Hoppa till innehåll

Minister Arhinmäki delade ut Finlandsprisen för 2011

undervisnings- och kulturministeriet
Utgivningsdatum 15.12.2011 9.00
Pressmeddelande -

Finlandsprisen 2011 gick till producenten ?General Njassa? Jyrki Jantunen, skådespelaren Jussi Lehtonen, skivbolaget Monsp Records, Nuoren Voiman Liitto ry., arbetsgruppen för restaurangdagen samt performancekonstnären Meiju Niskala. Det bärande temat för årets pris är att lyfta fram konstens och kulturens samhälleliga betydelse, att få människor att delta samt stadskonst. Prisen delades ut av kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki på torsdagen i Helsingfors.

– Med hjälp av konst kan vi förebygga apati, hjälpa människor att själva forma sin omgivning samt att glädjas och skapa tillsammans. Samtliga prisbelönta är genom sin egen verksamhet utmärkta exempel på hur mycket glädje och ny kreativ energi man kan få till stånd genom konst och kultur. Arbetet med prisjuryn var mycket inspirerande och vi var eniga om såväl vad som skulle betonas som vilka som skulle belönas, sade minister Arhinmäki vid pristillfället.

Finlandspriset är en erkänsla och ett tack av kulturministern och statsmakten för konstnärligt skapande arbete och för en betydande konstnärlig karriär. Priset kan även beviljas för en betydande prestation eller ett lovande genombrott. Finlandspris har delats ut sedan 1993 och är värda 30 500 euro.

Prismotiveringar av juryn för Finlandsprisen (på finska):

Tuottaja, DJ ?General Njassa? Jyrki Jantunen
on pitkän linjan populaarikulttuurivaikuttaja, ?kaupungin luontoääni?, joka on ollut eturivissä uudistamassa, elävöittämässä ja piristämässä suomalaista kaupunki- ja nuorisokulttuuria jo yli 30 vuotta. Hän on ehkä eniten vaikuttanut nykyaikaisen kaupunkikulttuurin juurtumiseen Helsinkiin (ja sitä kautta muihin kaupunkeihin Suomessa) alkaen 70-luvun lopun punkpiireistä ja 80-luvun alun ensimmäisistä new wave -klubeista sekä Lepakon bileistä paikallisradiotoiminnan alettua Radio Cityn kautta Radio Helsinkiin. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Njassa on raskaassa sarjassa: ilman hänen kaltaisiaan luovia, mutta järkähtämättömiä hyvän meiningin lähettiläitä ja apatian vastustajia Helsinki olisi paljon masentavampi mesta. Mitä tahansa kaupunkikulttuurin merkkipaaluja tai historiikkeja katsookin, Njassan nimi nousee aina esiin: Lepakkoluola, Musta Paraati -yhtye, kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen hiphop-biisi, klubikulttuurin nousu 80-90-luvuilla, Radio City, Radio Helsinki ja viimeisimpinä vaikkapa dokumentit Rock-Suomi ja Timanttikoirien vuosi 1984.

Näyttelijä Jussi Lehtonen palkitaan arvokkaasta työstä Kiertueteatterin parissa. Aiheet eivät ole olleet sen pienempiä kuin ilmastonmuutos, muistihäiriöt ja turvapaikan hakijoiden elämä vastaanottokeskuksissa. Hän on jo pitkään ollut taitelija, joka menee katsojien luo, heidän ehdoillaan. Esityskokemuksistaan sairaaloissa hän on julkaissut kirjan Samassa valossa, joka on samalla osan hänen teatteritaiteen tohtorintutkintoaan.
Jussi Lehtonen on elämäniloinen visionääri, joka on jalkauttanut kiitettävästi ja erittäin sitkeästi teatteria myös niiden pariin, jotka eivät pääse kulttuuritarjonnan luo: Shakespearea vangeille, vastaanottokeskuksiin ja säilöihin suljetuille maahanmuuttajille, päihdeongelmaisille, vammaisille, dementikoille ja muille pitkäaikaissairaille. Kuopiolaislähtöisen Lehtosen sosiaalinen omatunto, poikkitaiteellinen kunnianhimo, ammattitaito ja ympäristön ilahduttaminen ansaitsevat tulla nostetuksi esiin.

Levy-yhtiö Monsp Records. Tämän hetken yhteiskunnallisesti kantaaottavinta, muodoiltaan avantgardistisinta ja kansallisesti omaleimaisinta populaarimusiikkia on suomalainen rap. Suomiräppi ei kuitenkaan olisi ikinä kehittynyt tälle tasolle ilman ruohonjuuritason jalkatyötä ja väsymätöntä työmyyrää, Keijo ?Kepe? Kiiskistä. Kiiskisen perustaman, piskuisen indie-levy-yhtiön Monsp Recordsin studiosessioissa ovat ainakin jossain vaiheessa käyneet lähes kaikki merkittävät suomalaiset alan artistit, kymmenistä vähemmän tunnetuista puhumattakaan, mainittakoon vaikkapa Steen1, Ruudolf, Notkea Rotta ja Pyhimys. Monsp on merkittävin suomenkielisen hip hopin julkaisija, jonka toiminnassa ei ole niinkään ollut keskeistä huikea levymyynti vaan alusta, jolta aina uusi ja uusi sukupolvi on voinut ponnistaa muiden tietoisuuteen. Riippumatttomassa pienlevy-yhtiössä asiat tehdään tekemisen ilosta, ei dollarin kuvat silmissä. Suomi-räpin levymyynnit ovat hyvin pieniä. Kepe on lähes yksin omilla harteillaan pitänyt koko kulttuuria elossa Suomessa.

Nuoren Voiman Liitto ry. täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja on vahvasti nuoruuden voimassa kiinni. Liiton historia kertoo monipuolisesta, sitkeästä ja väsymättömästä työstä Suomen nuoren polven kirjoittamis- ja kulttuuriharrastuksen hyväksi. Liiton koulutus- ja arvostelutoiminta on merkinnyt monelle nuorelle taiteen ammattilaisuuden polun alkuun pääsyä. Liiton toiminta on ulottunut koko maahan antaen mahdollisuuksia myös syrjemmässä asuville lahjakkaille nuorille. Ikinuoren liiton alati uusiutuvasta, yllättävästä ja avantgardistisesta linjasta hienoja esimerkkejä ovat vaikkapa Rappiotaiteen festivaali ja Prosak-klubi. On aika palkita 90 vuoden merkittävästä ja yhä jatkuvasta työstä, poikkitaiteellisesta laadusta, yhteiskunnallisesta ajankohtaisuudesta ja taiteen reippaasta ja rohkeasta puolustamisesta ympäri Suomen.

Ravintolapäivä-työryhmä on toiminnanjohtajansa Olli Sirénin ja työryhmän (ravintolavastaava Antti Tuomola, teknologiapäällikkö Jyrki Vanamo, tiedotus- ja markkinointipäällikkö Timo Santala ja tiedottaja Kirsti Tuominen) toteuttanut puhtaasti suomalaisen mahtavan ideansa, joka levisi hetkessä Suomessa neljäänkymmeneen kaupunkiin ja nyt myös lukuisiin muihin maihin, esimerkiksi Englantiin ja Saksaan. Ravintolapäivänä perustetaan ravintoloita, kahviloita ja baareja – rakkaudesta ruokakulttuuriin – yksi niistä voi olla sinun! Viime ravintolapäivään osallistui Suomessa jo kolmisensataa pop-up-ravintolaa ja kymmeniätuhansia ihmisiä. Ravintolapäivä on ruokakulttuuriteko, jonka vaikutus suomalaiseen ravintolakulttuuriin on luultavasti suurin sitten keskioluen vapautumisen. Ravintolapäivä on yhteisöjen vapaamuotoista, lyhyaikaista muotoutumista, toimintaa ihmisiltä ihmisille, ikiaikaista kestiystävyyttä. Se on yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimimintaa herkullisimmillaan ja demokraattisimmillaan. Se on tarkoitettu kaikille ja tapahtuu kaikkialla: kodeissa ja kaduilla Helsingistä Rovaniemielle, Oulusta Turkuun. Ravintolapäivä on osoitus siitä miten ihmisiä motivoi konkreettinen tekeminen, jolla he voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä.

Esitystaiteilija Meiju Niskala on suomalainen media-, esitys-, kaupunki- ja performanssitaiteilija sekä kirjailija. Meiju Niskala tekee situationistista, kokeilevaa, leikkisää ja vuorovaikutteista taidetta. Hän pyrkii löytämään totutuista asioista uusia puolia ja viestimään muille ihmisille arjessa piilevistä mahdollisuuksista, valmistamaan työkaluja tilojen ja esineiden uudenlaiselle, elämyksellisemmälle kokemiselle, vaikkapa Aura-joen varren penkeille työttömien valmistamien tyynyjen avulla. Niskala kannustaa ja poimii ihmisiä arjen löytöretkeilyyn, seikkailuun ja ympäristön näkemiseen uusin tavoin. Hän on toiminut 2008 alken kokemuksellisen kaupungin konsulttina. Hän oli myös taiteellisena johtajana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyneessä Turku365 -hankkeessa, johon kuului muun muassa Taidetta kansalle! -projekti, jossa taideteoksia jaettiin yleisölle hakemusten perusteella. Meiju Niskala on luonut uudenlaisen matkailukirjakonseptin ensimmäisen kirjansa Olet tässä (Turku) pohjalta. Hän tarkastelee kaupunkeja elämyksellisistä lähtökohdista. Perinteisten nähtävyyksien sijaan hän pyrkii vaikkapa jakamaan ihmisille mitaleja, esittelemään kaupungin romanttisimpia ensisuudelmapaikkoja, uskomattomimpia kaupunkilegendoja, rumimpia nähtävyyksiä ja rauhallisimpia paikkoja ajantajun kadottamista varten. Tällaista työtä ja taiteen iloa maailma tarvitsee.

Ytterligare information:
-konsultativa tjänstemannen Hannele Lehto (UKM), tfn 09 160 77070