De första kvalitetsprisen för medborgarinstitut har delats ut

De belönade medborgarinstituten är både till storlek och verksamhetsomgivning olika, men gemensamt för dem alla är ett långvarigt kvalitetsarbete och utveckling av den egna verksamheten. Dessutom har de aktivt strävat efter att bredda deltagaruderlaget, med hänsyn till det egna områdets specialdrag och behov.

Syftet med kvalitetsprisen är att stöda och sporra medborgarinstitut till en fortgående utveckling av den egna verksamheten och dess kvalitet. Med kvalitetspriset stöder och sporrar man medborgarinstitutens lokala och regionala uppgift och deras samhälleliga inflytande på den egna verksamhetsomgivningen. Målet är att hitta god praxis som grund för inlärning i medborgarinstituten.

Medborgarinstitutens upprätthållare hade en möjlighet att ansöka om kvalitetspriset och 22 ansökan kom till kvalitetspristävlingen. En av undervisningsministeriet tillsatt utvärderingsgrupp bedömde kandidaterna och gav ett förslag om pristagarna. Gruppen bedömde de skriftliga ansökningarna och på basis av dessa gjorde de utvärderingsbesök i sex medborgarinstitut.

Prismotiveringar (på finska)

Borgå medborgarinstitut (Porvoon kaupunki)

Borgå medborgarinstitut on pieni, yhdeksän päätoimista henkilöä työllistävä opisto. Sillä on ollut toimintaa noin 60 vuotta. Opiston toimintaa järjestetään 50 eri toimipisteessä Porvoon keskustassa ja Porvoon haja-asutusalueilla. Opiston opiskelijoiden määrä fyysisinä henkilöinä laskettuna oli vuonna 2005 3075, joka kurssien osallistujamääriksi muutettuna oli 5850.

Borgå medborgarinstitutin vahvuus on sen pienuus. Opisto on kyennyt luomaan toimintaresursseihinsa sovitetut, joustavat ja toimivat työskentelytavat. Opiston toimintaa ohjaavat viisi periaatetta, jotka konkretisoituvat hyvin myös käytännössä. Ne ovat:

1) ruotsinkielinen palvelu
2) lähinnä aikuisille tarkoitettu vapaa sivistystyö
3) erilaisille kohderyhmille tarkoitettu kurssit
4) jalkautuminen eri alueille ja koulutuksen tarjoaminen siellä
5) paikkakunnan tarpeiden huomioon ottaminen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Opistossa on jo vuosia tehty laatutyötä, vaikka se ei luonteeltaan ole kovin muodollista. Opistossa arvioidaan toimintaa, ja saadut palautteet vaikuttavat toiminnan suunnitteluun ja parantamiseen. Opiston henkilöstö, mukaan lukien tuntiopettajat, ovat erittäin tyytyväisiä työskentelyolosuhteisiinsa ja vaikutus-mahdollisuuksiinsa. Opistossa vallitsee avoin ja innostunut ilmapiiri, johon opiston johdolla on ollut myönteinen vaikutus. Opisto valittiin vuonna 2001 vuoden työpaikaksi Porvoossa.

Laatupalkintokilpailun teema, kansalaisopistojen toiminta osallistujapohjan laa-jentamiseksi, toteutuu opistossa erittäin hyvin. Opisto tekee paljon työtä kou-lutuksen viemiseksi sinne, missä potentiaalisia koulutettaviakin on. Esimerkkinä mainittakoon ikääntyneille ja vammaisille henkilöille tarkoitettu atk-koulutus opiskelijan kotona. Muutenkin opisto on panostanut avoimien oppimisympäristöjen luomiseen atk-opetuksessa. Opistolla on myös paljon muuta mainitsemisen arvoista toimintaa, kuten kielikahvila, jonka idea on saada eri kieli- ja kulttuuriryhmiä kontaktiin toistensa kanssa ja esimerkiksi näin edistämään uusien asiakasryhmien osallistumista opiston toimintaan. Edelleen kannattaa todeta, että opisto on onnistunut kasvattamaan miesopiskelijoiden määrää.

Opisto käyttää tehokkaasti hankkeita ja yhteistyöverkostoja toimintaedellytystensä ja –malliensa kehittämiseen.

Parkanon kansalaisopisto (Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä)

Parkanon kansalaisopisto on pieni opisto, joka on kyennyt viime vuosikymmenen aikana laajentamaan toimintaansa huolimatta siitä, että sen toimintaympäristönä on alue, joka kärsii työttömyydestä ja muuttotappioista. Opiston tuntimäärä on kasvanut vuoden 1995 3 600:sta nykyiseen 12 000 tuntiin ja kurssilaisten määrä on kohonnut 1 500:sta 3 700 kurssilaiseen.

Parkanon kansalaisopisto on tehnyt laatutyötä systemaattisesti jo pitkään, mikä näkyy opiston asiakirjoissa ja vahvassa strategiatyössä. Opisto on strategia- ja laatutyössä suunnannäyttäjä muille opistoille. Opiston vahvuuksiin kuuluu johtamisjärjestelmä, jossa vastuuta on jaettu ja johon kuuluu henkilöstön osallistaminen. Opistolla on käytössään monipuoliset arviointimenetelmät toimintansa kehittämisessä, kuten itsearviointi, sisäinen ja ulkoinen auditointi. Laatutyö näkyy myös siinä, että opisto seuraa asettamiensa tavoitteiden toteutumista ja suunnittelee parannustoimia saavuttamiensa tulosten perusteella. Opisto hyödyntää toimintansa kehittämisessä myös muista opistoista saamiaan vertailutietoja.

Opisto on järjestänyt henkilöstölleen arviointi- ja laatukoulutusta vuodesta 1997 lähtien systemaattisesti. Opisto hyödyntää henkilöstön osaamiskartoitusta ja työtyytyväisyyttä koskevaa tietoa kehittäessään henkilöstön osaamista ja työoloja.

Opisto käyttää tehokkaasti hankkeita ja yhteistyöverkostoja toimintaedellytystensä ja –malliensa kehittämiseen.

Opiston erityisteemaan liittyvästä toiminnasta esimerkkejä ovat erilaisten oppijoiden huomioon ottaminen, erilaisten oppimistyyliensä selvittäminen ja sitä koskevan tiedon käyttö opetuksen kehittämisessä. Muita aliedustettujen ryhmien koulutukseen liittyviä toimia ovat verkko-opetuksen kehittäminen, kylien kehittämisprojekti ja nuorten työpaja- ja palvelukorttihankkeet.

Tampereen työväenopisto (Tampereen kaupunki)

Tampereen työväenopiston toiminta-alueena on iso kaupunki, jossa asuu paljon ns. aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia asukkaita. Tampereella on runsaasti maahanmuuttajataustaista väestöä, josta on muodostunut työväenopiston yksi merkittävä kohderyhmä. Kilpailuteema, kansalaisopistojen toiminta osallistuja-pohjan laajentamiseksi, näyttäytyy Tampereen työväenopiston toiminnassa eri-tyisesti maahanmuuttajia palvelevan koulutuksen järjestämisenä.

Tampereen työväenopiston laatutyötä ohjaava strategia perustuu kaupungin strategiaan. Siinä on asetettu aliedustettujen ryhmien koulutukselle konkreettisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Arviointia ja seurantatietoja hyödynnetään myös aliedustettujen ryhmien koulutukseen liittyvän toiminnan kehittämisessä. Opiston laatutyötä tukevat säännölliset, koko henkilöstölle tarkoitetut kokoukset, joissa osassa käsitellään erityisesti toiminnan laadun kehittämistä. Opistolle on nimetty laatuvastaava.

Opisto on kehittänyt henkilöstöään ja toimintojaan niin, että maahanmuuttajien koulutustarpeisiin vastaaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Henkilöstöä on koulutettu kohtaamaan erikielisiä ja eri kulttuureista tulleita opiskelijoita muun muassa englannin kielen opinnoin ja aliedustettujen ryhmien vastaanottamiseen liittyvällä perehdytyksellä. Opisto on ollut aktiivinen maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistämisessä, millä seikalla on positiivinen vaikutus uusien asiakasryhmien tuloon opistoon. Opisto koetaan hyvänä työyhteisönä, jossa henkilöstö voi vaikuttaa asioihinsa ja jossa henkilöstö on sitoutunut työhönsä. Maahanmuuttajien koulutuksen sujumisen taustalla ovat myös laadukas opinto-ohjaus ja hyvät yhteistyösuhteet maahanmuuttaja-asioita käsittelevien sidosryhmien kanssa.

