Kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus
Regeringens proposition till riksdagen med förslag till kyrkolag och till lagar som har samband med den
OKM074:00/2020 Lagstiftningsprojekt
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats
Kirkkolaki korvaisi vuonna 1993 annetun kirkkolain. Samalla kirkkolaista ehdotetaan eriytettäväksi säännökset, jotka koskevat kirkon viranhaltijoita, kirkon työmarkkinalaitosta ja kirkon eläkerahastoa. Esitys korvaisi hallituksen esitykset 19/2019 vp ja 93/2019 vp ja olisi kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaiskodifiointi.
Projektets framskridande
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon esitys kirkkolaiksi, laiksi evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta, laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja laiksi tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain 2 §:n muuttamisesta sekä laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta
17.12.2021 Annan etapp
Kirkolliskokous päätti 11.11.2021 ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin seuraavien lakien säätämiseksi kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti:
1) kirkkolaki,
2) laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta,
3) laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta,
4) laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain 2 §:n
muuttamisesta ja
5) laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta.
Lisäksi kirkolliskokous päätti esittää valtioneuvostolle, että antaessaan edellä kohdissa
1–5 tarkoitetut esitykset eduskunnalle se peruuttaisi eduskuntakäsittelyssä olevat hallituksen
esitykset eduskunnalle kirkkolaiksi HE 19/2019 vp ja hallituksen esityksen eduskunnalle
kirkkolaiksi annetun hallituksen esityksen (19/2019 vp) täydentämisestä HE 93/2019 vp.
Ytterligare uppgifter
Dokument
Projektets basuppgifter Avslutat
Projektets nummer OKM074:00/2020
Ärendenummer VN/28423/2020
Projektets arrangör undervisnings- och kulturministeriet
Uppgiftsklass Regeringens proposition bereds
Mandattid 23.12.2021 – 14.4.2023
Datum för tillsättande 23.12.2021
Lagberedning
RP med förslag till kyrkolag, lag om tjänsteinnehavare inom evangelisk-lutherska kyrkan, lag om arbetsmarknadsverket inom evangelisk-lutherska kyrkan och lag om ändring av 2 § i lagen om domstolars skyldighet att meddela om vissa avgöranden samt lag om pensionsfonden inom evangelisk-lutherska kyrkan
- 1
Under beredning
Godkänd i planen för sessionsperioden 7.9.2021 - 2
Uppskattad föredragningsvecka
Uppskattning av ny föredragningsvecka 26/2022Original uppskatting av föredragningsvecka 35/2022 - 3
Nuvarande nivå: Överlämnad till riksdagen
30.6.2022HE 108/2022 Uppgifter om behandlingen i riksdagen - 4
Författningen har antagits
Riksdagens svar EV 334/2022
I denna proposition föreslås att det stiftas en ny kyrkolag som gäller den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Det föreslås att bestämmelserna om kyrkans tjänsteinnehavare, kyrkans arbetsmarknadsverk och kyrkans pensionsfond överförs från den gällande kyrkolagen till separata lagar. Dessutom föreslås det att lagen om domstolars skyldighet att informera om vissa avgöranden ändras så att domstolens underrättelseskyldighet också ska gälla domar där den misstänkte har varit en tjänsteinnehavare inom kyrkan eller en präst.
Ansvarig ministerForsknings- och kulturminister Honkonen
KontaktpersonHanna Kiiskinen, undervisnings- och kulturministeriet
Kontaktperson
Hanna Kiiskinen, Hallitusneuvos
tel. +358 295 330 086
[email protected]
Mål och resultat
Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa kirkkolainsäädäntöä nykyistä johdonmukaisemmaksi ja selkeämmäksi ja näin tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Tavoitteena on myös supistaa kirkkolaissa olevaa sääntelyä siten, että kirkkolakiehdotuksessa otetaan aiempaa paremmin huomioon perustuslaissa säädetty kirkkolain ala. Tavoitteena on siirtää mahdollisimman paljon kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa norminantovaltaa kirkon omille toimielimille siltä osin kuin kyseessä eivät ole laintasoista sääntelyä edellyttävät asiat. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa kirkon aseman perusteita suhteessa valtioon, vaan kirkolla olisi edelleen julkisoikeudellinen erityisasema.
Sammandrag
Kirkkolaki korvaisi vuonna 1993 annetun kirkkolain. Samalla kirkkolaista ehdotetaan eriytettäväksi säännökset, jotka koskevat kirkon viranhaltijoita, kirkon työmarkkinalaitosta ja kirkon eläkerahastoa. Esitys korvaisi hallituksen esitykset 19/2019 vp ja 93/2019 vp ja olisi kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaiskodifiointi.
