Ammatillisen koulutuksen rahoitus

Aikuisopiskelijoita kirjoittamassa pöydän ääressä. Kuva: Juha Tuomi / Rodeo.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa ammatillista koulutusta osana opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää tarkemmin sen käytöstä koulutuksen järjestämiseen.

 

Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (1705/2009) ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (918/2025) mukaan. Rahoitusta myönnetään valtion talousarvion määrärahan ja kuntien rahoitusosuuden rajoissa. 

Rahoitus jaetaan pääosin laskennallisena perusrahoituksena, jonka lisäksi jaetaan harkinnanvaraista rahoitusta. 

Laskennallisen rahoituksen osuus on noin 99 prosenttia. Laskennallisesta rahoituksesta 10 prosenttia perustuu lähtötason mukaan painotettuihin toteutuneisiin opiskelijavuosiin, 40 prosenttia koulutusten kustannuseroja huomioivilla kertoimilla painotettuihin toteutuneisiin opiskelijavuosiin, 30 prosenttia tutkinnon osien osaamispisteisiin ja tutkintoihin, 18 prosenttia tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymiseen ja jatko-opiskeluun korkeakoulussa sekä 1 prosentti opiskelijapalautteeseen ja 1 prosentti työelämäpalautteeseen.

Oppivelvollisuuslain mukaisessa maksuttomassa koulutuksessa olevien toteutuneet opiskelijavuodet otetaan rahoituksessa huomioon kokonaisuudessaan. Ei maksuttoman koulutuksen opiskelijoiden opiskelijavuosista hyväksytään rahoituksen perusteeksi niin ikään toteutuneet opiskelijavuodet, mutta kuitenkin enintään kunkin koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrätty opiskelijavuosien enimmäismäärä.

Opiskelijoiden lähtötaso otetaan huomioon opiskelijavuosien painotusperusteena maksuttomassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden perusopetuksen päättöarvosanojen mukaan ja ei maksuttomassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden pohjakoulutuksen mukaan. Kustannuksiin vaikuttavina tekijöinä huomioon otetaan eri koulutusten (tutkintojen ym.) järjestämisen kustannuserot, ml. tutkintotyyppi ja työvoimakoulutus. Lisäksi rahoitusta korottavana tekijänä otetaan huomioon vaativan erityisen tuen ja majoituksen järjestäminen. 

Tutkinnon osien osaamispisteistä rahoituksen perusteena huomioidaan sekä koko tutkintoa suorittavat että pelkkiä tutkinnon osia suorittavat opiskelijat. Lisäksi koko tutkinnon suorittaminen huomioidaan rahoituksen perusteena, mikäli opiskelijalla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa.

Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden jatko-opintoihin korkeakouluun siirtymisen ja työllistymisen perusteella rahoituksen perusteena huomioidaan ne opiskelijan, jotka eivät olleet työllisiä ennen koulutuksen aloittamista. Tutkinnon ja pelkkiä tutkinnon osia suorittaneet huomioidaan samansuuruisella painoarvolla koulutuksen pituudesta riippumatta.

Opiskelijapalautteessa rahoituksessa huomioidaan opiskelunsa aloittaneiden (1/4) ja opiskelunsa päättäneiden (3/4) palautteet sekä työelämäpalautteessa työpaikkojen yhteyshenkilön (1/4) ja työpaikkaohjaajien (3/4) palautteesta. Opetushallitus vastaa opiskelija- ja työelämäpalautteen keräämisestä.

Harkinnanvaraisen rahoituksen osuus on noin yksi prosentti koko määrärahasta. Sillä tuetaan koulutuksen järjestäjien strategista kehittämistä. Harkinnanvaraisella rahoituksella tuetaan mm. ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun toteuttamista, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämistä ja muuta koulutuksen järjestäjien toimintojen tukemista. Lisäksi harkinnanvaraista rahoitusta voidaan myöntää koulutuksen järjestämiskustannuksiin liittyvistä syistä ja muista välttämättömistä tarpeista aiheutuvina rahoituksen korotuksina.
 

Lisätietoja

Petri Lempinen, Ylijohtaja 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osasto (LAMOS), Strategisen ohjauksen vastuualue Puhelin:0295330180   Sähköpostiosoite: