Tekijänoikeuden yhteishallinnointi
Yhteishallinnoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jossa tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatiot hallinnoivat oikeuksia niiden haltijoiden puolesta. Toimintaa säätelee laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista (yhteishallinnointilaki).
Lain tavoitteena on turvata tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden lähioikeuksien oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus, edistää tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa, että tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden lähioikeuksien yhteishallinnoinnissa toimitaan vastuullisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi suhteessa oikeudenhaltijoihin ja käyttäjiin.
Yhteishallinnointilakiin sisältyvät säännökset muun muassa oikeudenhaltijoiden oikeuksista ja etujen valvonnasta yhteishallinnointiorganisaatiossa, jäsenten oikeuksista, päätösvallasta ja etujen valvonnasta yhteishallinnointiorganisaatiossa sekä tekijänoikeuskorvausten hallinnoinnista. Lisäksi lakiin sisältyy säännöksiä sävellysteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavasta lisensioinnista.
Yhteishallinnointilaki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/26/EU tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion kattavasta sävellysteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla. Laki tuli voimaan 1.1.2017.
Laki koskee yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaa. Lakia sovelletaan yhteishallinnointiorganisaatioihin ja riippumattomiin hallinnointiorganisaatioihin.
Yhteishallinnointiorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka on jäsentensä omistuksessa tai määräysvallassa tai on voittoa tavoittelematon. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että sen pääasiallisena tarkoituksena on hallinnoida tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia oikeudenhaltijoiden yhteiseen lukuun.
Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän yhteishallinnointiorganisaatiota:
- Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry
- Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry
- Kopiosto ry
- Audiovisual Producers Finland - APFI ry
- Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry
- Sanasto ry
- Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry
Riippumattomalla hallinnointiorganisaatiolla tarkoitetaan voittoa tavoittelevaa organisaatiota, jonka tarkoituksena on hallinnoida tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia, mutta joka ei ole oikeudenhaltijoiden omistuksessa eikä määräysvallassa.
Yhteishallinnointiorganisaatio voi ulkoistaa osan tehtävistään. Tällöin lakia sovelletaan myös yhteisöön tai säätiöön, joka on suoraan, välillisesti, kokonaan tai osittain yhteishallinnointiorganisaation tai riippumattoman hallinnointiorganisaation omistuksessa tai määräysvallassa, siltä osin kuin se osallistuu yhteishallinnointilain mukaisen toiminnan harjoittamiseen. Yhteishallinnointiorganisaation toimintaa ulkoistettaessa vastuu tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnista säilyy tehtävän siirtäneellä organisaatiolla.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee tehdä valvontaviranomaiselle ilmoitus tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista
Yhteishallinnointiorganisaation tulee tehdä ennen toimintansa aloittamista ilmoitus valvontaviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Jos yhteishallinnointiorganisaatio jo harjoittaa tekijänoikeuden yhteishallinnointia yhteishallinnointilain tullessa voimaan, sen on tehtävä valvontaviranomaiselle ilmoitus toiminnastaan kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli viimeistään 1.2.2017. Ilmoitusvelvollisuus kohdistuu niin yhteishallinnointiorganisaatioihin kuin riippumattomiin hallinnointiorganisaatioihin.
Valvontaviranomaiselle annettaviin tietoihin kuuluvat:
- yhteishallinnointiorganisaation nimi
- yhteishallinnointiorganisaation yhteystiedot
- toimitusjohtajan tai muun organisaation päivittäisestä johtamisesta vastaavan henkilön nimi
- kuvaus yhteishallinnointiorganisaation edustamien teosten ja muiden suojan kohteiden tyypeistä ja edustetuista oikeuksista
- tieto siitä, onko yhteishallinnointiorganisaation tarkoitus tarjota tai myöntää usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä
Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta löydät ohjeet ilmoituksen tekemiseen.
Tämän lisäksi yhteishallinnointilain 40 §:n mukaan yhteishallinnointiorganisaation tulee toimittaa valvontaviranomaiselle myös tarkempia organisaation toimintaa koskevia tietoja.
Lisäksi yhteishallinnointiorganisaation on toimitettava viranomaiselle vuosittain avoimuusraportti.
Tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annettavasta ilmoituksesta säädetään yhteishallinnointilain 53 §:ssä.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee toimia niiden oikeudenhaltijoiden etujen mukaisesti, joiden oikeuksia se edustaa.
Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa asettaa edustamilleen oikeudenhaltijoille velvoitteita, jotka eivät ole tarpeen kyseisten oikeudenhaltijoiden etujen suojelemiseksi tai näiden oikeuksien hallinnoimiseksi tehokkaasti. Rajoitukset ovat siis sallittuja vain, jos ne ovat välttämättömiä yhteishallinnoinnin toimivuuden ja tehokkuuden kannalta. Rajoitukset on kyettävä perustelemaan.
Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa asettaa rajoitteita, jotka haittaavat oikeudenhaltijan mahdollisuuksia tehdä työtä tai harjoittaa elinkeinoa. Oikeudenhaltijoiden etujen mukaisena ei voida pitää esimerkiksi sitä, että oikeudenhaltijat joutuvat neuvottelemaan organisaation kanssa omien teostensa käytöstä näyttelytoiminnassa.
Kiellosta asettaa oikeudenhaltijalle tarpeettomia velvoitteita säädetään yhteishallinnointilain 6 §:ssä.
Oikeudenhaltijalla on oikeus myöntää itse lisenssi teostensa ei-kaupalliseen käyttöön
Vaikka oikeudenhaltija olisi valtuuttanut yhteishallinnointiorganisaation hallinnoimaan oikeuksiaan, on hänellä silti oikeus myös itse myöntää lisenssi teostensa käyttöön, jos käyttö ei ole kaupallista.
Ei-kaupallisena käyttönä pidetään käyttöä, joka tapahtuu muussa kuin ansiotarkoituksessa. Teoksen käyttäjällä itsellään ei ole merkitystä ansiotarkoitusta arvioitaessa, vaan esimerkiksi yritys voi hyödyntää teoksia myös muussa kuin ansiotarkoituksessa. Ei-kaupallisena käyttönä on yleensä pidettävä myös tilannetta, jossa oikeudenhaltija haluaa myöntää käyttöluvan vastikkeetta.
Oikeudenhaltijan itsenäisestä oikeudesta myöntää lisenssi säädetään yhteishallinnointilain 7 §:ssä.
Oikeudenhaltijalla on oikeus peruuttaa yhteishallinnointia koskeva valtuutus
Oikeudenhaltija saa peruuttaa yhteishallinnointiorganisaatiolle antamansa valtuutuksen ilmoituksella.
Yhteishallinnointiorganisaatio saa asettaa valtuutuksen peruuttamiselle kohtuullisen irtisanomisajan, joka voi olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Yhteishallinnointiorganisaatio voi vaihtoehtoisesti edellyttää, että valtuutuksen peruuttaminen tulee voimaan sen tilikauden päättyessä, jona ilmoitus on annettu.
Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa asettaa peruuttamisen edellytykseksi, että oikeuksien hallinnointi siirretään toiselle yhteishallinnointiorganisaatiolle, eikä muitakaan kohtuuttomia ehtoja.
Oikeudenhaltijan oikeudesta peruuttaa yhteishallinnointia koskeva valtuutus säädetään yhteishallinnointilain 8 §:ssä.
Oikeudenhaltijalla on oikeus saada tieto valtuutukseen liittyvistä oikeuksista ja valtuutuksen peruutusehdoista
Yhteishallinnointiorganisaation tulee informoida oikeudenhaltijaa kirjallisesti valtuutuksen ehdoista ennen kuin tämä antaa valtuutuksen oikeuksiensa hallinnointiin. Yhteishallinnointiorganisaation tulee tiedottaa oikeudenhaltijaa ainakin seuraavista asioista:
Oikeudenhaltijalla on oikeus valita oikeudet, jotka antaa hallinnoitavaksi
- Oikeudenhaltijalla säilyy valtuutuksesta huolimatta oikeus myöntää itse lupa teoksen ei-kaupalliseen käyttöön
- Oikeudenhaltijalla on oikeus peruuttaa valtuutus
- Tieto mahdollisista yhteishallinnointiorganisaation asettamista ehdoista, jotka koskevat oikeudenhaltijan valinnanvapautta tai valtuutuksen peruuttamista
- Tieto siitä, että valtuutuksen peruuttaminen ei vaikuta oikeudenhaltijan oikeuteen saada hänelle kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset
Jos valtuutus on annettu ennen yhteishallinnointilain voimaantuloa, tulee yhteishallinnointiorganisaation antaa oikeudenhaltijalle selvitys näistä tiedoista viimeistään 31.3.2017.
Oikeudenhaltijan oikeudesta saada tieto valtuutukseen liittyvistä oikeuksistaan ja valtuutuksen peruuttamisen ehdoista säädetään yhteishallinnointilain 9 §:ssä.
Miten ja millä kielellä yhteishallinnointiorganisaation kanssa voi asioida?
Oikeudenhaltijalla on oikeus asioida yhteishallinnointiorganisaation kanssa sähköisesti ja valintansa mukaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Yhteishallinnointiorganisaatioon pitää voida olla yhteydessä vähintään puhelimitse ja sähköpostitse.
Oikeudenhaltijan asiointiin liittyvistä oikeuksista säädetään yhteishallinnointilain 10 §:ssä.
Miten nopeasti tekijänoikeuskorvaukset tulee tilittää oikeudenhaltijoille?
Tekijänoikeuskorvaus tulee maksaa viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin. Lue lisää tekijänoikeuskorvausten tilittämisestä kohdasta ”Miten nopeasti tekijänoikeuskorvaukset tulee tilittää oikeudenhaltijoille?”.
Yhteishallinnointiorganisaation on annettava oikeudenhaltijalle vuosittain tilityksen yhteydessä selvitys
Lue lisää oikeudenhaltijoille annettavasta selvityksestä kohdasta ”Minkälainen selvitys oikeudenhaltijalle on annettava tilityksen yhteydessä?”.
Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuus käsitellä valituksia
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus vastata jäseniltään sekä edustamiltaan oikeudenhaltijoilta tai yhteishallinnointiorganisaatioilta saamiinsa valituksiin.
Valitukset voivat koskea yhteishallinnointiorganisaation menettelyä, laiminlyöntiä tai päätöstä, jolla on vaikutusta jäsenen, oikeudenhaltijan tai yhteishallinnointiorganisaation yhteishallinnointilain mukaisiin oikeuksiin tai etuihin.
Yhteishallinnointiorganisaation on vastattava valituksiin kirjallisesti kohtuullisessa ajassa ja kielteiset päätökset on perusteltava. Yhteishallinnointiorganisaation on julkaistava verkkosivuillaan tieto tarjoamastaan valitusmahdollisuudesta.
Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuudesta käsitellä valituksia säädetään yhteishallinnointilain 64 §:ssä.
Viranomaisvalvonta
Oikeudenhaltija voi tehdä valvontaviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle toimenpidepyynnön yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin yhteishallinnointilain säännöksiä. Lue lisää kohdasta ”Viranomaisvalvonta”.
Kuka voi päästä yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi?
Oikeudenhaltija tai oikeudenhaltijoita edustava yhteisö on hyväksyttävä yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi, jos tämä täyttää jäsenyysehdot. Jos yhteishallinnointiorganisaatio kieltäytyy hyväksymästä jäsenyyspyyntöä, sen on toimitettava oikeudenhaltijalle kirjallinen päätös perusteluineen kohtuullisessa ajassa.
Jäsenyysehdot on sisällytettävä yhteishallinnointiorganisaation sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Yhteishallinnointiorganisaation jäsenten yleiskokous voi määrittää jäsenyysehdot, jos niitä ei ole määritelty tyhjentävästi säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä.
Jäsenyysehtojen on perustuttava objektiivisiin, avoimiin ja syrjimättömiin kriteereihin ja ne tulee julkaista yhteishallinnointiorganisaation verkkosivuilla suomeksi ja ruotsiksi.
Oikeudesta päästä yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi säädetään yhteishallinnointilain 11 §:ssä.
Millä tavoin yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoon voi osallistua?
Yhteishallinnointiorganisaation säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä on määrättävä asianmukaisista ja tehokkaista menetelmistä, joiden avulla sen jäsenet voivat osallistua organisaation päätöksentekoon. Eri oikeudenhaltijaryhmiin kuuluvien jäsenten on oltava tasapuolisesti edustettuina päätöksenteossa.
Jäsenellä on oikeus osallistua päätöksentekoon myös etäyhteyden tai asiamiehen välityksellä.
Oikeudesta osallistua yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoon säädetään yhteishallinnointilain 12 §:ssä.
Kuka saa käyttää äänioikeutta yleiskokouksessa?
Yhteishallinnointiorganisaation kaikilla äänioikeutetuilla jäsenillä on oikeus osallistua yleiskokoukseen ja käyttää äänioikeuttaan siellä.
Äänioikeuden käyttämistä voidaan rajoittaa yhteishallinnointiorganisaation säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä tai jäsenyysehdoissa ainoastaan jäsenyyden keston tai jäsenen saamien tekijänoikeuskorvausten määrän perusteella. Edellytyksenä on kuitenkin, että nämä perusteet on määritelty ja että niitä sovelletaan tasapuolisesti.
Yhdistys- tai osuuskuntamuotoisen yhteishallinnointiorganisaation säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten vähintään neljän vuoden välein valitsema valtuutettujen kokous tai edustajisto.
Yleiskokouksesta säädetään yhteishallinnointilain 13 §:ssä.
Mistä asioista yleiskokouksessa päätetään?
Sen lisäksi mitä muussa laissa, kuten esimerkiksi yhdistyslaissa säädetään yleiskokouksen päätettäväksi, päättää yhteishallinnointiorganisaation yleiskokous seuraavista asioista:
- Yhteishallinnointiorganisaation jäsenyysehdoista, sikäli kuin niistä ei määrätä säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä
- Organisaation valvontaelimen jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heille maksettavista palkkioista ja muista etuuksista
- Yleisistä periaatteista, joiden mukaisesti oikeudenhaltijoille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset jaetaan
- Jakamatta jääneiden tekijänoikeuskorvausten käytöstä, mukaan lukien yleisistä periaatteista, joiden mukaisesti jakamattomat varat käytetään
- Organisaation sijoitusperiaatteista
- Tekijänoikeuskorvauksista ja yleisistä periaatteista, jotka koskevat tekijänoikeuskorvausten sijoittamisesta mahdollisesti saatavista tuloista tehtäviä vähennyksiä
- Riskienhallintaperiaatteista
- Kiinteän omaisuuden hankintaa, myyntiä tai kiinnittämistä koskevista periaatteista
- Sulautumisesta, tytäryhteisöjen perustamisesta, muiden yhteisöjen taikka niiden osuuksien tai oikeuksien hankinnan hyväksymisestä
- Muista merkittävistä organisatorisista muutoksista, joilla on merkitystä tekijänoikeuden yhteishallinnointiin.
- Esimerkiksi pitkäaikaisista yhteistyösopimuksista tai hallinnointitehtävän ulkoistamiseen liittyvistä järjestelyistä, joilla on merkitystä tekijänoikeuden yhteishallinnointiin.
- Lainojen otosta, lainojen myöntämisestä tai lainoille myönnettävien vakuuksien hyväksymisestä
- Vuotuisen avoimuusraportin hyväksymisestä
Yleiskokous voi siirtää päätösvallan osassa asioista myös yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimelle.
Yleiskokouksessa päätettävät asiat määritellään yhteishallinnointilain 14 §:ssä.
Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuus käsitellä valituksia
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus vastata jäsentensä tekemiin valituksiin kohtuullisessa ajassa. Lue lisää kohdasta ”Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuus käsitellä valituksia”.
Viranomaisvalvonta
Jäsen voi tehdä valvontaviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle toimenpidepyynnön yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin yhteishallinnointilain säännöksiä. Lue lisää kohdasta ”Viranomaisvalvonta”.
Valvontaelin on yhteishallinnointiorganisaation elin, jonka tehtävänä on valvoa, että oikeudenhaltijoiden ja jäsenten etu toteutuu yhteishallinnointiorganisaation toiminnassa.
Valvontaelimen tulee vuosittain raportoida jäsenten yleiskokoukselle tekemistään havainnoista ja yleiskokouksen sille siirtämän päätösvallan käytöstä.
Suomessa yhteishallinnointiorganisaatiot ovat yleensä yhdistysmuotoisia, jolloin valvontaelimenä toimii organisaation hallitus.
Eri oikeudenhaltijaryhmiin kuuluvien jäsenten tulee olla valvontaelimessä tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina. Valvontaelimen jäseneksi ei voi nimittää yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtajaa eikä muuta organisaation palveluksessa olevaa henkilöä.
Yhteisömuotoisen yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimestä säädetään yhteishallinnointilain 15 §:ssä.
Säätiömuotoisen yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimestä säädetään yhteishallinnointiolain 16 §:ssä.
Liiketoiminnan johtaminen
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on oltava toimitusjohtaja, jonka tehtävä on hoitaa yhteishallinnointiorganisaation juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan on annettava valvontaelimelle tiedot, jotka ovat tarpeen valvontaelimen tehtävien hoitamiseksi.
Liiketoiminnan johtamisesta säädetään yhteishallinointilain 17 §:ssä.
Toimenpiteet organisaation ja jäsenten välisten eturistiriitojen välttämiseksi
Yhteishallinnointiorganisaation on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet tunnistaakseen ja ehkäistäkseen eturistiriitatilanteita sekä rajoittaakseen niiden vaikutusta organisaation edustamien oikeudenhaltijoiden yhteisiin etuihin.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee arvioida, miten eturistiriitatilanteiden syntyminen voidaan välttää, millä keinoin eturistiriitoja voidaan tunnistaa ja mihin toimenpiteisiin eturistiriitatilanteissa ryhdytään.
Eturistiriitojen välttämisestä säädetään yhteishallinnointilain 18 §:ssä.
Toimitusjohtajan ja valvontaelimen jäsenten sidonnaisuuslausumat
Eturistiriitatilanteiden välttämiseksi yhteishallinnointilain 18 §:ssä on säädetty toimitusjohtajan ja valvontaelimen jäsenten velvollisuudesta antaa yleiskokoukselle vuosittain henkilökohtaiset sidonnaisuuslausumat. Lausuman tulee sisältää tiedot mahdollisista ristiriidoista henkilökohtaisten etujen ja yhteishallinnointiorganisaation etujen välillä sekä niiden velvoitteiden välillä, joita henkilöllä on organisaatiota kohtaan.