Utgångspunkter
Voimassa olevan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säätämisestä on kulunut yli 25 vuotta. Tänä aikana suurimpaan osaan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen pykälistä on tehty muutoksia, ja esimerkiksi kirkkolakia on muutettu yli 50 kertaa. Lukuisten muutosten johdosta kirkkolain ja kirkkojärjestyksen kokonaisuus on vaikeasti hahmottuva ja epäjohdonmukainen. Lisäksi säännösten kieli on epäyhtenäistä ja paikoin vanhanaikaista. Uskonnonvapauden merkitys perusoikeutena on lisääntynyt. Kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä on välttämätöntä päivittää myös esimerkiksi henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn osalta.
Ehdotetuilla kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksella ja kirkkolaista eriytetyillä kirkollisilla laeilla ei sinänsä ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kokonaisuudistuksen yhteydessä ehdotetulla alistusmenettelyistä luopumisella arvioidaan olevan vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia. Kirkonkirjojen pidon uudelleenjärjestelyn tavoitteena on saavuttaa taloudellista säästöä.
Vaalisäännösten sijoittaminen erillisen vaalijärjestyksen sijasta kirkkojärjestykseen selventäisi säädöskokonaisuutta ja helpottaisi vaalisäännösten soveltamista. Toisaalta se merkitsisi sitä, että vaalisäännöksiä ei enää hyväksyttäisi kirkolliskokouksessa enemmistöpäätöksellä kuten voimassa oleva kirkon vaalijärjestys. Kirkkojärjestyksen hyväksymiseen vaaditaan kirkolliskokouksessa määräenemmistö.
Alistusmenettelystä luopuminen keventäisi hallinnollista taakkaa niin seurakunnissa, tuomiokapituleissa kuin kirkkohallituksessakin. Hallinnolliset menettelyt sujuvoituisivat ja asioiden käsittely ja toimeenpano nopeutuisivat, kun alistusviranomainen ei enää tutkisi asiaa paikallistason päätöksenteon jälkeen uudelleen. Ehdotetut muutokset korostaisivat seurakunnan suvereniteettia, kun lopulliset päätökset tehtäisiin seurakunnan omissa toimielimissä. Samalla päätöksenteon demokraattisuus kasvaisi, koska lopullisen päätöksen tekisivät seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt. Tämä merkitsisi seurakunnan vastuun kasvamista erityisesti niissä asioissa, joissa alistusmenettelyn tilalle ei ehdoteta muuta menettelyä.
Esitys antaisi mahdollisuuden erilaisiin seurakuntien osa-aluehallinnon ratkaisuihin. Muutoksen ansiosta osa-aluehallinnon rakenteiden järjestämistä voitaisiin pohtia paikallisesti nykyistä vapaammin.
Kirkonkirjojen pidon toimintojen keskittäminen edistää kirkonkirjojen pitoon liittyvän osaamisen ja ammattitaidon ylläpitoa.
Uusi laki kirkon eläkerahastosta selkeyttäisi kirkon eläkerahaston säädöspohjaa, kun kaikki eläkerahastoa koskevat säännökset olisivat samassa laissa. Ehdotetut uudet säännökset lisäisivät kirkon eläkerahaston hallinnon läpinäkyvyyttä.
Kirkollisen rakennusperinnön suojelua voitaisiin toteuttaa lupamenettelyllä nykyistä tehokkaammin. Uuden menettelyn voidaan arvioida parantavan tilannetta, kun se kohdistuisi vain suojelun kannalta keskeisimpiin, suojeltuihin rakennuksiin ja viranomainen voisi etukäteen asettaa tarpeellisia lupaehtoja.
Kirkkolakiin ehdotetaan säännöstä seurakuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kirkko-valtuuston tai seurakuntaneuvoston tehtäväksi tulisi edistää seurakunnan jäsenten monipuolisia ja vaikutta-via osallistumisen mahdollisuuksia. Ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin julkiselle vallalle perustuslain 14 §:ssä säädettyä tehtävää edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Esityksen arvioidaan edistävän seurakunnan yhteisöllisyyttä sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta, seurakuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista.
Eduskunnan vastaus 334/2022 vp.
Säädösuudistusten suunniteltu voimaantuloajankohta on 1.7.2023.
Tillsättande och organisering
Ogrupperade
Person
Roll, Mandattid
Kiiskinen, Hanna
Hallitusneuvos
undervisnings- och kulturministeriet
Roll: Kontaktperson för projektet
23.12.2021 –