli hän ehtinyt olla Ylioppilaslehden vt. päätoimittajana, lehden Bonnin kirjeenvaihtajana, taloustoimituksen päällikkönä sekä toimituspäällikkönä. Väliin mahtui myös pistäytyminen Uuden Suomen ulkopuolella, ensin Keskuskauppakamarin ja sitten KOP:n tiedotuspäällikkönä. Uuden Suomen päätoimittajana"Jökö" joutui raskaisiin tehtäviin erityisesti Uuden Suomen alasajon aikoina vuonna1991. Hän kantoi vastuunsa esimiehenä ja rohkaisi ja tuki toimittajakollegoitaan työpaikkojen hävitessä, vaikka oli juuri samassa asemassa kuin alaisensakin. Uuden Suomen kuoleman jälkeen hän on jatkanut aktiivista toimitustyötään Alma-mediassa kirjoittaen Iltalehteen, Kauppalehteen ja Optioon. Lisäksi hän on Kanavan ja Nykypäivän vakinainen avustaja.-- -- --Lisätietoja:- johtaja Rauno Anttila, puh. (09) 160 77470