Vaikka Tampereen työväenopisto profiloituu kilpailuhakemuksessa vahvasti maahanmuuttajia palvelevan koulutuksen tarjoajaksi, sillä on näyttöä myös muunlaisesta osallistujapohjan laajentamiseen suuntautuvasta koulutuksesta. Esimerkkinä tällaisesta voi mainita lukineuvolan, jonka tavoitteena on oppi-misvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden tukeminen.

Tornion kansalaisopisto (Tornion kaupunki)

Tornion kansalaisopiston toiminnan vahvuutena on kaupungin strategiasta johdettu opiston toiminnan hyvä suunnittelu ja opiston toiminnan monipuolinen arviointi. Opisto on viime vuosina keskittynyt tuloksellisuuden arviointia ja muuta laatutyötä edistävään hanketoimintaan, mikä on tuottanut hyvää tulosta. Opistossa on käytössä BSC-tuloskortti, jonka avulla on laajennettu tulosten mittaamista perinteisten talouden tunnuslukujen ohella myös laadullisiin tekijöihin.

Kansalaisopiston johtajuus on esimerkillistä. Toiminta on pitkäjänteistä, ja toimintaa ohjaavat periaatteet ovat selkeitä. Opistolla on säännölliset kokoukset ja useita opiston kehittämistyötä tukevia yhteistyöprojekteja, joihin sekä johto että henkilöstö osallistuvat. Viime mainittujen tuloksellisuutta seurataan monin tavoin. Henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään tulos- ja kehityskeskusteluja. Henkilöstön kouluttautumista tuetaan aktiivisesti. Henkilöstö on tehtäviinsä sitoutunut, mikä näkyy muun ohessa opiskelijoiden kannustuksena.

Kansalaisopiston kumppanuudet ovat kunnossa: se on haluttu yhteistyökumppani, jonka osaamista arvostetaan. Kumppanuutensa puitteissa opistolla on muun muassa kouluttaja- ja tilavaihtoa alueen erilaisten sidosryhmien kanssa. Opistolla on käytössään ajanmukaiset tilat ja välineet, jolla on mahdollistettu uusien toimintamallien ja –ideoiden kehittäminen. Tornion kansalaisopisto on osallistunut useisiin hankkeisiin, joiden kautta se on voinut lisätä opistopalvelujen saavutettavuutta ja näin mahdollistanut opiskelun sellaisille ryhmille, jotka muutoin olisivat jääneet sitä paitsi. Esimerkkeinä näistä ovat esimerkiksi VIRVE-verkko-opetushanke ja erilaiset Rekry-hankkeet.

Opiston prosessien toimivuuteen on kiinnitetty huomiota. Asiakaspalvelu ja toiminnan markkinointi on mallikkaasti hoidettu. Opiskelijoilla, mukaan lukien uudet potentiaaliset opiskelijat, on mahdollisuus tehdä aloitteita kursseiksi. Myös toimiva palautejärjestelmä on auttanut opistoa suuntaamaan toimintaansa asiakkaita paremmin palvelevaksi. Eri asiakasryhmiä seurataan talousarvion valmistelun yhteydessä saatavilla tilastoilla, iän, ammattirakenteen ja asuinpaikan perusteella. Koulutuksen tuloksellisuuden seurantaa ja arviointia tukevat opistossa käytössä olevat opetussuunnitelmapäiväkirjat, joihin on sisällytetty tuntien opetussuunnitelmat, oppimateriaalit, käytetyt opetus- ja arviointimenetelmät sekä keskeyttäneiden määrän seuranta.

_ _ _

Ytterligare information:
- undervisningsråd Juha Arhinmäki, undervisningsministeriet, tfn. (09) 160 77262