Kulttuuripoliittinen selonteko

Selonteossa esitettävän tulevaisuuskuvan ja toimenpiteiden perustana on taide- ja kulttuurialan tilannekuva sekä keskeiset toimintaympäristöä muuttavat tekijät.

Kulttuuripoliittisen selonteon valmistelu ja käsittely

Kulttuuripoliittinen selonteko annettiin eduskunnalle 28.11.2024.

• Kulttuuripoliittinen selonteko
• Kulttuuripoliittisen selonteon käsittely eduskunnassa 

Valmistelun aiemmat vaiheet

Kulttuuripoliittista selontekoa on valmisteltu mahdollisimman osallistavasti eri sidosryhmien kanssa marraskuusta 2023 kesäkuuhun 2024. Käsikirjoituksen avoin lausuntokierros toteutettiin lausuntopalvelussa.

Lausuntokierros 

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksen lausunnolle 2.9.2024. Lausunnot pyydettiin antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön 14.10.2024 mennessä.  

Yleisesitys selonteon loppuprosessista ja sisällöstä

Lausuntoyhteenveto

Kysymyksiä ja vastauksia kulttuuripoliittisesta selonteosta

1.    Mikä on selonteko?

Selonteko on kansainvälisiä suhteita tai valtakunnan hallintoa koskeva selvitys, jonka hallitus antaa eduskunnalle. Selonteon eduskuntakäsittelyyn kuuluvat:
-    lähetekeskustelu täysistunnossa
-    valiokuntakäsittely
-    ainoa käsittely täysistunnossa

Ainoan käsittelyn eli niin sanotun palautekeskustelun lopuksi täysistunto hyväksyy eduskunnan selontekoa koskevan kannanoton. Täysistunto voi äänestää kannanoton sisällöstä, mutta ei hallituksen luottamuksesta. Kannanotto lähetetään valtioneuvostolle tiedoksi eduskunnan kirjelmänä. 

Eduskunta voi kuitenkin päättää olla lähettämättä asiaa valiokuntaan, jolloin eduskunta ei hyväksy selonteon johdosta kannanottoa. (Lähde: eduskunta.fi)

Kulttuuripoliittinen selonteko on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukainen. Toisin sanoin selonteko voidaan määritellä kunnianhimoiseksi strategiaksi kulttuurialan kehittämiseksi.

2.    Miten selonteko on laadittu? 

Eri alojen asiantuntijoista koottu työryhmä valmisteli käsikirjoitusta, jota käsiteltiin lasten, nuorten ja perheiden ministeriryhmässä. Selonteko nojaa vahvasti tutkittuun tietoon, ja se on varustettu lähdeviittein. Valmisteluprosessi oli poikkeuksellisen osallistava, ja yli tuhat ihmistä eri puolilta Suomea osallistui eri tapahtumiin, seminaareihin ja keskustelutilaisuuksiin antamaan näkemyksiään ja mielipiteitään selontekoon. Lisäksi työryhmä ja sihteeristö sai satoja kirjallisia kannanottoja, lausuntoja ja näkemyksiä, joita kerättiin myös avoimella verkkolomakkeella koko valmistelun ajan. Kansainvälistä vertailua tehtiin erityisesti muihin pohjoismaihin ja Pohjois-Euroopan maihin. Selonteon visiota ja valmistelua käsiteltiin myös parlamentaarisessa keskustelussa kaikkien eduskuntaryhmien edustajien kanssa.

3.    Kenelle kulttuuripoliittinen selonteko on tarkoitettu? 

Hallitus antaa selonteon eduskunnalle. Siten selonteossa esitetään sen mittakaavan asioita, jotka ovat eduskunnan arvioitavissa ja päätettävissä eikä esimerkiksi yksityiskohtaisia erityiskysymyksiä. 

Kulttuuripoliittinen selonteko koskettaa kuitenkin laajasti ihmisiä ja yhteiskunnan eri aloja, ja sen tarkoitus on luoda yhteistä näkymää kulttuuri- ja luoville aloille. Kulttuuripoliittisessa selonteossa esitetyt toimenpiteet kohdistuvat eri politiikka-aloille ja hallinnolle mutta koskevat eri tavoin myös mm. kuntia, yksityisiä rahoittajia, kuluttajia ja ylipäätään kansalaisia. Selonteko muuttuu sitä merkityksellisemmäksi, mitä useampi taho ottaa sen omakseen.

4.    Missä ovat lisäeurot kulttuurille?! Tämähän on vain sanoja!

Kulttuuripoliittinen selonteko on kulttuuri- ja luovien alojen pitkän aikavälin strategia, jossa arvioidaan, mikä tällä hetkellä toimii ja mikä ei, missä meidän pitäisi olla ja miten pääsemme tästä parempaan tulevaisuuteen. Selonteko on siis linjanvetoa, ei rahanjakoa. 

Pitkä aikajänne mahdollistaa yhteisymmärryksen rakentamisen siten, että nykyiset ja lyhyen aikavälin vaikeudet voidaan ylittää, kun on yhteinen tulevaisuudennäkymä. Selontekoa on myös laadittu poikkeuksellisen osallistavasti, jotta yhdessä mietitty synnyttää parhaan tavoitetilan ja luottamuksen tulevaisuuteen.

5.    Missä on konkretia? 

Selonteko on strategia. Kun selonteosta pyydetyt lausunnot on käsitelty, laaditaan erillinen toimenpidesuunnitelma, joka tarkentaa ja ajoittaa käytännön etenemistä tuleville vuosikymmenille.

Konkretia on myös sitä, että selonteon valmisteluprosessissa on saatu todella monenlaisia ihmisiä ja tahoja yhteen keskustelemaan ja luomaan yhteistä ymmärrystä alan tilanteesta, ihmisten tarpeista ja toiveista. 

6.    Mikä muuttuu selonteon myötä?

Toivottavasti tapa suhtautua kulttuuriin ja luoviin aloihin yhteiskunnassamme – mutta myös alan sisällä! Määrätietoinen kulttuurin tuominen alan ulkopuolisiinkin keskusteluihin ja päätöksentekoon parantaa kokonaisymmärrystä kulttuurin merkityksestä kaikkialla. 

Kulttuuri- ja luovien alojen edustajat toivottavasti jatkavat hyvin alkanutta julkista keskustelua alan uudistumistarpeista ja miettivät myös yhä kunnianhimoisemmin, keiden kaikkien kanssa kulttuurista pitääkään keskustella ja keitä kaikkia osallistaa milläkin tavalla. 

7.    Miten selonteko hyödyttää taiteilijoita ja luovan alan tekijöitä?

Selonteon tarkoitus on lisätä ymmärrystä kulttuurin merkityksestä ja luovien alojen näkymistä yhteiskunnassamme. Tämä puolestaan lisää arvostusta taiteilijoita ja luovan alan tekijöitä kohtaan, ja saa heidät tuntemaan, että Suomi on heistä ylpeä. 

Selonteko haluttiin saada jo hallituskauden alkuvaiheessa valmiiksi, jotta sen toteuttamistakin päästään suunnittelemaan ja tekemään varhain. Eri alojen asiantuntijavalmistelulla ja laajalla osallistamisella mahdollistetaan myös se, että selontekoon on sitouduttu pitkäjänteisesti eri aloilla ja alueilla, ja toivottavasti myös eri puolueista siten, että työ voi jatkua vahvana vaalikausien yli.

8.    Mikä ihmeen jokaisenoikeus, onko se edes suomea?

Jokaisenoikeus on Suomen kielen lautakunnan suositus jokamiehenoikeuksien sijaan vuodesta 2007. Hieno suomalainen perinne tarkoittaa alun perin sitä, että jokaisella on oikeus käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Kulttuuri on monin tavoin vastaava ilmiö, johon tutun käsitteen yhdistäminen voi tuoda ahaa-ymmärryksen kulttuurin merkityksistä jokapäiväisessä elämässä. Kulttuuri on tuntemista, olemista ja elämistä kuten luonnosta nauttiminen.
 

Taike: Kulttuuripoliittisen selonteon aluekierros

• Kuhmo 29.2. klo 13–16 Kuhmotalo.
• Inari: 12.3. klo 12–15 Saamelaiskeskus Sajos.
• Jyväskylä: 21.3. klo 9–12 Jyväskylän kaupungintalo.
• Vaasa: 11.4. klo 13–16 Vaasan pääkirjaston Draama-sali
• Lappeenranta: 17.4. klo 13–16 Lappeenrannan kaupungintalo, valtuustosali 
• Vantaa: 6.6. klo 10-12 Tiedekeskus Heureka

• Taiken blogi Kuhmon tilaisuudesta: ”Olkaa realistisia, tavoitelkaa mahdottomia”
• Taiken blogi Inarin tilaisuudesta: Kulttuuri ja taide ovat asuinpaikkakysymyksiä
• Taiken blogi Jyväskylän tilaisuudesta: Kulttuuripoliittinen selonteko sai evästystä Jyväskylästä
• Taiken blogi Vaasan tilaisuudesta: Kulttuuri herätti keskustelua molemmilla kielillä
• Taiken blogi Lappeenrannan tilaisuudesta: On ratkaisevaa, miten selontekoa hyödynnetään hallinnollisen polun jälkeen
• Kulttuuripoliittisen selonteon päätösseminaarin 6.6.2024 tallenne YouTubessa

Kulta ry: Olohuonekeskustelut

Kulta ry järjestää selonteon valmistelun tueksi olohuonekeskusteluita, joiden tavoitteena on tuoda helmikuun aikana tavallisiin olohuonesiin innostuneita keskustelijoita pohtimaan taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta. Ryhmäkeskusteluiden vastaukset kerätään selonteko-työryhmän käyttöön.

The Cultural Policy Report

Prime Minister Petteri Orpo's government has decided in its program to draft a Cultural Policy Report. The purpose of the Report is to produce an ambitious vision for the future that enables the long-term development of Finnish cultural policy. The report outlines key actions to achieve these goals. The intention is for the government to submit the Cultural Policy Report to Parliament during the autumn session of 2024.