Opiskelu ja tutkinnot

Ammatilliset tutkinnot

Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella.

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään, mitkä ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot kuuluvat ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen. Kaikki ammatilliset tutkinnot ovat laaja-alaisia ja joustavia, joten opiskelijalla on aiempaa enemmän valinnan mahdollisuuksia erikoistua tutkinnon sisällä.

Ammatillisten tutkintojen laajuus ilmaistaan osaamispisteinä. Ammatilliset perustutkinnot ovat laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä. Erikoisammattitutkintojen laajuus on 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuudesta osaamispisteinä. Tutkintorakenteessa tällä hetkellä olevat ammattitutkinnot ovat pääosin150 osaamispisteen laajuisia ja erikoisammattitutkinnot 180 osaamispisteen laajuisia.

Ammatilliset tutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisissa perustutkinnoissa on ammatillisten tutkinnon osien (145 osaamispistettä) lisäksi yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä). Yhteiset tutkinnon osat ovat vahvistavat perustaitoja ja kaikilla aloilla tarvittavaa osaamista sekä kehittävät jatkuvan oppimisen valmiuksia. Yhteisiä tutkinnon osia on kolme:

• viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
• matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
• yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittajat voivat halutessaan suorittaa ammatillisten perustutkintojen yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina jatkuvan oppimisen pohjan vahvistamiseksi.

Opetushallitus laatii kaikille tutkintorakenteeseen kuuluville ammatillisille tutkinnoille valtakunnalliset tutkintojen perusteet. Opetushallituksen määräämät tutkintojen perusteet ovat saatavissa sähköisessä muodossa ePerusteina.

Kaikissa tutkinnoissa on käytössä yksi yhtenäinen tapa osoittaa ja arvioida osaaminen. Osaaminen osoitetaan näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa työpaikoilla.

Jokaisella ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on yksilöllinen opintopolku, sillä hänen opintonsa henkilökohtaistetaan.

• Henkilökohtaistaminen

Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, joten he voivat halutessaan jatkaa opintojaan aina tohtoritutkintoon saakka.

Tutkintoon johtamaton ammatillinen koulutus

Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa tutkintoon johtamattomia koulutuksia, joita ovat

• tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)
• työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
• ammatillista osaamista syventävä ja täydentävä työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin räätälöity koulutus, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen
• ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän, lennonjohtajan tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin.

1.8.2022 käyttöönotettu tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) korvaa ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA). TUVA-koulutus antaa valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista. Koulutuksen aikana opiskelija saa ohjausta jatko-opintoihin ja uravalintaan sekä voi halutessaan suorittaa lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opintoja.

Ammatillinen koulutus työvoimakoulutuksena

Osa ammatillisesta koulutuksesta järjestetään työvoimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisten ammattitaitoa, mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka ja heidän valmiuksiaan toimia yrittäjänä sekä edistetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Työvoimakoulutukseen haetaan aina työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) kautta.

Koulutuksen järjestäjät, joilla on työvoimakoulutuksen tehtävä järjestämisluvassaan, tekevät yhteistyötä TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa työvoimakoulutuksen tarjontaa suunnitellessaan. Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi työvoimakoulutuksena on mahdollista suorittaa valmentavia koulutuksia ja muuta ammatillista koulutusta.

Työvoimakoulutus eroaa muusta ammatillisesta koulutuksesta muun muassa siinä, että TE-toimisto päättää opiskelijoiden valitsemisesta työvoimakoulutukseen. Opiskelijavalinnassa tehdään yhteistyötä koulutuksen järjestäjän kanssa. Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on TE-toimiston toteama koulutustarve.

Työvoimakoulutuksen toteuttamisessa noudatetaan pääsääntöisesti lakia ammatillisesta koulutuksesta, mutta tietyin osin myös lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista. TE-toimisto vastaa maksatuslausuntojen tekemisestä opiskeluaikaisen etuuden maksajalle.

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. Tavoitteena on, että tuen avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen.

Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä.

Erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Erityisen tuen antamisen tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa.

Ammatillisen koulutuksen maksut

Ammatillinen perustutkintokoulutus ja valmentava koulutus ovat opiskelijalle maksuttomia. Oppimateriaaleista ja tarvikkeista, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle, voidaan kuitenkin periä maksu. Päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

Seuraavissa koulutuksissa koulutuksen järjestäjä voi periä opiskelijalta kohtuullisen opiskelumaksun kattamaan osittain koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia:

• ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa
• ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen
• ammatilliseen tehtävään valmistavassa koulutuksessa, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, lennonjohtajan tehtäviin tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin

Henkilöltä voidaan periä myös maksu hyväksytyn arvosanan korottamisesta. Koulutuksen järjestäjällä on harkintansa mukaan mahdollisuus jättää maksu perimättä tai alentaa sitä opiskelijan vähävaraisuuden perusteella silloin kun on kyse ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa tai muusta ammatillisesta koulutuksesta tai hyväksytyn arvosanan korottamisesta.

Opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit ja välineet ovat maksuttomia opiskelijoille, jotka ovat laajennetun oppivelvollisuuden piirissä  ja suorittavat ensimmäistä toisen asteen tutkintoaan. Seitsemän kilometrin ylittävät koulumatkat korvataan Kelan koulumatkatukijärjestelmän puitteissa, ja joissakin tilanteissa opiskelijalla on oikeus matka- ja majoituskorvauksiin, jos matka lähimpään toisen asteen oppilaitokseen on yli sata kilometriä.

Opintopolku.fi tietoa koulutuksista ja hakeutumisesta

ePerusteet ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet

Vipunen tilastotietoa ammatillisesta koulutuksesta

Työvoimakoulutus

Lisätietoja työvoimakoulutuksesta sekä työvoimakoulutuksen aikaisista etuuksista ja korvauksista

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)

Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012)

OKM:n asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (2.10.2017/680)