Sidonnaisuuslausuman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:
- Omistusosuus tai muu varallisuusoikeudellinen asema yhteishallinnointiorganisaatiossa
- Organisaatiolta edellisellä tilikaudella saatu palkka ja palkkiot, mukaan lukien vapaaehtoiset eläkevakuutukset, luontoisetuudet ja muuntyyppiset etuudet
- Oikeudenhaltijan ominaisuudessa edellisellä tilikaudella saadut tekijänoikeuskorvaukset
- Tiedot muista oikeuksista, etuuksista tai sellaisesta asemasta yhteishallinnointiorganisaatiossa tai sen omistuksessa tai määräysvallassa olevassa yhteisössä tai säätiössä, jolla voi olla merkitystä lausuman antajan edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä
Yhteishallinnointiorganisaation on hallinnoitava korvauksia huolellisesti ja pidettävä ne erillään muusta varallisuudesta.
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on yleinen huolellisuusvelvoite sen kerätessä ja hallinnoidessa tekijänoikeuskorvauksia.
Yhteishallinnointiorganisaation on pidettävä tilinpidossaan erillään toisaalta tekijänoikeuskorvaukset ja niiden sijoittamisesta saatavat tulot ja toisaalta organisaation omat varat ja omasta toiminnasta saatavat tulot.
Omasta toiminnasta saatavaa tuloa kertyy ensisijaisesti hallinnointipalkkioista ja mahdollisesta muusta palvelutoiminnasta tai tilaisuuksien järjestämisestä. Omaan varallisuuteen kuuluu yhteishallinnointiorganisaation omistuksessa oleva omaisuus, esimerkiksi toimistokalusteet.
Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa käyttää tekijänoikeuskorvauksia tai tekijänoikeuskorvausten sijoittamisesta saatuja tuloja muuhun tarkoitukseen kuin jaettavaksi oikeudenhaltijoille, ellei yleiskokous tai säätiön hallintoneuvosto ole toisin päättänyt.
Tekijänoikeuskorvaukset tulee tilittää oikeudenhaltijoille mahdollisimman nopeasti ja vähintään yhdeksän kuukauden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin. Tekijänoikeuskorvaus, jota ei voida jakaa vaaditussa määräajassa sen vuoksi, että asianomaisia oikeudenhaltijoita ei ole voitu tunnistaa tai tavoittaa, on pidettävä erillään muista varoista yhteishallinnointiorganisaation tilinpidossa. Näin varmistetaan, että oikeudenhaltijalla, joka ilmaantuu kolmen vuoden kuluessa siitä vuodesta, jolloin korvaus kerättiin, olisi käytännössä mahdollisuus saada korvaus itselleen.
Huolellisuudesta tekijänoikeuskorvausten keräämisessä ja hallinnoimisessa säädetään yhteishallinnointilain 19 §:ssä ja tekijänoikeuskorvausten pitämisestä erillään muusta varallisuudesta säädetään lain 20 §:ssä.
Tekijänoikeuskorvausten sijoittaminen
Yhteishallinnointiorganisaation tulee noudattaa yleiskokouksen, tai jos se on säätiö, hallintoneuvoston päätöstä sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista.
Mahdollisessa eturistiriitatapauksessa yhteishallinnointiorganisaation täytyy varmistaa, että sijoitus tehdään pelkästään niiden oikeudenhaltijoiden edun mukaisesti, joiden hyväksi kyseiset tekijänoikeuskorvaukset on kerätty.
Organisaation tulee sijoittaa varat siten, että varmistetaan sijoitusten suojaus, varmuus, rahaksi muutettavuus ja tuottavuus. Varat tulee myös hajauttaa riittävästi, jotta vältetään liiallinen riippuvuus jostakin yksittäisestä varojen lajista ja riskien kasautuminen.
Tekijänoikeuskorvausten sijoittamisesta säädetään yhteishallinnointilain 21 §:ssä.
Millaisia vähennyksiä yhteishallinnointiorganisaatio saa tehdä tekijänoikeuskorvauksista?
Yhteishallinnointiorganisaation palveluistaan perimien palkkioiden ja muiden vähennysten tulee olla kohtuullisia suhteessa palvelujen laatuun ja laajuuteen. Palkkiot ja vähennykset eivät saa myöskään ylittää yhteishallinnointiorganisaatiolle tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien hallinnoinnista aiheutuvia perusteltuja ja dokumentoituja kustannuksia. Kohtuutonta olisi esimerkiksi, jos yhteishallinnointiorganisaatiolle tekijänoikeuden hallinnoimisesta aiheutuvat kustannukset olisivat yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin tekijänoikeuskorvaukset, joita kerätään teoksen käytöstä.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee tiedottaa edustamilleen oikeudenhaltijoille kulloinkin voimassa olevasta hallinnointipalkkiosta ja muista vähennyksistä verkkosivuillaan.
Hallinnointipalkkiosta ja muista vähennyksistä säädetään yhteishallinnointilain 22 §:ssä.
Oikeudenhaltijoilla tulee olla tasapuolinen pääsy yhteisiin tarkoituksiin tarjottaviin palveluihin ja etuihin
Tekijänoikeuskorvauksia tai tekijänoikeuskorvausten sijoittamisesta saatavia tuloja voidaan käyttää yhteishallinnointiorganisaation päätöksellä oikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin, esimerkiksi apurahoihin tai koulutukseen. Näiden etujen tulee olla kaikkien oikeudenhaltijoiden saatavilla tasapuolisin perustein.
Tasapuolisesta pääsystä oikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin tarjottaviin palveluihin ja etuihin säädetään yhteishallinnointilain 23 §:ssä.
Miten nopeasti tekijänoikeuskorvaukset tulee tilittää oikeudenhaltijoille?
Tekijänoikeuskorvaukset tulee tilittää oikeudenhaltijoille mahdollisimman nopeasti ja täsmällisesti organisaation yleiskokouksen vahvistamien yleisten jakoperiaatteiden mukaisesti.
Tekijänoikeuskorvaus tulee maksaa viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin. Maksu saa viivästyä vain hyväksyttävästä objektiivisesta syystä, kuten esimerkiksi jos käyttäjä on raportoinut tekijänoikeuden käytöstä puutteellisesti tai virheellisesti.
Velvollisuudesta tilittää tekijänoikeuskorvaukset oikea-aikaisesti säädetään yhteishallinnointilain 24 §:ssä.
Minkälainen selvitys oikeudenhaltijalle on annettava tilityksen yhteydessä?
Yhteishallinnointiorganisaation tulee antaa vähintään kerran vuodessa tilityksen yhteydessä selvitys niille oikeudenhaltijoille, joille se on kohdistanut tai tilittänyt tekijänoikeuskorvauksia kyseiseltä tilikaudelta.
Korvauksen kohdistamisella tarkoitetaan, että korvaus liitetään tiettyyn oikeudenhaltijaan. Kohdistaminen tapahtuu ennen rahasuorituksen maksamista. Yhteishallinnointiorganisaation tilityssäännöissä määrätään usein alaraja tilitettäville summille, sillä tilityskustannusten vuoksi ei ole kustannustehokasta tilittää pieniä summia.
Oikeudenhaltijalle vuosittain annettaviin tietoihin kuuluvat:
- Oikeudenhaltijan yhteystiedot, joita oikeudenhaltija on valtuuttanut yhteishallinnointiorganisaation käyttämään hänen tunnistamisekseen ja tavoittamisekseen
- Tiedot oikeudenhaltijalle kohdistetuista tekijänoikeuskorvauksista
- Tiedot oikeudenhaltijalle tilitetyistä korvauksista kussakin hallinnoitavien oikeuksien luokassa ja käyttötyypissä
- Tieto käyttöalueesta ja käyttökaudesta, johon korvaus liittyy, jos tällainen tieto on saatavilla
- Tieto tekijänoikeuskorvauksista vähennetyistä hallinnointipalkkioista
- Tiedot muista vähennyksistä
- Tiedot kaikista oikeudenhaltijalle mihin tahansa kauteen kohdistuvista mutta vielä tilittämättä olevista tekijänoikeuskorvauksista
Tämä tiedonantovelvollisuus on myös yhteishallinnointiorganisaation jäsenyhteisöllä, joka tilittää tekijänoikeuskorvauksia edelleen oikeudenhaltijoille.
Oikeudenhaltijoille tilityksen yhteydessä annettavista tiedoista säädetään yhteishallinnointilain 25 §:ssä.
Mihin toimiin yhteishallinnointiorganisaation on ryhdyttävä oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi?
Yhteishallinnointiorganisaation on ryhdyttävä riittäviin toimiin oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi niissä tapauksissa, joissa teosten käytöstä suoritettu raportointi tämän mahdollistaa.
Kun arvioidaan yhteishallinnointiorganisaation tunnistustoimien riittävyyttä, otetaan huomioon tekijänoikeuskorvauksen suuruus, oikeudenhaltijoiden tunnistamisen mahdollistavien tietojen saatavuus ja oikeudenhaltijan tunnistamisesta aiheutuvat kustannukset.
Läpinäkyvyyden lisäämiseksi yhteishallinnointiorganisaation tulee julkaista avoimilla verkkosivuillaan tieto noudattamastaan menettelystä oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. Tiedot tulee julkaista sekä suomeksi että ruotsiksi.
Joissakin tilanteissa ei ole mahdollista edellyttää, että käyttäjät raportoisivat yksityiskohtaisesti teosten käytöstä. Näin on tyypillisesti esimerkiksi julkisissa tiloissa soitettavan taustamusiikin osalta taikka teosten opetuskäytön osalta. Tällöin korvaus jaetaan jonkin muun menetelmän, esimerkiksi otantatutkimusten perusteella.
Jos yhteishallinnointiorganisaatio on saanut käyttäjältä täsmällisen käyttöä koskevan selvityksen, mutta ei ole tavoittanut kaikkia oikeudenhaltijoita, sen on asetettava verkkosivuilleen hallussaan olevat tiedot niistä teoksista, joiden tekijä on vielä tavoittamatta. Nämä tiedot tulee asettaa jäsenten, oikeudenhaltijoiden ja yhteishallinnointiorganisaatioiden saataville viimeistään vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaukset kerättiin.
Julkaistaviin tietoihin kuuluvat:
- teoksen tai muun suojan kohteen nimi
- oikeudenhaltijan nimi
- kustantajan tai tuottajan nimi
- kaikki muut saatavilla olevat olennaiset tiedot, joista voi olla hyötyä oikeudenhaltijaa tunnistettaessa
Jos oikeudenhaltijaa ei ole tälläkään tavalla tavoitettu, on yhteishallinnointiorganisaation asetettava nämä tiedot julkisille verkkosivuilleen kahden vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin.
Velvollisuudesta ryhtyä riittäviin toimiin oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi säädetään yhteishallinnointilain 26 §:ssä.
Mitä tehdään niistä teoksista saaduille tekijänoikeuskorvauksille, joiden tekijää ei tavoiteta?
Jos oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu tai tavoitettu kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaukset kerättiin, korvausta pidetään jakamatta jääneenä tekijänoikeuskorvauksena. Edellytyksenä on lisäksi, että yhteishallinnointiorganisaatio on pyrkinyt riittävällä tavalla tunnistamaan ja tavoittamaan oikeudenhaltijan.
Yhteishallinnointiorganisaation yleiskokous tai säätiömuotoisen yhteishallinnointiorganisaation hallintoneuvosto voi tässä tilanteessa päättää jakamatta jääneiden tekijänoikeuskorvausten käyttämisestä.
Jos oikeudenhaltija ilmaantuu edellä mainitun kolmen vuoden kuluessa, yhteishallinnointiorganisaation on tilitettävä hänelle korvaus.
Jakamatta jääneiden tekijänoikeuskorvausten käytöstä säädetään yhteishallinnointilain 27 §:ssä.
Yhteishallinnointiorganisaatio voi solmia edustussopimuksen toisen yhteishallinnointiorganisaation kanssa, eli valtuuttaa tämän lisensioimaan oikeudenhaltijoiden oikeuksia puolestaan.
Toisen yhteishallinnointiorganisaation puolesta lisensioiva organisaatio ei saa soveltaa eri ehtoja tai muutoin kohdella syrjivästi oikeudenhaltijoita, joiden oikeuksia se hallinnoi edustussopimuksen nojalla. Kielto kohdella edustussopimuksen nojalla edustettuja oikeudenhaltijoita syrjivästi koskee esimerkiksi sovellettavia tariffeja, hallinnointipalkkioita tai ehtoja, joiden mukaisesti tekijänoikeuskorvaukset kerätään ja oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät jaetaan.
Kiellosta kohdella syrjivästi edustussopimuksen nojalla edustettuja oikeudenhaltijoita säädetään yhteishallinnointilain 28 §:ssä.
Minkälaisia vähennyksiä toisen yhteishallinnointiorganisaation puolesta lisensioiva organisaatio saa tehdä tekijänoikeuskorvauksista?
Yhteishallinnointiorganisaatio saa vähentää tekijänoikeuskorvauksista vain hallintopalkkion, jollei muista vähennyksistä ole nimenomaisesti sovittu edustussopimuksella toisen osapuolen eli valtuutuksen antaneen yhteishallinnointiorganisaation kanssa.
Lisensioivan yhteishallinnointiorganisaation oikeudesta tehdä vähennyksiä tekijänoikeuskorvauksista säädetään yhteishallinnointilain 29 §:ssä.
Miten nopeasti toisen yhteishallinnointiorganisaation puolesta lisensioivan organisaation tulee tilittää tekijänoikeuskorvaukset?
Toisen yhteishallinnointiorganisaation puolesta lisensioivan organisaation tulee tilittää edustamilleen yhteishallinnointiorganisaatioille niiden välityksellä maksettavat tekijänoikeuskorvaukset säännöllisesti ja täsmällisesti.
Tekijänoikeuskorvaukset tulee tilittää yhdeksän kuukauden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaukset kerättiin.
Oikea-aikainen tilitys saa viivästyä vain objektiivisista syistä, joita voivat olla esimerkiksi käyttäjien antaman käyttöä koskevan selvityksen viivästyminen, vaikeudet yksilöidä oikeudet tai oikeudenhaltijat tai vaikeudet yhdistää teoksia ja muita suojan kohteita koskevia tietoja oikeudenhaltijoihin.
Tekijänoikeuskorvausten tilittämisestä edustussopimuksen nojalla säädetään yhteishallinnointilain 30 §:ssä.
Valtuuttavalle yhteishallinnointiorganisaatiolle annettavat tiedot
Yhteishallinnointiorganisaatio, joka hallinnoi oikeuksia toisen yhteishallinnointiorganisaation puolesta, on velvollinen antamaan valtuutuksen antaneelle yhteishallinnointiorganisaatiolle vuosittain selvityksen. Selvityksen on oltava sähköisessä muodossa, sen voi toimittaa esimerkiksi sähköpostilla tai tietojärjestelmän kautta.
Yhteishallinnointiorganisaation on selvityksessään annettava vähintään seuraavat tiedot:
- Eritelty selvitys valtuuttavalle yhteishallinnointiorganisaatiolle tai sen edustamalle oikeudenhaltijalle tilitettävistä tekijänoikeuskorvauksista
- Mihin tahansa kauteen kohdistuvat tekijänoikeuskorvaukset, joita ei ole vielä tilitetty
- Hallinnointipalkkioiden vuoksi tehdyt vähennykset
- Muut vähennykset
- Tiedot edustussopimuksen kattamiin teoksiin ja muihin suojan kohteisiin liittyvistä lisensseistä, jotka on myönnetty tai evätty
- Yleiskokouksen tekemät päätökset, joilla on olennaista merkitystä edustussopimukseen perustuvien oikeuksien hallinnoinnin kannalta
Valtuuttavalle yhteishallinnointiorganisaatiolle annettavista tiedoista säädetään yhteishallinnointilain 31 §:ssä.
Miten nopeasti valtuutuksen antaneen yhteishallinnointiorganisaation tulee tilittää tekijänoikeuskorvaukset oikeudenhaltijalle?
Kun valtuutuksen antanut yhteishallinnointiorganisaatio on saanut tilityksen toiselta yhteishallinnointiorganisaatiolta, sen tulee tilittää korvaukset edustamilleen oikeudenhaltijoille kuuden kuukauden kuluessa korvausten vastaanottamisesta, ellei tilittäminen objektiivisten syiden vuoksi ole mahdotonta.
Objektiiviset syyt, jotka saattavat estää oikea-aikaisen tilityksen, voivat johtua esimerkiksi käyttäjien antaman käyttöä koskevan selvityksen viivästymisestä tai vaikeuksista yksilöidä oikeudet tai oikeudenhaltijat tai vaikeuksista yhdistää teoksia ja muita suojan kohteita koskevia tietoja oikeudenhaltijoihin.
Kuuden kuukauden määräaika lasketaan siitä päivästä, jona korvauksen edelleen tilittävä taho vastaanottaa korvauksen. Siinä tapauksessa, että tekijänoikeuskorvauksia edelleen tilittävä yhteishallinnointiorganisaatio ei maksa korvausta suoraan oikeudenhaltijalle vaan yhteishallinnointiorganisaation jäsenyhteisön välityksellä, sovelletaan myös jäsenyhteisöön omaa kuuden kuukauden määräaikaa.
Velvollisuudesta tilittää tekijänoikeuskorvaukset edelleen oikea-aikaisesti säädetään yhteishallinnointilain 32 §:ssä.
Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuus käsitellä valituksia
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus vastata edustamiensa yhteishallinnointiorganisaatioiden tekemiin valituksiin kohtuullisessa ajassa. Lue lisää kohdasta ”Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuus käsitellä valituksia”.
Viranomaisvalvonta
Yhteishallinnointiorganisaatio voi tehdä valvontaviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle toimenpidepyynnön toisen yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin yhteishallinnointilain säännöksiä. Lue lisää kohdasta ”Viranomaisvalvonta”.
Yhteishallinnointiorganisaation perustehtävä on oikeuksien lisensiointi oikeudenhaltijoiden tahdon mukaisesti.
Yhteishallinnointiorganisaation on ilman aiheetonta viivytystä vastattava käyttäjien pyyntöihin ja ilmoitettava tiedot, joita se tarvitsee voidakseen tarjota lisenssiä.
Tarvittavat tiedot vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esimerkiksi teoksen esittämisoikeuteen liittyvät tariffit perustuvat usein yrityksen asiakaspaikkojen määrään tai liiketilan neliömäärään. Yhteishallinnointiorganisaatio voi tällöin myöntää lisenssin vasta saatuaan käyttäjältä tiedon neliömäärästä tai asiakaspaikkojen määrästä.
Saatuaan kaikki olennaiset tiedot yhteishallinnointiorganisaation on ilman aiheetonta viivytystä joko tarjottava lisenssi tai annettava käyttäjälle perusteltu kirjallinen lausunto, josta ilmenee, miksi se ei tarjoa lisenssiä.
Velvollisuudesta tarjota lisenssi säädetään yhteishallinnointilain 33 §:ssä.
Velvollisuus käydä lisensiointineuvottelut vilpittömästi
Yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän on annettava toisilleen kaikki lisensiointiin tarvittavat tiedot ja muutoinkin neuvoteltava oikeuksien lisensioinnista vilpittömästi.
Lisensiointineuvottelut koskevat muun muassa korvausten tasoa, hinnoitteluperusteita sekä lisensioinnin muita ehtoja, kuten teosten käytön raportointia.
Velvollisuus käydä lisensiointineuvottelut vilpittömässä mielessä sisältää sen, että osapuolet antavat toisilleen totuudenmukaiset tiedot niistä seikoista, jotka liittyvät tarpeeseen hankkia teoksen käyttölupa ja joilla on vaikutusta käyttöluvan hinnoitteluun. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi käyttäjän hallussa olevat tiedot palvelun käyttäjämääristä tai käytön laajuudesta, palvelun tuloista ja tulojen määräytymisperusteista.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee myös totuudenmukaisesti kertoa käyttäjälle, mikäli teoksen tai muun suojan kohteen käyttö ei lain mukaan edellytä käyttölupaa. Velvollisuuteen käydä lisensiointineuvottelut vilpittömässä mielessä kuuluu myös aito pyrkimys löytää sovinnollinen ratkaisu, esimerkiksi sovittelumenettelyä käyttämällä.
Velvollisuudesta käydä lisensiointineuvottelut vilpittömästi säädetään yhteishallinnointilain 34 §:ssä.
Lisensiointiehdot ja tekijänoikeuskorvauksen määrä
Yhteishallinnointiorganisaation asettamien lisensiointiehtojen on oltava objektiivisia ja syrjimättömiä. Tekijänoikeuskorvauksen määrä on asetettava kohtuulliselle tasolle ja yhteishallinnointiorganisaation on ilmoitettava käyttäjälle hintojen vahvistamisessa käytetyt perusteet.
Oikeudenhaltijoiden tulee saada oikeuksiensa käytöstä asianmukainen korvaus ja yksinoikeuksien hintojen on oltava kohtuullisia myös käyttäjää kohtaan. Oikeudenhaltijoiden saaman korvauksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa käyttäjän käytöstä saamaan taloudelliseen hyötyyn.
Tekijänoikeuskorvauksen määrän kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon:
- Oikeuksien käytön taloudellinen arvo liiketoiminnassa teosten käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen
- Yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudellinen arvo
- Muut korvaukset kohtuullisuuteen vaikuttavat seikat
Poikkeuksen yhteishallinnointiorganisaation velvollisuuteen perustaa lisensiointiehdot objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin tekee kokeellinen lisensiointi. Yhteishallinnointiorganisaatio ei ole velvollinen jatkamaan alle kolmen vuoden ajan yleisön saatavilla olleen uudentyyppisen palvelun lisensioimista koejakson jälkeen koejakson aikana käytetyin ehdoin eikä soveltamaan tällaisessa kokeellisessa lisensioinnissa sovellettuja ehtoja toiseen samantyyppiseen palveluun.
Tämä edistää uusien innovatiivisten palvelujen syntymistä, kun yhteishallinnointiorganisaatio ei ole velvollinen noudattamaan verrattavissa olevaa lisensiointikäytäntöään uusien palvelujen osalta.
Lisensiointiehtoja koskevista vaatimuksista säädetään yhteishallinnointilain 35 §:ssä ja kokeellisesta lisensioinnista lain 36 §:ssä.
Miten ja millä kielellä yhteishallinnointiorganisaation kanssa voi asioida?
Käyttäjällä on oikeus asioida yhteishallinnointiorganisaation kanssa ja saada lisensiointiehdot tai kirjallinen vastaus, josta ilmenee syy lisenssistä kieltäytymiseen, sekä tiedot yhteishallinnointiorganisaation edustamasta teosvalikoimasta joko suomeksi tai ruotsiksi.
Käyttäjien tulee voida asioida yhteishallinnointiorganisaation kanssa sähköisesti, vähintäänkin puhelimitse ja sähköpostitse. Jos yhteishallinnointiorganisaatiolla on teosten tai muiden suojan kohteiden käytön sähköinen raportointijärjestelmä, organisaation tulee tarjota käyttäjälle mahdollisuus käyttää sitä.
Käyttäjän asiointiin liittyvistä oikeuksista säädetään yhteishallinnointilain 37 §:ssä.
Millainen selvitys käyttäjän on annettava yhteishallinnointiorganisaatiolle teosten käytöstä?
Tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttäjä on velvollinen toimittamaan yhteishallinnointiorganisaatiolle tiedot oikeuksien käytöstä, esimerkiksi radioyhtiöiden tulee antaa tiedot soitetuista kappaleista.
Yhteishallinnointiorganisaatio tarvitsee tietoja tekijänoikeuskorvausten keräämiseksi ja oikeudenhaltijoille kuuluvien tekijänoikeuskorvausten maksamiseksi.
Käyttäjä ja yhteishallinnointiorganisaatio sopivat keskenään siitä, mitä tietoja toimitetaan ja miten. Selvityksen ei tarvitse aina olla yksityiskohtainen. Riittää, että käyttäjä toimittaa yhteishallinnointiorganisaatiolle hallussaan olevat tiedot sen mukaisesti, mitä organisaation kanssa on sovittu.
Yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon vapaaehtoiset alan standardit sopiessaan näiden tietojen toimittamisen muodosta. Valtioneuvoston asettama yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta voi antaa suosituksen käytettävästä standardista.
Käytön raportoinnista säädetään yhteishallinnointilain 38 §:ssä.
Riidanratkaisu
Yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän välistä riitaa, joka liittyy lisensioinnin perusteisiin ja erityisesti 35 §:n soveltamiseen, voidaan ratkaista markkinaoikeudessa riita-asiana.
Jos yhteishallinnointiorganisaation ehto on yleisesti käyttäjiä koskien kohtuuton, voi asian saattaa markkinaoikeuteen myös kielto-asiana.
Lue riidanratkaisusta lisää kysymyskohdasta ”Riidanratkaisu”.
Viranomaisvalvonta
Käyttäjä voi tehdä valvontaviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle toimenpidepyynnön yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin yhteishallinnointilain säännöksiä.
Lue lisää kysymyskohdasta ”Viranomaisvalvonta”.
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus pyynnöstä antaa hallussaan olevaa tietoa edustamastaan teosvalikoimasta. Tiedot tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä.
Tietoja voivat pyytää oikeudenhaltijat, teosten käyttäjät ja edustussopimuksen osapuolena olevat valtuuttavat yhteishallinnointiorganisaatiot.
Yhteishallinnointiorganisaation on annettava seuraavat tiedot:
- Yhteishallinnointiorganisaation edustamat teokset tai muut suojan kohteet, joita se edustaa suoraan tai edustussopimuksen nojalla, tai edustamiensa teosten ja muiden suojan kohteiden tyypit, jos teoksia tai muita suojan kohteita ei ole mahdollista yksilöidä
- Yhteishallinnointiorganisaation edustamat oikeudet
- Maantieteelliset alueet, joilla tapahtuvaa käyttöä varten yhteishallinnointiorganisaatiolla on oikeus myöntää lisenssejä
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus palvella oikeudenhaltijoita ja käyttäjiä niiden asiointikielekseen valitsemalla suomen tai ruotsin kielellä.
Jos yhteishallinnointiorganisaatio ei itse voi myöntää lisenssiä puuttuvan valtuutuksen vuoksi, sen on ilmoitettava teoksen käyttäjälle tiedossaan oleva oikeudenhaltijan nimi ja yhteystiedot, jos oikeudenhaltija ei ole kieltänyt niiden antamista. Yhteishallinnointiorganisaation on myös ilmoitettava, jos lisenssin hankkiminen on tarpeetonta teoksen tai muun suojan kohteen suoja-ajan lakkaamisen tai muun syyn vuoksi.
Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuudesta antaa teosvalikoimatietoa säädetään yhteishallinnointilain 39 §:ssä.
Mitä tietoja yhteishallinnointiorganisaation on julkaistava verkkosivuillaan?
Yhteishallinnointiorganisaation on julkaistava ja pidettävä ajan tasalla verkkosivuillaan ainakin seuraavat tiedot suomeksi ja ruotsiksi:
- yhteishallinnointiorganisaation säännöt tai yhtiöjärjestys
- jäsenyysehdot
- oikeuksien hallinnointia koskevan valtuutuksen peruuttamisehdot
- valvontaelimen jäsenten nimet
- toimitusjohtajan nimi
- lisenssien vakioehdot ja sovellettavat vakiohinnat mahdollisine alennuksineen
- tekijänoikeuskorvauksia oikeudenhaltijoille tilitettäessä noudatettavat yleiset periaatteet
- hallinnointipalkkioita koskevat yleiset periaatteet
- tekijänoikeuskorvauksista ja niiden sijoittamisesta saatavista tuloista muihin tarkoituksiin kuin hallinnointipalkkioihin tehtäviä vähennyksiä koskevat yleiset periaatteet
- luettelo edustussopimuksista ja niistä yhteishallinnointiorganisaatioista, joiden kanssa edustussopimukset on tehty
- jakamatta jääneiden tekijänoikeuskorvausten käytön yleiset periaatteet
- tieto oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien käytössä olevasta yhteishallinnointiorganisaation tarjoamasta valitusmahdollisuudesta, vaihtoehtoisesta riitojenratkaisumenettelystä sekä riitoihin sovellettavasta tuomioistuinmenettelystä.
