Kysymyksiä ja vastauksia asumislisään siirtymisestä

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.

Hallituksen vuosille 2025–2028 laatiman julkisen talouden suunnitelman mukaan opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025. Muutoksen arvioitu nettosäästö nousee vuoteen 2028 mennessä 57 miljoonaan euroon.

Hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa syysistuntokauden 2024 aikana.

Asumislisään olisivat oikeutettuja opiskelijat, jotka asuvat vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän määrä olisi enintään 80 prosenttia kuukausikohtaisista ja kuntaryhmittäin määräytyvistä enimmäisasumismenoista. Kuntaryhmät olisivat samat kuin yleisessä asumistuessa.

Asumislisän saamista koskevat samat opintotuen vuositulorajat ja samat opintojen edistymisen suoritusvaatimukset kuin opintorahaa.

Asumislisä olisi enintään 216 e/kk, 248 e/kk tai 296 e/kk riippuen siitä, missä kunnassa opiskelija asuu. Asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta.

Asumislisää voi saada niin kauan, kun opiskelijalla on oikeus opintotukeen. Asumislisän saaminen päättyy esimerkiksi silloin, kun opintotuen enimmäisaika on käytetty loppuun.

Opiskelijan omat tulot vaikuttavat koko opintotukeen (opintoraha ja asumislisä) eli siihen, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa voi nostaa opintotukea. Asumislisään eivät vaikuta vanhemman tai puolison tulot.

Asumislisää ei myönnetä omistusasuntoon (oma tai puolison omistama). Tällaiseen asuntoon ei voi saada myöskään yleistä asumistukea.

Asumislisää ei voi saada opiskelija, joka asuu vanhempansa luona.

Asumislisää voi kuitenkin saada vanhempansa omistamassa tai vanhemmaltaan vuokratussa asunnossa asuva opiskelija, joka maksaa asumisesta vanhemmalle vuokraa. Asumislisän määrä voi olla tällöin enintään 83 e/kk.

Jos opiskelija asuu yhdessä kaverin tai kavereiden kanssa, hän voi saada omiin asumiskustannuksiinsa asumislisää. Jos asukkailla on yhteinen vuokrasopimus, asumiskustannukset jaetaan yleensä tasan asukkaiden kesken. Jos asukkaalla on oma vuokrasopimus, asumismenot voidaan huomioida asukkaan oman vuokrasopimuksen perusteella. Puolisoiden kesken asumismenot jaetaan tasan molemmille.

Asumislisää ei saa, jos asuu oman tai puolison lapsen kanssa. Lapsiperheet voivat saada yleistä asumistukea. Asumislisää voi kuitenkin saada vuokra-asuntoon, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto.

Ulkomailla vuokralla asumisen ja opiskelun ajalta saa asumislisää. Asumislisän määrä on 210 e/kk.

Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskeleva ja oppilaitoksen asuntolassa asuva voi saada asumislisää 88,87 e/kk.

Opintotuen ja asumislisän saaminen edellyttää opintojen edistymistä. Jos opintotuen maksaminen keskeytetään opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi, opiskelija voi tällöin saada asumiskustannuksiin yleistä asumistukea.

Opiskelija voi tietyin edellytyksin saada opintotuen enimmäistukiajan pidennystä, jolloin hän voi saada opintorahaa ja asumislisää opintojen loppuun saattamiseksi. Kun opintotukikuukaudet on käytetty loppuun, voi opiskelija saada asumiskustannuksiin yleistä asumistukea samoilla ehdoilla kuin muutkin pienituloiset sitä saavat.  

Jos opiskelija sairastuu kesken opintojen ja jää sairauslomalle, hän voi hakea sairauspäivärahaa. Jos sairauspäiväraha myönnetään, opintotuen ja siihen kuuluvan asumislisän saaminen lakkaa. Tämän jälkeen opiskelija voi hakea myös yleistä asumistukea.

Asumislisää pitää hakea OmaKelassa tai hakemuslomakkeella. Kela tiedottaa, milloin asumislisää voi hakea.

Asumislisä on yksilöllinen, ei ruokakuntakohtainen kuten yleinen asumistuki on.

Asumislisässä otetaan huomioon vain hakijan omat tulot, muiden samassa asunnossa asuvien tulot eivät siihen vaikuta.

Asumislisässä huomioon otettavat asumismenojen enimmäismäärät ovat alhaisemmat kuin yleisen asumistuessa ovat.

Asumislisää saa opiskelukuukausilta, yleistä asumistukea voi saada ympärivuotisesti ilman opiskeluvelvoitetta.

Asumislisän piiriin kuuluvat muut kuin lasta huoltavat opintotuen saajat. Perheelliset opiskelijat, jotka asuvat yhdessä oman tai puolison lapsen kanssa kuuluvat jatkossakin yleisen asumistuen piiriin.

Työttömyysturvalla tai kuntoutusrahalla tai jollain muulla etuudella opiskeleva opiskelija voi saada asumiskustannuksiinsa edelleen yleistä asumistukea, jos sen saantiehdot täyttyvät.