Kulttuurikierros: alueiden näkemykset toimeenpanon perustana

Kevään 2026 Kulttuurikierros käynnisti kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelman käytäntöön ja toi alan keskeiset toimijat, päättäjät ja rahoittajat yhteen ympäri Suomen. Kierroksen viesti on kirkas: kulttuuri nähdään yhä vahvemmin elinvoiman, yhteiskunnan resilienssin ja nuorten tulevaisuususkon perustana. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin pysyviä rakenteita, parempaa saavutettavuutta ja laajaa yhteistyötä.

Kulttuuripoliittinen selonteko on Suomen keskeisin taide- ja kulttuuripolitiikkaa ohjaava valtakunnallinen strategia, jonka aikajänne ulottuu 2040 luvulle. Sen toimeenpanosuunnitelmassa painopisteitä ovat muun muassa luovien alojen kasvu, kulttuuripalvelujen alueellinen saavutettavuus, tekijöiden toimeentulo, lasten ja nuorten kulttuuriosallisuus sekä kulttuurin rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä.

Kulttuurikierros käynnistyi maaliskuussa Oulusta, jossa tiede- ja kulttuuriministeri Mari Leena Talvitie korosti kulttuurin merkitystä koko yhteiskuntaa koskettavana muutosvoimana. - Nyt jos koskaan aika on otollinen laajalle kulttuurikeskustelulle, Talvitie totesi avauspuheessaan ja muistutti, että kulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä toimien elinvoiman lähteenä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustana.

Myös kierroksen päätöstilaisuudessa Helsingissä Talvitie palasi samaan teemaan. - Kulttuuri vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä ja kykyä selviytyä muutoksista. Kulttuuri on jokaisen oikeus ja kulttuuri kuuluu kaikille. Se rakentaa osallisuutta, luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, hän sanoi.

Talvitien mukaan kunnianhimoiset tavoitteet toteutuvat vain, jos kulttuuripolitiikkaa tehdään yli sektorirajojen ja laajoissa kumppanuuksissa valtion, kuntien, järjestöjen ja rahoittajien kesken.

Alueet nostivat esiin saavutettavuuden ja rakenteiden haurauden

Kulttuurikierroksen keskusteluissa eri puolilla Suomea toistui yhteinen havainto: kulttuuripalvelujen saatavuus ja toimintaedellytykset vaihtelevat merkittävästi alueittain. Kaupunkikeskuksissa tarjonta on usein runsasta, kun taas harvemmin asutuilla alueilla kulttuurin äärelle pääseminen edellyttää pitkäjänteisiä ratkaisuja ja toimivia rakenteita.

Keskusteluissa painottui tarve varmistaa, että kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano huomioi erilaiset paikalliset todellisuudet – niin kasvavissa kaupungeissa kuin maaseutu- ja seutualueilla. Yhteinen viesti oli, että yhdenmukaiset ratkaisut eivät palvele kaikkia alueita, vaan toimeenpanossa tarvitaan joustavuutta ja alueiden kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Juha Rintamäki toi keskusteluihin toimeenpanon näkökulman ja korosti, että kiertueen keskeinen tehtävä on tuoda strategia lähelle käytäntöä ja rakentaa ratkaisuja yhdessä alueiden kanssa. Hänen mukaansa selonteon linjausten tulee taipua erilaisiin paikallisiin tarpeisiin ja vahvuuksiin.

- Kulttuurikierros vahvisti yhden asian: yhteistyön tarve on suuri ja halu sen toteuttamiseen on vahva. Kun eri toimijat ympäri Suomen viestivät samasta tarpeesta, siihen on helppo tarttua. Me kaikki tiedämme, että yhdessä saamme enemmän aikaan. Siksi selonteon linjaus jokaisen suomalaisen omistajuudesta kulttuuriin ja taiteeseen muuttuu nyt käytännön teoiksi, Rintamäki sanoo.

Nuorten osallisuus nousi kaikkialla keskiöön

Nuorten kulttuuriosallisuus nousi vahvasti esiin useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Seinäjoella, Jyväskylässä ja Lahdessa painotettiin erityisesti tekemisen ja osallisuuden merkitystä: kulttuurin koettiin vahvistavan nuorten yhteisöllisyyttä, toimijuutta ja tulevaisuususkoa.

