Opiskelu ja tutkinnot

Ammatilliset tutkinnot

Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisia tutkintoja on 160.

Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella.

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Ammatillisten tutkintojen laajuus ilmaistaan osaamispisteinä. Ammatilliset perustutkinnot ovat laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä. Erikoisammattitutkintojen laajuus on 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Tutkintorakenteessa tällä hetkellä olevat ammattitutkinnot ovat pääosin 150 ja erikoisammattitutkinnot 180 osaamispisteen laajuisia.

Tutkintorakenteesta antamallaan asetuksella opetus- ja kulttuuriministeriö säätää, mitkä ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillisia tutkintoja. Lisäksi asetuksessa säädetään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuus osaamispisteinä.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Tutkintojen muodostuminen

Ammatilliset tutkinnot ovat laaja-alaisia ja joustavia. Tutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, joilla vastataan sekä opiskelijoiden että työelämän osaamistarpeisiin.  Ammatilliset tutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista. 

Ammatillisissa perustutkinnoissa on ammatillisten tutkinnon osien (145 osaamispistettä) lisäksi yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä). Yhteiset tutkinnon osat vahvistavat perustaitoja, kaikilla aloilla tarvittavaa osaamista sekä kehittävät jatkuvan oppimisen valmiuksia. Yhteisiä tutkinnon osia on kolme:

• viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
• matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
• yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.

Yhteiset tutkinnon osat tuovat valmiuksia, jotka auttavat hankkimaan osaamista ja oppimaan uutta läpi eliniän.  

Tutkinnon perusteet

Opetushallitus määrää tutkintorakenteeseen kuuluvalle ammatillisille tutkinnoille valtakunnallisen tutkinnon perusteen. Tutkinnon perusteissa määrätään kunkin tutkinnon muodostuminen sekä mahdolliset tutkintonimikkeet ja tutkinnon osaamisalat. Olennainen osa tutkinnon perustetta ovat määräykset tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista sekä osaamisen arvioinnista. 

Opetushallituksen määräämät tutkintojen perusteet ovat saatavissa sähköisessä muodossa ePerusteina.

Osaamisen arviointi

Arviointi antaa tietoa opiskelijan osaamisesta ja sen tasosta sekä kehittää itsearviointia. Arvioinnilla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyä osaamista. Arviointi tehdään tutkinnon tai koulutuksen osittain ja perustutkinnon yhteisissä tutkinnon osissa osa-alueittain.

Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen arviointi tehdään työelämälähtöisesti sekä osaamis- ja kriteeriperusteisesti. Ensisijainen ammattitaidon osoittamistapa ammatillisissa tutkinnon osissa on näyttö. Näytössä opiskelija tekee käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa työpaikalla. Aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan ja mahdollisuuksien mukaan tunnustetaan.

Joissakin tilanteissa ammatillisen koulutuksen laki mahdollistaa sen, että ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan kohdalla voidaan poiketa osaamistavoitteista tai ammattitaitovaatimuksista tai että opiskelijan osaamisen arviointi toteutetaan yksilöllisesti laaditun, mukautetun, arvioinnin perusteella. 

Koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti.  

Henkilökohtaistaminen

Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijan yksilöllisiä tarpeita vastaava opintopolku. Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Samalla suunnitellaan, mitä ja miten opiskelija hankkii uutta osaamista, miten hän osoittaa osaamistaan sekä mitä ohjausta, tukea tai mahdollisia erityisen tuen toimia opiskelija tarvitsee omassa elämäntilanteessaan. 

Yksilöllisten opintojen suunnittelu ja toteutus ovat opiskelijan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan toimijoiden yhteistyötä. Opintojen ja opiskelun henkilökohtaistaminen aloitetaan heti opintojen alussa ja jatkuu läpi opiskeluajan. Yksilölliset opiskelua koskevat ratkaisut kirjataan ja päivitetään opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. 

Tutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus

Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa tutkintoon johtamattomia koulutuksia, joita ovat

• tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)
• työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
• ammatillista osaamista syventävä ja täydentävä työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin räätälöity koulutus, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen
• ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän, lennonjohtajan tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin.

1.8.2022 käyttöönotettu tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) korvaa ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA). TUVA-koulutus antaa valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista. Koulutuksen aikana opiskelija saa ohjausta jatko-opintoihin ja uravalintaan sekä voi halutessaan suorittaa lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opintoja.

Ammatillinen koulutus työvoimakoulutuksena

Osa ammatillisesta koulutuksesta järjestetään työvoimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksella edistetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Työväestön ammattitaidon parantamisella tähdätään työpaikan säilyttämiseen, mahdollisuuksiin saada uutta työtä tai valmiuksia toimia yrittäjänä. Työvoimakoulutukseen haetaan aina työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) kautta.

Koulutuksen järjestäjät, joilla on työvoimakoulutuksen tehtävä järjestämisluvassaan, tekevät yhteistyötä TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa työvoimakoulutuksen tarjontaa suunnitellessaan. Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi työvoimakoulutuksena on mahdollista suorittaa valmentavia koulutuksia ja muuta ammatillista koulutusta.

Työvoimakoulutus eroaa muusta ammatillisesta koulutuksesta muun muassa siinä, että TE-toimisto päättää opiskelijoiden valitsemisesta työvoimakoulutukseen. Opiskelijavalinnassa tehdään yhteistyötä koulutuksen järjestäjän kanssa. Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on TE-toimiston toteama koulutustarve.

Työvoimakoulutuksen toteuttamisessa noudatetaan pääsääntöisesti lakia ammatillisesta koulutuksesta, mutta tietyin osin myös lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista. TE-toimisto vastaa maksatuslausuntojen tekemisestä opiskeluaikaisen etuuden maksajalle.

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. Tavoitteena on, että tuen avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen.

Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä.

Erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Erityisen tuen antamisen tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa.

Ammatillisen koulutuksen maksut

Opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit ja välineet ovat maksuttomia oppivelvollisille opiskelijoille, jotka ovat suorittamassa ensimmäistä toisen asteen tutkintoaan. Seitsemän kilometrin ylittävät koulumatkat korvataan Kelan koulumatkatukijärjestelmän puitteissa, ja joissakin tilanteissa opiskelijalla on oikeus matka- ja majoituskorvauksiin, jos matka lähimpään toisen asteen oppilaitokseen on yli sata kilometriä tai päivittäinen koulumatka kestää yli kolme tuntia.  

Myös muille kuin oppivelvollisille ammatillinen perustutkintokoulutus ja valmentava koulutus ovat maksuttomia. Oppimateriaaleista ja tarvikkeista, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle, voidaan kuitenkin periä maksu. Päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oppisopimuskoulutuksessa, työvoimakoulutuksessa tai henkilöstökoulutuksessa olevalla opiskelijalla ei ole oikeutta maksuttomaan ruokailuun. 

Koulutuksen järjestäjä voi periä opiskelijalta kohtuullisen opiskelumaksun kattamaan osittain koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia

• ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa
• ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen
• ammatilliseen tehtävään valmistavassa koulutuksessa, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, lennonjohtajan tehtäviin tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin

Maksu voidaan periä myös silloin, kun tutkinnon tai koulutuksen jo suorittanut henkilö haluaa myöhemmin korottaa todistuksessaan olevaa arvosanaa. 

Opintopolku.fi tietoa koulutuksista ja hakeutumisesta

ePerusteet ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet

Vipunen tilastotietoa ammatillisesta koulutuksesta

Työvoimakoulutus

Lisätietoja työvoimakoulutuksesta sekä työvoimakoulutuksen aikaisista etuuksista ja korvauksista

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)

Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012)

OKM:n asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (2.10.2017/680)