Yhteishallinnointiorganisaation on myös toimitettava nämä tiedot ja tieto niissä tapahtuneista muutoksista valvontaviranomaiselle viipymättä tietojen julkaisemisen jälkeen.
Yhteishallinnointiorganisaation velvollisuudesta julkaista tietoja verkkosivuillaan säädetään yhteishallinnointilain 40 §:ssä.
Yhteishallinnointiorganisaation avoimuusraportti
Yhteishallinnointiorganisaation tulee julkaista vuosittain avoimuusraportti, joka antaa totuudenmukaisen kuvan organisaation toiminnasta ja taloudellisista tunnusluvuista. Raportti helpottaa esimerkiksi oikeudenhaltijoita valitsemaan tehokkaimmin toimivan järjestön.
Raportin tulee sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU liitteessä mainitut tiedot. Tämän lisäksi yhteishallinnointiorganisaation tulee laatia erityisraportti tarjoamistaan sosiaali-, kulttuuri- ja koulutuspalveluista. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta voidaan pitää avoimuusraporttina, jos ne sisältävät tarvittavat tiedot.
Avoimuusraportti ja siihen liittyvät taloudelliset tiedot on tarkastettava tilintarkastuslain säännösten mukaisesti ja tilintarkastuskertomus mahdollisine varaumineen toisinnettava täydellisenä raportissa.
Avoimuusraportti tulee julkaista yhteishallinnointiorganisaation verkkosivuilla kahdeksan kuukauden kuluessa organisaation tilikauden päättymisestä ja pitää se siellä yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan raportin julkaisuvuodesta. Mainitun kahdeksan kuukauden määräajassa raportti on myös toimitettava valvontaviranomaiselle.
Vuotuisesta avoimuusraportista säädetään yhteishallinnointilain 41 §:ssä.
Yhteishallinnointilaki vastaa digitaalisen sisällön ja siihen liittyvien innovatiivisten palveluiden kasvavaan kysyntään. Tarjotakseen sävellysteoksia sisältäviä verkkopalveluja, joiden avulla kuluttajat voivat esimerkiksi ladata musiikkia, kuunnella sitä suoratoistona tai katsoa videoita, joissa musiikki on tärkeä osatekijä, palveluntarjoajien on ensin hankittava oikeus käyttää kyseisiä teoksia.
Monissa tapauksissa kollektiivisen hallinnoinnin monimutkaisuus on kuitenkin haitannut palveluiden tarjontaa, kun verkkopalvelun tarjoaja on joutunut hankkimaan käyttölupia, eli lisenssejä, monilta eri yhteishallinnointiorganisaatioilta.
Yhteishallinnointilaki luo edellytykset sille, että yksi yhteishallinnointiorganisaatio voi myöntää verkossa toimivalle musiikkipalvelulle lisenssin monen eri valtion alueelle.
Yhteishallinnointilaki kannustaa kansainvälisten musiikin verkkopalveluiden oikeuksien hallinnoinnin siirtymistä online-hallinnointikeskuksille, jotka muut yhteishallinnointiorganisaatiot voivat valtuuttaa lisensioimaan omaan teosvalikoimaansa kuuluvia teoksia.
Yhteishallinnointilakiin sisältyy erityssääntelyä näille yhteishallinnointiorganisaatiolle, jotka myöntävät verkkopalveluille usean valtion alueen kattavia sävellysteosten lisenssejä. Nämä säännökset koskevat ainoastaan yhteishallinnointiorganisaatioita, jotka hallinnoivat musiikin tekijöiden oikeuksia. Säännökset eivät siis koske esimerkiksi organisaatioita, jotka hallinnoivat tuottajien tai esittävien taiteilijoiden oikeuksia.
Säännökset koskevat yhteishallinnointiorganisaation toimintaa vain siltä osin, kun se hallinnoi sävellysteosten oikeuksia usean valtion alueen kattavaa käyttöä varten verkkopalveluissa.
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on oltava tekniset valmiudet käsitellä usean valtion alueen kattavia lisenssejä
Sävellysteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavia lisenssejä myöntävällä yhteishallinnointiorganisaatiolla tulee olla tähän toimintaan riittävät tekniset valmiudet.
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on oltava järjestelmä, jolla se voi käsitellä lisenssien hallinnoinnissa tarvittavia tietoja sähköisessä muodossa tehokkaalla, täsmällisellä ja avoimella tavalla.
Organisaation tulee pystyä yksilöimään teosvalikoimansa ja seuraamaan sen käyttöä sähköisesti. Sillä täytyy olla myös valmius sähköiseen laskutukseen, tekijänoikeuskorvausten keräämiseen ja oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien tilittämiseen.
Vaatimuksiin kuuluu myös, että organisaatio pystyy toimittamaan sähköisesti tietoja teosvalikoimastaan oikeudenhaltijoille, käyttäjille ja toisille yhteishallinnointiorganisaatioille.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee käyttää oikeudenhaltijoiden ja sävellysteosten yksilöintiin kehitettyjä ainutkertaisia tunnisteita, jotka pohjautuvat kansainvälisiin tai Euroopan unionin tasolla kehitettyihin vapaaehtoisiin alan standardeihin ja käytäntöihin.
Tällaisia tunnisteita ovat esimerkiksi International Standard Work Code (ISWC), joka on kehitetty sävellysteosten tunnistamiseksi, CAE, jota käytetään kansainvälisesti säveltäjien tai sanoittajien tunnistamiseksi, sekä sitä laajempi CISAC:n hallinnoima Interested Party Identification eli IPI-tunniste.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee myös pystyä toteamaan ja korjaamaan virheet tiedoissa, jotka ovat muiden sellaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden hallussa, jotka myöntävät usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä näistä vaatimuksista. Tämän lisäksi yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta voi antaa aiheesta suosituksia.
Valmiuksista käsitellä usean valtion alueen kattavia lisenssejä säädetään yhteishallinnointilain 43 §:ssä.
Teosvalikoimatietojen oikeellisuus
Yhteishallinnointiorganisaation on huolehdittava, että sen teosvalikoimassa olevat tiedot ovat oikeita. Jos teosvalikoimatiedoissa ilmenee virheitä, ne tulee korjata ilman aiheetonta viivytystä.
Virheellinen tieto voi olla esimerkiksi sävellysteoksen yksilöintitieto, hallinnoitavia oikeuksia koskeva tieto, oikeudenhaltijatieto tai teosta kuvaava tunniste.
Virhe tulee korjata, jos oikeudenhaltija tai toinen yhteishallinnointiorganisaatio tai verkkopalvelun tarjoaja sitä pyytää. Esimerkiksi tilanne, jossa kaksi yhteishallinnointiorganisaatiota samanaikaisesti väittää edustavansa samaa sävellysteosta, oikeudenhaltijaa tai maantieteellistä aluetta, tulee pystyä korjaamaan.
Teosvalikoimatietojen oikeellisuudesta säädetään yhteishallinnointilain 44 §:ssä.
Oikeudenhaltijan ja toisen yhteishallinnointiorganisaation oikeus toimittaa teostiedot sähköisesti
Kansainvälistä musiikin verkkopalveluiden lisensointia harjoittavan yhteishallinnointiorganisaation on tarjottava oikeudenhaltijoille tai toiselle yhteishallinnointiorganisaatiolle mahdollisuus toimittaa sävellysteosta, hallinnoitavia oikeuksia, oikeudenhaltijoita sekä maantieteellistä aluetta koskevat tiedot sähköisessä muodossa.
Tämän velvollisuuden organisaatio voi täyttää esimerkiksi antamalla pääsyn hallinnoimiinsa teostietokantatietoihin. Velvoitteen täyttämisessä tulee ottaa huomioon kansainvälisellä tai Euroopan unionin tasolla kehitetyt tiedonvaihtoa koskevat alan vapaaehtoiset standardit tai käytännöt, kuten yhteishallinnointiorganisaatioiden kattojärjestön CISACin julkaisemat menettelyohjeet, joihin sisältyy ohjeita myös sovellettavista teknisistä standardeista.
Teosvalikoimatietojen oikeellisuudesta säädetään yhteishallinnointilain 44 §:ssä.
Käytön täsmällinen ja oikea-aikainen seuranta
Yhteishallinnointiorganisaation tulee seurata sävellysteosten käyttöä niissä verkkopalveluissa, joiden tarjoajille se on myöntänyt usean valtion alueen kattavan lisenssin.
Verkkopalvelun tarjoaja ja yhteishallinnointiorganisaatio sopivat keskenään siitä, miten verkkopalvelu toimittaa tiedot sävellysteosten käytöstä yhteishallinnointiorganisaatiolle.
Verkkopalvelun tarjoajalla on velvollisuus antaa täsmällinen selvitys sävellysteosten käytöstä ja yhteishallinnointiorganisaation on mahdollistettava selvityksen antaminen sähköisesti.
