Sivistyksen suunta -kolumni
Tervehtimiskampanjalla yhteenkuuluvuuden tunnetta koulussa
Stereotypiat meistä suomalaisista rakentuvat usein sen varaan, että viihdymme omissa oloissamme. Bussipysäkillä seisotaan mahdollisimman kaukana toisistaan, täydessä hississä katse vaeltelee katonrajassa tai lattialla kuralätäköitä mittaillen. Lenkkipolulla hölkätään rivakasti ohi vastaantulevia ulkoilijoita.
Vaikka stereotypioissa saattaakin piillä pieni totuuden siemen – eikä omissa oloissaan viihtymisessä ole mitään vikaa – tutkimusten mukaan me kuitenkin voimme paremmin toistemme seurassa ja silloin, kun koemme tulevamme kohdatuksi.
Tämän ajatuksen varaan viime viikolla kouluissa lanseerattu Hei!-kampanja myös rakentuu. Kampanjan idea on yksinkertainen: tervehdimme toisiamme. Sen tavoitteena on siis kannustaa oppilaita, opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa tervehtimään muita kouluyhteisöön kuuluvia, niin tuttuja kuin tuntemattomia.
Tervehtimisen merkitys saa tieteestäkin tukea. Yksilön hyvinvointi lisääntyy, kun tuntee tulevansa huomioiduksi, esimerkiksi tervehtimisen muodossa. Koulussa yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu, kun oppilaat kokevat olevansa arvostettuja ja tulevansa nähdyksi. Tämä puolestaan tukee oppimista.
Yhteenkuuluvuuden tunne voi myös vähentää kiusaamista ja syrjäytymistä, sillä toisia huomioiva toimintakulttuuri ehkäisee ulkopuolisuuden tunnetta. Viime viikolla julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten osuus ei nimittäin ole vähentynyt. Tästäkin syystä toistemme kohtaaminen on tärkeää.
On tietenkin selvää, että kouluilmapiirin ja oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan myös muita toimia kuin vain toisten tervehtiminen. Näitä hallitus myös toteuttaa.
Opetushallituksen kautta on tänä vuonna myönnetty 4,8 miljoonaa euroa avustusta yhteensä 37 hankkeelle kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen sekä monialaisen yhteistyön vahvistamiseen.
Toukokuussa puolestaan julkaistiin koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisohjelma. Se sisältää 10 konkreettista toimenpidettä ja antaa työkaluja torjua henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten sukupuoleen, ulkonäköön, maailmankatsomukseen, seksuaalisuuteen, etniseen taustaan, kansallisiin vähemmistöihin kuulumiseen, vammaan tai sairauteen liittyvää kiusaamista, häirintää ja syrjintää kaikilla kouluasteilla.
Myös opiskeluhuollolla on tärkeä rooli. Hallitus on selvittänyt opiskeluhuollon nykytilaa ja selvityksen johtopäätösten perusteella oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuuden vahvistamista jatketaan erityisesti huomioiden matalan kynnyksen ja kynnyksettömien mielenterveyspalvelujen saatavuus.
Toukokuussa myös terapiatakuu astui voimaan. Sillä varmistetaan, että kaikki alle 23-vuotiaat pääsevät mielenterveyspalvelujen piiriin kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.
Nämä ovat tärkeitä toimia, joiden toivon tuottavan tulosta mahdollisimman pian. Sillä aikaa voimme kuitenkin myös parantaa toistemme huomioon ottamista esimerkiksi tervehtimällä. Se on pieni askel oikeaan suuntaan, sillä pienen eleen lisäksi osoitamme samalla, että näemme toisen – ja samalla kasvatamme todennäköisyyttä huomata, jos toisella ei olekaan kaikki hyvin.
Kehotan kaikkia kouluja osallistumaan kampanjaan. Toivon, että kouluyhteisöissä keksitään uusia ja luovia tapoja tuoda tervehtiminen osaksi koulun kulttuuria. Aion myös tutustua kouluihin ja erilaisiin tapoihin, jolla Hei-kampanjaa on toteutettu.
Pienellä sanalla, hymyllä ja kädenheilautuksella voi olla suuri merkitys. Moikataan kun tavataan!
Anders Adlercreutz
Opetusministeri
Lisätietoja kampanjasta ja osallistumisesta
Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.