Evankelis-luterilainen kirkko

Evankelis-luterilaisella kirkolla on julkisoikeudellinen asema Suomen lainsäädännössä.

Kirkon ylintä valtaa käyttää kirkolliskokous, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Kirkolliskokouksessa edustajina on sekä maallikkoja että pappeja ja valtioneuvoston nimeämä edustaja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kirkolliskokous valmistelee kirkkoa koskevat lakiehdotukset

Kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolailla, jonka säätämisjärjestys pohjautuu perustuslakiin. Tarkemmin mm. kirkon hallinnosta ja toiminnasta säädetään kirkkojärjestyksessä.

Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Kirkon ehdotuksen valmistelee kirkolliskokous, jonka lakiehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriö esittelee hallituksen esityksenä. Eduskunnalla ja presidentillä on oikeus joko hyväksyä tai hylätä kirkkolaki.

Kirkolliskokouksella on oikeus tehdä esityksiä myös kirkkoa koskevasta muusta lainsäädännöstä ja oikeus antaa lausuntoja tai tehdä esityksiä valtion viranomaisille kirkon opin ja tehtävän kannalta tärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Kirkon lakisääteiset tehtävät

Kirkko huolehtii useista yhteiskunnallisista tehtävistä osana toimintaansa. Osa tehtävistä, kuten hautaustoimi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ja väestörekisterin ylläpitoon liittyvät tehtävät, on määritelty laissa. Ministeriö osoittaa niiden hoitamiseksi kirkolle valtionrahoitusta.

Kirkon jäsenet maksavat seurakunnalle kirkollisveroa.

Lisätietoja

Hanna Kiiskinen, hallitusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Strategisen ohjauksen vastuualue Puhelin:0295330086   Sähköpostiosoite: