Opinto-ohjauksen kehittäminen

Ohjelma vahvistaa oppilaan- ja opinto-ohjauksen toteutumista, toimintatapoja, yhteistyötä, systemaattisuutta sekä jatkumoa etenkin peruskoulusta toiselle asteelle, mutta myös siitä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään.

Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma toteutetaan tiiviissä yhteydessä oppivelvollisuuden laajentamisen valmisteluun, Oikeus oppia -ohjelmaan sekä Oikeus osata -ohjelmaan sekä lukiokoulutuksen laatuohjelmaan.

Kehittämisohjelman toteutukseen on varattu pysyvää rahoitusta 19 miljoonaa euroa vuodessa, josta 14,7 miljoonaa euroa on oppivelvollisuuden laajentamiseen varattua rahoitusta. Lisäksi oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen kehittämiseen on varattu 9,3 miljoonaa euroa.

Osana kehittämisohjelmaa päivitetään nykyiset hyvän ohjauksen kriteerit, jotka ovat vuodelta 2014. Hyvän ohjauksen kriteerit tukevat oppivelvollisuuden laajentamista siten, että kriteerit tukevat perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyötä, yhteistyötä sidosryhmien ja työelämän kanssa sekä ohjauksen kehittämisen systemaattisuutta kunta- ja oppilaitostasolla. Kriteereissä huomioidaan oppilaiden ja opiskelijoiden yhteisöllisyys, hyvinvointi ja osallisuus sekä vahvistetaan vertaisohjausta. Opetushallitus on tammikuussa 2022 perustanut työryhmän hyvän ohjauksen kriteerien muutostyön tueksi. Työryhmän tehtävänä on tukea hyvän ohjauksen kriteerien muutostyötä Elinikäisen ohjauksen strategian mukaisesti ja työryhmän toivotaan erityisesti kiinnittävän huomiota moniammatilliseen yhteistyöhön eri kouluasteiden välillä sekä nivelvaiheiden laadukkaaseen toteuttamiseen. Lisätietoja: Opetushallitus, opetusneuvos Mia Vartiainen

Perusopetus

Perusopetuksen osalta olennainen uudistus on oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä 1.8.2021 alkaen voimaan tuleva tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus. Opetushallitus on täsmentänyt opetussuunnitelman perusteita perusopetuksen oppilaanohjauksen osalta.

Opetushallitus täsmensi opetussuunnitelman perusteisiin perusopetuksen oppilaanohjausta | Opetushallitus (oph.fi)

Perusopetuksen oppilaanohjausta kehitetään erityisesti Oikeus oppia -ohjelmassa, jossa on keväällä 2021 myönnetty 3 miljoonaa euroa perusopetuksen kehittämiseen. Rahoitusta saa 22 paikallista hanketta, jotka toteuttavat kehittämisohjelman tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hankkeiden kehittämistyötä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutuksen kanssa.

Perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen 3 miljoonaa euroa - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö (minedu.fi)

Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää myös TET-jaksoja. Valtioneuvoston TEAS-hankkeena toteutettavassa TETTI-hankkeessa tutkitaan työelämään tutustumisjaksojen (TET-jaksojen) toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana. Selvitystyön tavoitteena on rakentaa kattava tietopohja tukemaan TET-jaksojen valtakunnallisia kehittämistoimia ja työelämään tutustumisen potentiaalin parempaa hyödyntämistä perusopetuksen kehittämisessä. Lisäksi selvityshankkeella tuetaan valtionhallinnon toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. TETTI-hankkeen päätavoitteena on kartoittaa TET-jaksojen toteutukseen liittyviä hallinnollisia malleja ja käytäntöjä kouluissa ja kunnissa sekä opettajien ja oppilaanohjaajien näkemyksiä niiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Hankkeessa kartoitetaan myös työnantajien ja elinkeinoelämän sekä muiden TET-jaksojen kehittämisen kannalta tarpeellisten sidosryhmien näkemyksiä yhteistyöstä ja kehittämistarpeista niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. TETTI -hanketta toteuttavat MDI Public Oy, Nuorisotutkimusseura ry sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. TETTI-hanke on päättynyt.

