Vapaa sivistystyö
Vapaa sivistystyö on suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluva koulutusmuoto, josta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998). Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja opintokeskukset, joista jokaisella on oma laissa määritelty koulutustehtävänsä. Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään oppilaitoksen ylläpitämislupaan.
Tarkoitus ja tavoitteet
Vapaan sivistystyön lakisääteisenä tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaa sivistystyö tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen ja itsensä kehittämiseen ilman muodollisia pätevyysvaatimuksia, keskittyen erityisesti aikuisten, mutta myös nuorten ja lasten, sivistyksen ja osaamisen vahvistamiseen.
Olennaista vapaassa sivistystyössä on, että koulutus on omaehtoista ja että siihen hakeutuminen on avointa kaikille. Koulutus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä pääsääntöisesti säädellä lainsäädännössä. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ylläpitäjät.
Koulutuksen järjestäminen
Vapaan sivistystyön oppilaitokset vastaavat pääsääntöisesti itsenäisesti koulutuksestaan ja sen kehittämisestä. Koulutustarjonta perustuu paikallisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin sivistystarpeisiin: vuoden mittaisista opintolinjoista lyhytkursseihin, jotka kattavat aiheet kulttuurista, taiteesta, liikunnasta ja kielistä aina digitaaliseen osaamiseen ja yhteiskunnallisiin aiheisiin asti. Oppilaitokset järjestävät myös taiteen perusopetusta ja avointa korkeakouluopetusta vapaana sivistystyönä järjestettynä koulutuksena. Koska valtion rahoitus kattaa pääsääntöisesti vain osan koulutuksen järjestämisen kustannuksista, opiskelijoilta voidaan lain nojalla periä kohtuullisia maksuja.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset
Kansalaisopistot
Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.
Kansanopistot
Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Kesäyliopistot
Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö.
Liikunnan koulutuskeskukset
Liikunnan koulutuskeskukset ovat kokopäiväistä opetusta antavia valtakunnallisia sisäoppilaitoksia tai alueellisia oppilaitoksia, joiden tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa. Ks. myös urheiluopistot.
Opintokeskukset
Opintokeskukset toimivat valtakunnallisina oppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi.
Vapaan sivistystyön rahoitus
Vapaan sivistystyön rahoitus määräytyy vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaan. Rahoituksen saamisen ehtona on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ylläpitämislupa.
Vapaan sivistystyön valtionosuusrahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön syksyisin seuraavalle kalenterivuodelle myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Suoritepäätökset tehdään valtion talousarvion rajoissa ja yksikköhintapäätökset oppilaitosmuotokohtaisen keskimääräisen yksikköhinnan perusteella. Oppilaitoksen ylläpitäjälle hakemuksetta myönnettävän valtionosuusrahoituksen määrä on kansalaisopistoilla, kansanopistoilla ja kesäyliopistoilla 57 % ja opintokeskuksilla ja liikunnan koulutuskeskuksilla 65 % tulosta, joka saadaan kertomalla oppilaitokselle vahvistettu suoritemäärä suoritetta kohden määrätyllä yksikköhinnalla: suoritemäärä x yksikköhinta x 57 % tai 65 %. Vapaassa sivistystyössä järjestettyyn maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen myönnetään kuitenkin valtionosuutta 100 %:n mukaan (suoritemäärä x yksikköhinta x 100 %).
Eduskunta vahvistaa vuosittain vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen valtion talousarviossa (momenteilla 29.10.31 ja 29.90.30). Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionosuusrahoituksen. Oppilaitosten valtionavustuksista päättää Opetushallitus lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskuksia, joiden kohdalla ministeriö toimii myös avustusten valtionapuviranomaisena.
Vapaan sivistystyön ylläpitämisluvat
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen hakemuksesta. Hakemuksen jättämiseen tarvittavan hakulomakkeen ja tarkemmat hakuohjeet saa pyynnöstä ministeriöstä.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista. Asianomainen ministeriö voi ottaa käsiteltäväkseen myös myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystarpeesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä. Uusi lupa tai lupamuutos voi tulla voimaan kalenterivuoden alusta. Lupahakemukseen annettu päätös - myös kielteinen - on maksullinen (ks. voimassa oleva opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opetus- ja kulttuuriministeriön maksullisista suoritteista).
Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvan hakemiseen ja oppilaitoksen ylläpitämiseen liittyvät keskeiset säädökset:
- Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
- Asetus vapaasta sivistystyöstä (805/1998)
- Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
- Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998)
Lisätietoja
Petra Heikkinen, asiantuntija
opetus- ja kulttuuriministeriö, Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osasto ( VAPOS ) Puhelin:0295330068 Sähköpostiosoite: [email protected]
Anssi Pirttijärvi, opetusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osasto ( VAPOS ), Strategiaryhmä Puhelin:0295330029 Sähköpostiosoite: [email protected]
Samuli Rasila, erityisasiantuntija
opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto (NUOLI), Liikunnan vastuualue (LV) Puhelin:0295330057 Sähköpostiosoite: [email protected]
Tutustu myös
Käynnissä olevia selvityksiä / tutkimuksia
PIAAC – Osaava Suomi (2025-2027; Koulutuksen tutkimuslaitos/ Jyväskylän yliopisto)
Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja saavutettavuuden arviointi (2025–2026; Karvi)
Ikääntyneiden digitaalinen syrjäytyminen ja oppilaitosten varautuminen kriisioloihin (2025; OKM)
Kestävän kehityksen nykytila vapaassa sivistystyössä (2025; OPH)
Selvitys digitalisaation toteutumisen nykytilasta vapaassa sivistystyössä (2024-2025; Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA)
Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa: kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen väestön ikääntymiseen (2023-2025; Tampereen yliopisto, Ikäinstituutti)
Keskeiset ohjausasiakirjat
Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58)
Vapaan sivistystyön digitalisaation tavoitetila (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2025:10)
Vapaan sivistystyön osaamismerkit: Kansalliset perustaitojen osaamismerkit (OPH-333-2024)
Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2021 (OPH-58-2021) muutoksineen
Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24)
Osaaminen turvaa tulevaisuuden : Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38)
Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositus 2017 (OPH-2984-2017)
Vapaan sivistystyön uusi sivistystehtävä (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:33)
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:25)
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Suostumusten hallinta vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa (OPH)
Kansallisen perustaitojen osaamismerkit (OPH)
Koski-tietovaranto (OPH)
Tunnista ja tunnusta : Opas vapaan sivistystyön osaamisperusteisen koulutuksen kuvaukseen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:7)
Opas osaamisperusteiseen arviointiin vapaassa sivistystyössä (ePerusteet)
Keskeiset palvelut ja tiedonlähteet
Opetushallinnon ohjaus- ja säätelypalvelu Oiva (OKM)
- Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät ja voimassa olevat oppilaitosten ylläpitämisluvat
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen (OKM ja OPH)
- Vapaan sivistystyön tilastosivu
- Kansanopistojen oppivelvollisten koulutus
Tilastokeskus
- Vapaan sivistystyön koulutus -tilasto (aik. Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilasto)
- Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen tiedonkeruu
Opetushallitus
- Valtionosuusrahoitus
- Vapaan sivistystyön rahoitus- ja kustannusraportit
- Vapaan sivistystyön valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruut
- Valtionavustushaut
Vapaan sivistystyön rahoitusprosessit -wiki (OKM)
Valtiovarainministeriö
- Julkisen talouden suunnitelmat
- Valtion talousarvioesitykset
Vapaata sivistystyötä koskeva selvitys- ja tutkimustoiminta
Vapaan sivistystyön tutkimuksen hakukone (Vapaa Sivistystyö ry/SVV-ohjelma)
PIAAC-tutkimukset 2012 ja 2024 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:19; Valtioneuvoston julkaisuja 2024:61)
Vapaan sivistystyön vaikuttavuuden indikaattorit: selvitys kehittämistyön taustaksi (2024; Vapaa Sivistystyö ry)
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (2023; OPH)
Vapaan sivistystyön opiskelijaprofiili 2019 (2021; Vapaa Sivistystyö ry)
Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna : Vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä (2019; Vapaa Sivistystyö ry/SVV-ohjelma)
Opintokeskusten historia ja nykypäivä – Oppimista ja osallisuutta yli sata vuotta (2024; Opintokeskukset ry)
Muualla verkossa
Vapaan sivistystyön keskeisiä toimijoita Suomessa
- Opetushallitus
- Bildningsalliansen rf (ruotsiksi)
- Kansalaisopistojen liitto KoL ry
- Kansanvalistusseura sr
- Opintokeskukset ry
- Suomen Kansanopistoyhdistys ry
- Suomen kesäyliopistot ry
- Urheiluopistot ry
- Vapaa Sivistystyö ry
- Vapaan sivistystyön tutkimuksen SVV-ohjelma (Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -yhteistyöohjelma)
Muuta hyödyllistä
- Aikuiskasvatus-tiedelehti
- EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi
- Elm Magazine (European Lifelong Learning Magazine; englanniksi)
- European Association for the Education of Adults EAEA (englanniksi)
- International Council for Adult Education ICAE (englanniksi)