Pohjoismainen ja alueellinen yhteistyö

Pohjoismaista kulttuuri-, koulutus- ja tiedeyhteistyötä tehdään Pohjoismaiden neuvostossa ja ministerineuvostossa. Alueellisia yhteistyön elimiä ovat mm. Arktinen neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto, ja Itämeren valtioiden neuvosto.

Yhteistyö Pohjoismaiden neuvostossa ja ministerineuvostossa

Pohjoismaisen kulttuuri-, koulutus- ja tiedeyhteistyön perustana on viiden Pohjoismaan vuonna 1971 allekirjoittama kulttuurisopimus, joka kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan: koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on edistää Pohjoismaiden välistä laaja-alaista yhteistyötä. Viralliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat myös itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismainen yhteistyö kattaa nykyisin usein myös yhteistyöhankkeita Pohjolan ulkopuolisten maiden ja alueiden kanssa. Ministerineuvosto edistää myös kansalaistoimintaan perustuvaa pohjoismaista yhteistyötä.

Opetus- ja kulttuuriministeri  edustaa Suomea Pohjoismaiden opetusministereiden ja kulttuuriministereiden neuvostossa. Suomi on edustettuna Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriyhteistyön sekä koulutus- ja tutkimusalan virkamieskomiteoissa että työ- ja ohjausryhmissä.

Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa Pohjoismaista kulttuurirahastoa ja useita kulttuuri- ja taidesektorin tukiohjelmia. Pohjoismaisen kulttuurirahaston sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmia hallinnoidaan Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä Suomenlinnassa.

Suomella on kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (1960), Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (1975), Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto (1979) ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto (1982). Kahdenvälisiä kulttuurirahastoja hallinnoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.

Yhteistyö alueellisissa neuvostoissa

Arktinen neuvosto

Arktisen neuvoston toiminta painottuu arktisen alueiden alkuperäisväestöä sekä arktisia ympäristö- ja muita erityiskysymyksiä koskeviin teemoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä Arktisen neuvoston yhteistyötä on tehty sekä kulttuuri- että koulutussektoreilla. Arktisen neuvoston työ koskee myös pohjoisten alueiden kulttuurista ulottuvuutta sekä alkuperäiskansojen oikeuksia vähemmistökulttuurien ja -kielten suojelussa ja kehittämisessä.

Vuonna 1996 perustetun Arktisen neuvoston jäseniä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Venäjä sekä Kanada ja Yhdysvallat. Lisäksi neuvostolla on tarkkailijajäseniä, jotka edustavat pohjoisia alkuperäiskansoja ja kansainvälisiä järjestöjä.

Barentsin euroarktinen neuvosto

Barentsin euroarktinen neuvosto pyrkii toimimaan Barentsin alueen hallitusten välisen yhteistyön edistämisfoorumina tieteen ja teknologian, ympäristön, kaupan, turismin, terveyden, koulutuksen ja kulttuurin sekä nuorisoyhteistyön aloilla.

Opetus- ja kulttuministeriön toiminta Barentsin euroarktisessa neuvostossa painottuu kulttuuri- ja nuorisoalan yhteistyöhön.

Barentsin alueen kulttuuriyhteistyön tavoitteena on edistää verkottumista, vahvistaa alueen kulttuuri-identiteettiä sekä tehdä alueen kulttuuria tunnetuksi Barentsin alueella ja ulkopuolella. Barentsin alueella toimii alueneuvoston alainen kulttuurityöryhmä, jossa mukana ovat Lappi, Oulu ja Kainuu ja jonka toimintaa ohjaa ohjelma "The Action Programme for Cultural Cooperation in the Barents Region - Voices in the Barents". Barentsin alueen kulttuuriministerikokousten antamat julkilausumat ohjaavat kulttuurityöryhmän toimintaa.

Nuorisoalalla Barentsin euroarktisen neuvoston asiantuntijaelimenä toimii nuorisopoliittinen työryhmä. Nuorisoalan yhteistyötä koskevan toimintasuunnitelman painopisteitä ovat nuorisovaihdon, nuorisotiedotuksen ja nuorten elinoloja koskevan nuorisotutkimuksen edistäminen sekä nuorten projektitoiminnan kehittäminen.

Vuonna 1993 perustettu Barentsin euroarktinen neuvosto koostuu jäsenmaiden ulkoministeriöiden edustajien muodostamasta Barentsin neuvostosta sekä Barentsin paikallisista alueneuvostoista. Neuvoston varsinaisia jäseniä ovat Pohjoismaiden lisäksi Venäjä ja Euroopan komissio; tarkkailijajäseninä toimivat Hollanti, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Puola ja Italia sekä Kanada, Yhdysvallat ja Japani.

Itämeren valtioiden neuvosto

Itämeren valtioiden neuvoston toiminnan tavoitteena on tiivistää Itämeren alueella tehtävää yhteistyötä mm. ympäristöön, energiaan, ydinturvaan, terveyteen sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on osallistunut Itämeren valtioiden neuvoston puitteissa tehtävään yhteistyöhön sekä kulttuuri- ja nuoriso- että koulutussektoreilla.

Itämeren valtioiden kulttuuriyhteistyön tavoitteena on edistää alueen kulttuurista vuorovaikutusta. Käytännön yhteistyötä tehdään muun muassa kulttuuriperintö-yhteistyöryhmässä (Monitoring Group on Heritage Cooperation). Alueen kulttuuriministerit tapaavat yhteisissä kokouksissa noin joka toinen vuosi. Vuonna 2010  toimintansa aloitti Itämeren maiden kulttuurivirkamiestyöryhmä.

Nuorisosektorilla Itämeren valtioiden välisestä yhteistyöstä vastaa 11 maan hallituksen välinen työryhmä, jonka toimintaa tukee Kielissä toimiva sihteeristö.

Vuonna 1992 perustetun Itämeren valtioiden neuvoston jäseniä ovat kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat sekä Puola, Saksa, Venäjä ja Euroopan komissio. Tarkkailijajäseninä neuvoston työssä ovat Ranska, Italia, Hollanti, Slovakia, Iso-Britannia sekä Yhdysvallat ja Ukraina.