Keskusteluissa nousi esiin huoli siitä, että nuorten kulttuuriosallisuus jää liian usein hankkeiden ja määräaikaisten rahoitusten varaan. Tarvitaan pysyviä rakenteita, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen toiminnan riippumatta asuinpaikasta, koulutuspolusta tai sosioekonomisesta taustasta. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden asema kulttuuripalvelujen katveessa tunnistettiin rakenteellisena kysymyksenä.

Kierroksen itäisillä ja pohjoisilla pysähdyksillä Joensuussa ja Rovaniemellä korostui kulttuurin merkitys osana alueellista elinvoimaa, identiteettiä ja henkistä huoltovarmuutta. Keskusteluissa kulttuuri nähtiin investointina, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja toivoa myös pitkittyneiden kriisien keskellä.

Samalla useilla paikkakunnilla nousi esiin kirjastojen rooli henkisen turvallisuuden ja arjen resilienssin selkärankana – paikkoina, joissa eri ikäiset ja eri taustoista tulevat ihmiset voivat kohdata, oppia ja kokea yhteenkuuluvuutta.

Dialogimalli sai laajaa kiitosta

Kulttuurikierroksen rinnalla järjestettiin yhteensä 47 kansallista ja alueellista dialogia eri puolilla Suomea. Dialogien teemoina olivat nuorten huominen sekä kulttuurin huoltovarmuus ja resilienssi. Keskustelut tarjosivat mahdollisuuden syventää valtakunnallisen kulttuuripoliittisen strategian tarkastelua alueellisesta näkökulmasta ja kytkeä selonteon tavoitteet konkreettiseen arjen kokemukseen eri puolilla maata.

Kulttuurikierroksen tilaisuuksien puheenjohtajana ja vetäjänä toimi Rosa Meriläinen Kulta ry:stä. Hänen johdollaan tilaisuudet rakentuivat koko kiertueen ajan avoimelle ja rakentavalle keskustelulle, jossa kulttuurialan toimijat, päättäjät ja rahoittajat tarkastelivat kulttuuripolitiikan tavoitteita eri alueiden näkökulmista.

- Mahdollisuus käydä kasvokkaista vuoropuhelua portinvartijoiden, päättäjien ja kentän toimijoiden kanssa tuli selvästi tarpeeseen, sillä toimeenpano vaatii yhteistyötä, toteaa Rosa Meriläinen.

Kulttuurikierros 2026 päättyi Helsinkiin yhteiseen viestiin, joka toistui kaupungista toiseen: kulttuuri ei ole irrallinen sektori, vaan olennainen osa yhteiskunnan rakennetta. Se tukee osallisuutta, vähentää polarisaatiota ja vahvistaa luottamusta aikana, jolloin tulevaisuususko on monin paikoin koetuksella.

Poikkeuksellisen laaja ja osallistava kokonaisuus

Kulttuurikierroksen merkittävyyttä korostavat sen laajuus ja korkean tason sitoutuminen. Kahdeksalla paikkakunnalla järjestetyt tilaisuudet kokosivat yhteen yli tuhat kulttuurin ja taiteen tekijää, päättäjää ja kehittäjää eri puolilta Suomea. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari Leena Talvitie osallistui kaikkiin kierroksen tilaisuuksiin, mikä mahdollisti suoran vuoropuhelun kentän, alueiden ja valtionjohdon välillä.

Kierroksella kerätty palaute ja keskustelujen analyysit hyödynnetään kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa, joka on jo käynnissä ja täsmentyy kierroksen pohjalta. Kulttuurikierros osoitti konkreettisesti, että kulttuuripolitiikkaa rakennetaan vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä – alueiden ääntä kuunnellen, kaikkialla Suomessa.

Lisätietoja:
ylijohtaja Juha Rintamäki, p. 0295 330 164
kulttuuriasiainneuvos Johanna Vuolasto, p. 0295 330 235

Aiheeseen liittyvää

• Kulttuuripoliittinen selonteko
• Koontivideo Kulttuurikierroksesta katsottavissa YouTubessa
• Valokuvia tilaisuuksista Flickrissä