Lukiokoulutus

Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta. Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. 

Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkinto tuottaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden.

Koulutuksen järjestäminen edellyttää järjestämislupaa

Lukiokoulutuksen järjestäminen edellyttää järjestämislupaa. Luvasta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskielet, mahdollinen erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestäjän oikeus järjestää sisäoppilaitosmuotoista koulutusta sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot.

Koulutuksen järjestäjä päättää lukioista, joissa koulutusta järjestetään, jollei luvassa toisin määrätä. Lupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää koulutusta varten. Koulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa.

Osalle koulutuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisen koulutustehtävän. Luvan mukaisesti ne voivat opetuksessaan  painottaa tiettyä oppiainetta, kuten urheilua, kuvataidetta tai musiikkia. Erityisen koulutustehtävän perusteella järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon (International Baccalaureate) ja saksalaiseen DIA (Deutsches Internationales Abitur) -tutkintoon johtavaa opetusta.

Koulutuksen järjestäjät voivat myös painottaa opetustarjontaansa lainsäädännön antamien mahdollisuuksien puitteissa.

Opintojen laajuus ja rakenne

Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Nuorille tarkoitetun oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetun oppimäärän laajuus 88 opintopistettä.

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja opintojen ohjausta. Opetusta annetaan nuorille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 14 tuntia 15 minuuttia opintopistettä kohden ja aikuisille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia opintopistettä kohden. Opintoihin kuuluu lisäksi niiden tavoitteiden ja sisällön kannalta tarpeellinen ja opiskelijan kannalta kohtuullinen määrä opiskelijan omatoimista työskentelyä.

Nuorille tarkoitettuun oppimäärään kuuluvat opinnot on mitoitettu päätoimista opiskelua varten ja aikuisille tarkoitettuun oppimäärään kuuluvat opinnot sivutoimista opiskelua varten. Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä enintään neljässä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetusajan jakautumisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen ja opinto-ohjaukseen (tuntijako) päättää valtioneuvosto. Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää 18 pakollisen oppiaineen opintoja. Oppimäärä voi sisältää laaja-alaista osaamista kehittäviä temaattisia opintoja ja myös eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavia erityistä osaamista ja harrastuneisuutta osoittavan näytön sisältäviä opintokokonaisuuksia (lukiodiplomi).

Opetushallitus määrää lukio-opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä opetussuunnitelman perusteissa. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opetussuunnitelma, jossa päätetään opetuksen, opintojen ohjauksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta, opiskelijoille tarjottavista opintojaksoista ja niihin osallistumisen edellytyksenä olevista opintosuorituksista sekä opetuksen tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä. 

Lukio-opetus ja opintojen ohjaus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin omassa oppilaitoksessaan sekä koulutuksen järjestäjän muiden oppilaitosten, korkeakoulujen ja muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Osa opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Suunnitelma laaditaan opetushenkilöstön tuella.

Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti myös tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta.

Opiskelijaksi hakeutuminen

Lukiokoulutukseen pyrkivällä on oikeus hakeutua haluamaansa oppilaitokseen. Nuorten lukiokoulutukseen hakeutumisessa sovelletaan yhteishakujärjestelmää.

Opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijaksi ottamista koskevien säännösten pohjalta. Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän taikka sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden lukiokoulutusta vastaaviin opintoihin. Koulutuksen järjestäjän tulee tällöin arvioida hakijan opetuskielen hallinta ja muut edellytykset suoriutua lukio-opinnoista. Hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi, jos hänellä ei ole riittävää valmiutta hakukohteen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.

Oppivelvollisuus 

Oppivelvollisuuden suorittamisesta lukiopinnoilla on säädetty oppivelvollisuuslaissa. Opetus on oppivelvollisuuden piirissä olevalle opiskelijalle maksutonta. Maksuttomuuteen sisältyvät myös tarvittavat oppimateriaalit ja laitteet. Päätoimisiin lukio-opintoihin voi saada opintotukea ja koulumatkatukea.

Säädökset ja määräykset:

• Lukiolaki (714/2018)
• Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta (810/2018)
• Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (838/2021)
• Valtioneuvoston asetus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtakunnallisesta hakumenettelystä (834/2021)
• Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009)
• Laki ylioppilastutkinnosta (502/2019)
• Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (612/2019) 
• Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
• Oppivelvollisuuslaki (1214/2020)
• Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (1215/2020)
• Opintotukilaki (65/1994)
• Valtioneuvoston asetus opintotuesta (869/2017)
• Lukion opetussuunnitelmien perusteet 2019

Oppivelvollisuudesta kysyttyä

Opintotuki

Opetushallitus: Lukiokoulutus

Opintopolku.fi: Lukiokoulutukseen hakeutuminen

Opetushallitus: Lukion opetussuunnitelman perusteet

Kela: Opintotuki peruskoulun jälkeisiin opintoihin