Työelämään tutustumisjaksojen (TET-jaksot) toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana (TETTI) - (tietokayttoon.fi)

Tutkimus: Suunnitelmallisuudella lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TET-jaksoihin

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen opinto-ohjauksen kehittäminen toteutetaan osana lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaa (2021-2022). Ohjelman tavoitteena on kehittää lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta, edistää opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 

Lukiokoulutuksessa opinto-ohjauksen kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää ohjauksen toimintatapoja ja käytänteitä valtakunnallisesti systemaattisiksi ja opiskelijoita yhdenvertaisesti kohteleviksi. Tavoitteena on oikea-aikainen ja opiskelijan tarpeisiin vastaava opinto- ja uraohjaus. Kehittämisohjelman avulla vahvistetaan erityisesti eniten tukea ja ohjausta tarvitsevien nuorten, kuten oppimisvaikeuksia kokevien tai psyykkisesti oireilevien nuorten sekä maahanmuuttotaustaisten ja vieraskielisten nuorten saamaa ohjausta. Ohjauksen laadun vahvistamisen ohella pyritään turvaamaan myös ohjauksen riittävyys.

Opetushallitus myönsi helmikuussa 2022 lukiokoulutuksen järjestäjille valtion erityisavustukset opinto- ohjauksen kehittämiseen osana lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toteuttamista. Hankerahoitusta jaettiin 38 hankkeelle, yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeiden toimintakausi kestää heinäkuun 2023 loppuun saakka. 

Valtionavustushankkeissa keskitytään opinto-ohjauksen laadun ja saavutettavuuden kehittämiseen seuraavissa painopisteissä:

• Oppimisen ja koulunkäynnin tehostettua tai erityistä tukea perusopetuksessa saaneiden opiskelijoiden ohjauksen erityiskysymykset lukiokoulutuksessa
• Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja jatko-ohjaukseen liittyvät erityiskysymykset
• Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA) liittyvä ohjaus 
• Lukio-opintojen aikainen jatko- ja uraohjaus sekä ilman jatko-opintopaikkaa jääneiden ohjaus
• Lukioissa tehtävään korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä kansainvälisyyteen liittyvä ohjaus
• Tulevaisuusnäkökulmien vahvistaminen ja ennakointitiedon hyödyntäminen lukion ohjaustyössä

Opinto-ohjauksen kehittäminen toteutetaan laajana verkostomaisena kehittämishankkeena hyödyntäen mm. valtakunnallista lukioiden kehittämisverkostoa (LUKE-verkostoa). Toimintatapa tukee koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ohjauksen kehittämisessä sekä tulosten jalkauttamista. Hankkeissa kehitetään laadukkaita ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaavia ohjauksen käytäntöjä, jotka tukevat opintojen edistymistä ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kehittämistyössä otetaan huomioon digitaalisten työkalujen, järjestelmien ja palvelujen hyödyntämismahdollisuudet ohjauksessa. Lisäksi varmistetaan opiskelijoiden osallisuus kehittämishankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen kehittäminen toteutetaan osana Oikeus osata – ohjelmaa. Oikeus osata -kehittämisohjelman tavoitteena on varmistaa ammatillisen koulutuksen laatu ja tukea sen jatkuvaa parantamista ammatillisen koulutuksen laatustrategian vaikuttavuustavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä sukupuolesta, sosioekonomisesta taustasta, asuinpaikasta tai tuen tarpeesta johtuvia eroja oppimisessa ja oppimistuloksissa ja edistää näin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ammatillisessa koulutuksessa.

Oikeus osata –ohjelmaan sisältyy opinto-ohjauksen kehittämisen ja ohjauksen laadun parantamisen osakokonaisuus, jonka painopisteet ovat 

• Hakeutumisvaiheen ohjauksen kehittäminen, erityisesti nivelvaiheen ohjauksen toimintamallit
• Opintojen aikaisen ohjauksen kehittäminen
• Jatko-ohjauksen kehittäminen, ml. opintojen aikainen urasuunnittelu
• Vaativan erityisen tuen valtakunnalliset ohjausmallit 
• Hyvän ohjauksen kriteerien uudistaminen

Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta yhteensä 5, 6 miljoonaa euroa 10 hankkeelle sekä valtakunnalliselle koordinaatiohankkeelle. Hankkeiden toiminta jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka.  

Hankkeiden tavoitteissa Ja toiminnassa korostuvat ohjauksen saavutettavuus ja tasa-arvoisuus, etäohjauksen kehittäminen ja digitaalisen alustojen hyödyntäminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen kaikissa oppimisympäristöissä (ml. Digitaaliset ja työelämän oppimisympäristöt). 

Hankkeita toteutetaan laajoina verkostomaisina kehittämishankkeina, joiden toimintaa ja kehittämistyötä koordinoi ja tuloksia kokoaa valtakunnallinen koordinaatiohanke.