Tiede ja tutkimus

Atomimalli. KUVA: GorillaTiedepolitiikalla tuetaan tutkimusta tekevien ja tukevien organisaatioiden toimintamahdollisuuksia.

Tutkimuksessa uusi syntyvä tieto ja osaaminen palvelevat yhteiskunnan eri toimijoita, kuten yrityksiä, yhteisöjä ja julkisia organisaatioita sekä poliittista päätöksentekoa.

Yliopistojen tehtäviin kuuluvat vapaa tutkimus, tieteellinen ja taiteellinen sivistys sekä näihin perustuva ylin opetus. Yliopistot käyttävät tutkimukseen valtionrahoitustaan sekä kilpailtua tutkimusrahoitusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finlandin ja Euroopan unionin rahoitusta.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtavaa korkeakouluopetusta, joka vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluu opetusta palveleva sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva, soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Merkittävin TKI-toiminnan rahoituslähde ammattikorkeakouluille valtionavun lisäksi on Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat. Myös Suomen Akatemia ja Business Finland rahoittavat ammattikorkeakoulujen TKI-työtä.

Valtion tutkimuslaitokset tekevät ratkaisukeskeistä tutkimusta yhteiskunnallisen päätöksenteon ja elinkeinoelämän uudistumisen tueksi. Lisäksi laitoksilla on asiantuntija- ja viranomaistehtäviä sekä maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset ylläpitävät merkittäviä tutkimusinfrastruktuureita, tietoaineistoja ja pitkiä aikasarjoja toiminta-aloiltaan. Tutkimuslaitokset palvelevat horisontaalisesti hallinnonaloja, muuta julkista sektoria sekä yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään niin tutkimuksessa kuin muissa tutkimuslaitosten tehtävissä.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan valtion talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Tutkimusta rahoitetaan myös muun muassa maksullisen palvelutoiminnan tuloilla sekä kilpaillulla kotimaisella ja ulkomaisella tutkimusrahoituksella.

Tutkimushenkilöstö ja tutkijanura

Tutkijankoulutetun työvoiman urien seuraaminen korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja muilla yhteiskunnan sektoreilla on tärkeää muun muassa tohtorikoulutuksen määrällisen ennakoinnin ja sisältöjen kehittämisen kannalta. Tietoja kerätään opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen sekä Tilastokeskuksen aineistoihin.

Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Valtioneuvoston ministeriöt kehittävät yhdessä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevia politiikkatoimia.

Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto tukee valtioneuvostoa pitkäjänteisen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan (TKI-politiikka) kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Se seuraa alan toimintaympäristön muutoksia sekä tekee TKI-politiikkaan liittyviä aloitteita.

Tutkimuksen avoin toimintatapa

Tieteen ja tutkimuksen avoimuuden lisääminen on kansainvälisesti merkittävä tapa edistää tutkimusta ja lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset saatetaan nopeasti tutkijayhteisön ja kansalaisten saataville, mikä säästää resursseja, edistää tutkimuksen korkeaa laatua sekä parantaa tutkimustiedon hyödynnettävyyttä yhteiskunnassa.

Avoin tiede ja tutkimus antaa uusia oivalluksia ja laajentaa mahdollisuuksia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Tämä edellyttää tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Tutkimustietovaranto

Valtakunnallista tutkimustietovarantoa kokoaa voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväosakkuusyhtiö CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Suunniteltu tietovaranto saattaa yhteen esimerkiksi julkaisuja, tutkimusaineistoja ja -infrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita sekä tutkimusryhmiä koskevia metatietoja yhteen palveluun. Järjestelmä hyödyntää tutkimusta tekevien julkisten organisaatioiden käyttämiä järjestelmiä. Se vähentää hallinnollista työtaakkaa sekä parantaa tietojen saatavuutta ja löydettävyyttä.

Digitalisoituvan tutkimuksen ja avoimen tieteen myötä erilaisten tutkimustuotosten määrät kasvavat. Niiden helppo hallinnointi vaatii tutkimusta kuvaavien tietojen yhdenmukaista määrittelyä ja sujuvaa käsittelyä. Tutkimusta kuvaavia tietoja käytetään tutkimustyössä ja tutkimukseen liittyvässä hallinnollisissa prosesseissa, esim. tiedonhauissa, rahoitushauissa ja -raportoinnissa, julkaisutoiminnassa, tilastoinnissa ja muussa tutkimustiedon levittämisessä.

Tutkimusinfrastruktuurit

Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat laadukkaan tutkimustoiminnan. Tutkimusinfrastruktuurit voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia kokonaisuuksia. Suomen Akatemian asettama komitea vastaa kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian ja tiekartan valmistelusta ja toimeenpanosta. Tiekartassa tarkastellaan kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureja ja Suomen osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. 

TKI-tiekartta

TKI-tiekartta

Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) strategisia kehittämiskokonaisuuksia ovat osaaminen, uusi kumppanuusmalli ja innovatiivinen julkinen sektori. TKI-tiekartta toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita ja sitä päivitetään vuosittain.

TKI-tiekartta

Lisätietoja

Erja Heikkinen, johtaja 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Tiedepolitiikan vastuualue ( TIEVA ) Puhelin:0295330101   Sähköpostiosoite: