Hoppa till innehåll

Oppivelvollisuusuudistuksen toteutumista ja vaikutuksia seurataan kattavasti vuosina 2021-2024

Opetus- ja kulttuuriministeriö
1.10.2021 12.00
Tiedote
Opiskelijoita pöydän ääressä juttelemassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa elokuussa 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa vuosina 2021-2024. Seuranta kohdistuu seitsemään laajaan aihekokonaisuuteen. Seuranta perustuu hallituksen esityksessä kuvattuihin seurantatarpeisiin sekä lain hyväksymisen yhteydessä eduskunnan kirjaamiin 22 lausumaan. Seurantasuunnitelma julkaistiin 1.10.

Oppivelvollisten koulutukseen hakeutumista ja pääsyä koulutukseen seurataan vuosittain ottaen huomioon keskeiset hakeutumiseen liittyvät ajankohdat, kuten yhteishaun aikataulut. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kaikki oppivelvolliset hakeutuvat perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja myös saavat opiskelupaikan. Osana seurantaa kehitetään rekistereitä ja raportointipalveluja, jotta pystytään seuraamaan systemaattisesti kaikkien oppivelvollisten hakeutumista ja koulutukseen pääsyä.

Opinto-ohjauksen osalta seurataan ja arvioidaan erityisesti uudistuksen yhteydessä käyttöön otettujen uusien tai vahvistettujen opinto-ohjauksen muotojen laatua, määrää ja resursointia sekä opinto-ohjauksen kohdentumista ja riittävyyttä. Lisäksi seuranta kohdistuu opinto-ohjaajien koulutukseen, koulutusmääriin ja osaamistarpeisiin sekä muun opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeisiin.

Opetuksen osalta seurannan keskiössä ovat opetuksen ja ohjauksen laatu ja koulutuksen tuottama osaaminen. Erityishuomiota kiinnitetään pätevien osaajien saamiseen molemmilla kansalliskielillä.

Erityisen tuen ja siihen liittyvien tukipalvelujen seurannan tavoitteena on varmistaa, että myös vammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat nuoret saavat opiskelupaikan ja tarvitsemansa tukipalvelut. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös muihin tukea tarvitseviin opiskelijoihin ja heidän mahdollisuuksiinsa saada tarvitsemaansa palvelua, esimerkiksi tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta.

Opiskelijoiden hyvinvointia ja uudistuksen mahdollisia vaikutuksia hyvinvointiin seurataan hyödyntäen kouluterveyskyselyä, opiskelijapalautteita (Arvo-opiskelijapalaute, Amisbarometri ja Lukiolaisbarometri) sekä Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen (Karvi) opinto-ohjauksen arviointia 2022–2024, johon sisällytetään hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuusuudistukseen liittyvät kustannukset. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kirjaus toteutuu. Kustannustiedonkeruisiin perustuvan määrällisen seurannan lisäksi tehdään erillinen selvitys, miten koulutuksen järjestäjät käytännössä huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa oppimateriaalit ja työvälineet käyttöönsä (2022–2023).

Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi tehdään laajana tieteellisenä tutkimuksena, esimerkiksi valtioneuvoston TEAS-hankkeena 2024. Kokoavassa tutkimuksessa hyödynnetään teemakohtaisista seurannoista, selvityksistä, tutkimuksista ja arvioinneista saatavaa tietoa. Ensimmäiset oppivelvolliset opiskelijat valmistuvat vuonna 2024. Uudistuksen vaikutukset koulutustason nousuun, oppimiserojen kaventumiseen ja työllisyysasteen paranemiseen näkyvät vasta seuranta-aikaa pitemmällä aikavälillä ja edellyttävät vuoden 2024 jälkeenkin jatkuvaa seurantaa.

Seurannan toteutuksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus yhdessä.

Seurantasuunnitelma 

Lisätietoja: 

  • opetusneuvos Seija Rasku, puh. 02953 30270 (paikalla 4.10.)
  • hallitusneuvos Piritta Sirvio, puh. 02953 30238
  • asiantuntija Anne-Maria Marttila, puh. 02953 30050