Yhteishallinnointiorganisaatio saa kieltäytyä hyväksymästä selvityksen verkkopalvelun tarjoajan valitsemassa esitysmuodossa, jos yhteishallinnointiorganisaatio on tarjonnut verkkopalvelun tarjoajan käyttöön vähintään yhden sellaisen menetelmän selvityksen antamiseksi, jossa hyödynnetään tietojen sähköistä vaihtamista varten kansainvälistä tai Euroopan unionin alueella laajasti käytettyä alan standardia.
Verkkopalvelun tarjoajalla on siis oikeus valita, millä teknisellä tavalla se toimittaa sovitut tiedot, ellei yhteishallinnointiorganisaatiolla ole tarjota raportointimenetelmää, jolla verkkopalvelun tarjoaja voi helposti siirtää tietoja yhteishallinnointiorganisaatiolle.
Käytön täsmällisestä ja oikea-aikaisesta seurannasta säädetään yhteishallinnointilain 45 §:ssä.
Sähköinen ja nopea laskutus
Yhteishallinnointiorganisaation tulee laskuttaa verkkopalvelujen tarjoajaa sähköisesti ja tarjota käyttöön vähintään yksi sellainen laskutusmuoto, jossa hyödynnetään kansainvälistä tai Euroopan unionin alueella laajasti käytettyä alan standardia.
Laskujen tulee olla yksilöityjä ja perustua sävellysteosten tosiasialliseen käyttöön, jos tämä on mahdollista verkkopalvelun tarjoajan antamien tietojen ja tietojen esitysmuodon perusteella.
Verkkopalvelun tarjoaja ei saa kieltäytyä hyväksymästä laskua sen esitysmuodon perusteella, jos se perustuu kansainväliseen tai Euroopan unionin alueella laajasti käytettyyn alan standardiin.
Säännöksessä mainituilla standardeilla tarkoitetaan esimerkiksi Euroopan standardointikomitea CEN:n julkaisemia verkkolaskutuksen standardeja.
Yhteishallinnointiorganisaation tulee laskuttaa verkkopalvelun tarjoajaa täsmällisesti ja viipymättä sen jälkeen, kun verkkopalvelun tarjoaja on antanut selvityksen sävellysteoksen tosiasiallisesta käytöstä.
Sähköisestä laskutuksesta säädetään yhteishallinnointilain 46 §:ssä ja täsmällisestä ja oikea-aikaisesta laskutuksesta 47 §:ssä.
Menettelyt laskun oikeellisuuden kiistämiseksi
Yhteishallinnointilaki velvoittaa yhteishallinnointiorganisaatiota ottamaan käyttöön toimivan menetelmän, jotta verkkopalvelun tarjoaja voi kiistää laskun, jos hän saa useita laskuja yhdeltä tai useammalta yhteishallinnointiorganisaatiolta saman sävellysteoksen samoista oikeuksista.
Tilanteessa, jossa sama musiikkikappale voidaan tarjota lisensioitavaksi useamman online-hallinnointikeskuksen kautta, saattaa useampi yhteishallinnointiorganisaatio laskuttaa käyttäjää saman teoksen käytöstä. Muun muassa näissä tilanteissa tarvitaan soveltuvaa menetelmää laskun kiistämiseksi.
Koska sävellysteosten verkko-oikeuksien lisensioinnissa täytyy hyödyntää sähköisiä järjestelmiä, tulee eri online-hallinnointikeskusten järjestelmien olla ainakin sillä tavoin yhteensopivia, että käyttäjillä on mahdollisuus vertailla laskutuksen perusteena olevia tietoja kaksoisveloituksen havaitsemiseksi.
Lisäksi yhteishallinnointiorganisaatiolla on oltava mahdollisuus vastaanottaa ja käsitellä käyttäjiltä tulleet oikaisupyynnöt sekä oikaista kyseessä olevat laskut. Yhteishallinnointiorganisaatioiden pitää myös pystyä sopimaan keskenään siitä, että kumpi niistä oikaisee laskunsa, tai muutoin sovittaa yhteen sähköiset laskutusjärjestelmänsä tällaisen tilanteen varalta.
Menettelyistä laskun oikeellisuuden kiistämiseksi säädetään yhteishallinnointilain 48 §:ssä.
Täsmällinen ja oikea-aikainen tilitys oikeudenhaltijoille
Sävellysteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavia lisenssejä myöntävän organisaation tulee tilittää tekijänoikeuskorvaukset täsmällisesti ja viipymättä käyttöä koskevan selvityksen perusteella valtuutuksen antaneelle yhteishallinnointiorganisaatiolle sen jälkeen, kun verkkopalvelun tarjoaja on maksanut korvauksen.
Sävellysteosten verkko-oikeuksien osalta tilittämisen tulee siis olla tiheämpää kuin yleinen vaatimus, jonka mukaan tekijänoikeuskorvaus tulee maksaa viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaukset kerättiin.
Kansainvälistä lisensiointia harjoittavan yhteishallinnointiorganisaation tulee antaa valtuutuksen antaneelle yhteishallinnointiorganisaatiolle tai oikeudenhaltijalle tilityksen yhteydessä ainakin seuraavat tiedot:
- Oikeudenhaltijan yhteystiedot
- Ajanjakso, jonka aikana oikeudenhaltijoille kuuluvien korvausten perusteena olevien oikeuksien käyttö tapahtui
- Maantieteelliset alueet, joilla korvausten perusteena olevien oikeuksien käyttö tapahtui
- Kerätyt korvaukset, tehdyt vähennykset ja jaetut korvaukset kustakin sellaisesta sävellysteoksen verkko-oikeudesta, jota oikeudenhaltijat ovat valtuuttaneet yhteishallinnointiorganisaation edustamaan kokonaan tai osittain
- Lisensioivan yhteishallinnointiorganisaation oikeudenhaltijoiden puolesta keräämät korvaukset, tekemät vähennykset ja jakamat korvaukset kunkin verkkopalvelun tarjoajan osalta
Valtuutuksen toiselle yhteishallinnointiorganisaatiolle antanut yhteishallinnointiorganisaatio vastaa korvausten tilittämisestä ja näiden tietojen toimittamisesta edustamilleen oikeudenhaltijoille, jollei yhteishallinnointiorganisaatioiden välillä ole toisin sovittu.
Täsmällisestä ja oikea-aikaisesta tilityksestä oikeudenhaltijoille säädetään yhteishallinnointilain 49 §:ssä.
Yhteishallinnointiorganisaatioiden väliset sopimukset usean valtion alueen kattavaa lisensiointia varten
Yhteishallinnointiorganisaatiot voivat solmia keskenään edustussopimuksen, jonka perusteella toinen yhteishallinnointiorganisaatio voi lisensioida toisen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoimaan kuuluvia teoksia.
Nämä yhteishallinnointiorganisaatioiden väliset edustussopimukset eivät saa antaa yksinoikeutta lisensioida sävellysteoksia verkkokäyttöä varten. Käytännössä musiikin verkko-oikeuksia voidaan näin luovuttaa hallinnoitavaksi useammalle yhteishallinnointiorganisaatiolle.
Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa kohdella syrjivästi oikeudenhaltijaa, jonka oikeuksia se hallinnoi toisen yhteishallinnointiorganisaation kanssa tekemänsä edustussopimuksen nojalla.
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus antaa valtuutuksen antaneelle organisaatiolle tiedot tärkeimmistä ehdoista, joiden mukaisesti tämän verkko-oikeudet lisensioidaan.
Annettavat tiedot ovat:
- Oikeuksien käyttötavat, kuten musiikin käyttö suoratoistopalveluissa tai verkkopalveluissa, jotka myyvät musiikkitallenteita
- Lisenssimaksujen määrittämiseen liittyvät perusteet
- Lisenssin voimassaoloaika
- Lisensioivan yhteishallinnointiorganisaation tilikaudet
- Lisensioinnin kattama maantieteellinen alue
- Muut mahdolliset ehdot, jotka olennaisesti vaikuttavat valtuutuksen piiriin kuuluvien oikeuksien lisensiointiin
Valtuutuksen antaneen yhteishallinnointiorganisaation on ilmoitettava edustamilleen oikeudenhaltijoille keskeisistä sopimusehdoista, kuten sopimuksen voimassaoloajasta ja lisensiointia harjoittavan yhteishallinnointiorganisaation tarjoamien palvelujen kustannuksista.
Yhteishallinnointiorganisaatioiden välisistä sopimuksista usean valtion alueen kattavaa lisensiointia varten säädetään yhteishallinnointilain 50 §:ssä.
Velvollisuus edustaa toista yhteishallinnointiorganisaatiota usean valtion alueen kattavassa lisensioinnissa
Yhteishallinnointiorganisaatiolla on tietyissä tilanteissa velvollisuus ottaa edustettavakseen toisen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoima tämän pyynnöstä.
Tällaiseen pyyntöön on suostuttava, mikäli pyynnön esittänyt yhteishallinnointiorganisaatio ei itse myönnä usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä ja edellyttäen, että lisensiointipyynnön saanut yhteishallinnointiorganisaatio itse myöntää usean valtion alueen kattavia yhden tai useamman toisen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoimaan kuuluvien sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä samassa verkko-oikeuksien luokassa.
Pyynnön saaneen yhteishallinnointiorganisaation on vastattava pyyntöön kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
Jos yhteishallinnointiorganisaatio ottaa toisen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoiman edustettavakseen, sen on sisällytettävä tämän teosvalikoima kaikkiin verkkopalvelun tarjoajille osoittamiinsa tarjouksiin ja sen on hallinnoitava tämän teosvalikoimaa samoin ehdoin, joita se soveltaa oman teosvalikoimansa hallinnointiin.
Lisäksi lisensiointia harjoittavan yhteishallinnointiorganisaation on määriteltävä hallinnointipalkkio niin, ettei se ylitä hallinnoinnista aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia. Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa tehdä voittoa ottamalla toisen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoiman hallinnoitavakseen.
Valtuuttavan yhteishallinnointiorganisaation on annettava pyynnön saaneen yhteishallinnointiorganisaation käyttöön ne omaa musiikkivalikoimaansa koskevat tiedot, jotka tarvitaan sävellysteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavien lisenssien myöntämiseksi. Jos tiedot ovat riittämättömiä, lisensioivalla yhteishallinnointiorganisaatiolla on oikeus veloittaa vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tai sulkea nämä teokset oikeuksien edustamisen ulkopuolelle.
Musiikkivalikoimaa koskevalla tiedolla tarkoitetaan sävellysteosten yksilöintitietoja, oikeuksien haltijoita koskevia tietoja ja ainutkertaisia tunnisteita sekä tietoja valtuutuksen sisällöstä kuten maantieteellisistä alueista, jotka kuuluvat valtuutuksen piiriin. Näiden tietojen tulee olla sellaisessa muodossa, että niitä voidaan käsitellä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.
Velvollisuudesta edustaa toista yhteishallinnointiorganisaatiota usean valtion alueen kattavassa lisensioinnissa säädetään yhteishallinnointilain 51 §:ssä.
Oikeudenhaltijalla on oikeus päästä usean valtion alueen kattavan lisensioinnin piiriin
Jos yhteishallinnointiorganisaatio ei itse tai toisen yhteishallinnointiorganisaation välityksellä huolehdi sävellysteoksen verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavasta lisensioinnista 10.4.2017 mennessä, voi oikeudenhaltija peruuttaa yhteishallinnointiorganisaatiolle antamansa valtuutuksen osittain, eli sävellysteoksen usean valtion alueen kattavien verkko-oikeuksien osalta, ja hoitaa usean valtion alueen kattavien sävellysteosten verkko-oikeuksien lisensiointi haluamallaan tavalla.
Pääsystä usean valtion alueen kattavan lisensioinnin piiriin säädetään yhteishallinnointilain 52 §:ssä.
Patentti- ja rekisterihallitus toimii tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin valvontaviranomaisena.
Valvontaviranomainen valvoo tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien yhteishallinnointia ja neuvoo yhteishallinnointiorganisaatioita ja muita osapuolia tekijänoikeuden yhteishallinnointilain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Valvontaviranomaisesta säädetään yhteishallinnointilain 54 §:ssä.
Miten valvonta-asia tulee vireille?
Valvonta-asia voi tulla vireille:
- Toimenpidepyyntönä
- Viranomaisen omasta aloitteesta sen oman valvonnan perusteella
- Viranomaisen omasta aloitteesta ulkopuolelta tulleen vihjeen perusteella
Kuka tahansa voi tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle toimenpidepyynnön yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin yhteishallinnointilain säännöksiä. Toimenpidepyynnön esittäjä voi olla esimerkiksi oikeudenhaltija, jäsen, käyttäjä tai toinen yhteishallinnointiorganisaatio.
Toimenpidepyyntö on mahdollista esittää myös ennen yhteishallinnointiorganisaation kanssa tehtävää sopimusta. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun yhteishallinnointiorganisaatio ei noudata jäseneksi hyväksymistä, oikeudenhaltijan valtuutuksen vastaanottamista tai lisensiointineuvottelujen aloittamista koskevia lain säännöksiä.
Viranomaisen on annettava toimenpidepyynnön tekijälle kirjallinen päätös, joka voi tietyissä tilanteissa olla myös päätös toimenpidepyynnön tutkimatta jättämisestä.
Valvontaviranomainen voi käynnistää valvontatoimenpiteen myös omasta aloitteestaan tai ulkopuoliselta tulleen tiedon pohjalta. Yhteishallinnointiorganisaation työntekijä saattaa esimerkiksi saada tietoonsa ja haluaa antaa ilmi yhteishallinnointiorganisaatiossa havaitsemansa väärinkäytöksen tai epäkohdan. Myös oikeudenhaltija, käyttäjä tai toinen yhteishallinnointiorganisaatio voi tuoda epäkohdan esille ilman toimenpidepyynnön esittämistä. Tällöin tutkinnan aloittaminen jää valvontaviranomaisen harkintaan.
Valvonta-asian vireilletulosta säädetään yhteishallinnointilain 56 §:ssä.
Missä tapauksissa viranomainen voi jättää toimenpidepyynnön tutkimatta?
Valvontaviranomainen saa jättää toimenpidepyynnön tutkimatta seuraavissa tapauksissa:
- Toimenpidepyyntö on ilmeisesti perusteeton
- Yhteishallinnointiorganisaatio on ryhtynyt itseoikaisuun
- Yhteishallinnointiorganisaation menettelyllä tai laiminlyönnillä on vain vähäistä vaikutusta Yhteishallinnointilain tavoitteiden toteutumiseen
- Tuomioistuimessa vireillä olevan samaa menettelyä koskevan riita- tai rikosasian johdosta ei yksityisen tai yleisen intressin suojelemiseksi katsota olevan tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin
- Asia on jo vireillä Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.
Valvontaviranomaisen on tehtävä päätös tutkimatta jättämisestä viipymättä ja kirjallisesti. Tutkimatta jättämistä koskevalla päätöksellä on asian päättävä vaikutus ja siihen voi hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valvontaviranomainen voi ottaa päätöksen kohteena olevan asian myös uudelleen tutkittavaksi, jos se on tarpeen esimerkiksi sen vuoksi, että valvontaviranomainen saa asiasta uutta selvitystä.
Asioiden tärkeysjärjestyksestä ja tutkimatta jättämisestä säädetään yhteishallinnointilain 57 §:ssä.
Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus
Valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä saada yhteishallinnointilain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja asiakirjat yhteishallinnointiorganisaatiolta tai sen puolesta yhteishallinnointilakiin perustuvaa tehtävää suorittavalta yhteisöltä tai säätiöltä. Tietojen ja asiakirjojen antamisessa on noudatettava huolellisuutta.
Valvontaviranomaisella on oikeus tehdä tarkastuksia muualla kuin kotirauhan piiriin kuuluvissa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastus voi olla yksittäistapauksissa tarpeen esimerkiksi tietojärjestelmiin kohdistuvien vaatimusten täyttymisen selvittämiseksi taikka kirjanpidon tarkistamiseksi.
Valvontaviranomaisella on lisäksi oikeus saada maksutta jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista ja tulosteita tai kopioita tietojärjestelmissä olevista tiedoista tai tallenteista.
Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta säädetään yhteishallinnointilain 58 §:ssä.
Saako tilintarkastaja antaa tietoja valvontaviranomaiselle?
Tilintarkastajalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa valvontaviranomaiselle epäilyksensä siitä, että yhteishallinnointiorganisaatio toimii yhteishallinnointilain vastaisesti. Tilintarkastaja saa myös toimittaa valvontaviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuspöytäkirjasta, jonka hän on antanut yhteishallinnointiorganisaatiolle.
Tilintarkastuspöytäkirjan oma-aloitteinen toimittaminen valvontaviranomaiselle on tilintarkastajan harkinnan varassa. Patentti- ja rekisterihallituksella on myös oikeus pyytää tilintarkastajalta tilintarkastuspöytäkirjan sisältämiä tietoja.
Tilintarkastajan oikeudesta antaa tietoja valvontaviranomaiselle säädetään yhteishallinnointilain 59 §:ssä.
Mitä tehostekeinoja valvontaviranomainen voi käyttää?
Patentti- ja rekisterihallitus voi antaa huomautuksen tai varoituksen sille, joka rikkoo yhteishallinnointilakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai päätöksiä. Huomautus voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti, mutta varoitus on annettava kirjallisesti.
Valvontaviranomainen voi myös velvoittaa yhteishallinnointiorganisaation korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä kohtuullisessa määräajassa. Ennen velvoitteen asettamista valvontaviranomaisen on varattava yhteishallinnointiorganisaation edustajalle tilaisuus tulla kuulluksi.
Valvontaviranomainen voi antaa varoituksen, jos huomautusta ei asiasta ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen voida pitää riittävänä. Huomautus on siten valvontaviranomaisen ensisijainen keino puuttua epäkohtaan. Valvontaviranomainen voi asettaa valvontapäätöksen tehosteeksi myös uhkasakon.
Huomautuksesta, varoituksesta ja uhkasakosta säädetään yhteishallinnointilain 60 §:ssä.
Miten valvontaviranomaisen päätökseen voi hakea muutosta?
Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, ellei hallinto-oikeus toisin määrää.
Myös Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.
Muutoksenhausta säädetään yhteishallinnointilain 61 §:ssä.
Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta on asiantuntijaelin, joka seuraa ja arvioi yhteishallinnointilain vaikutuksia, edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista ja käytettävistä alan standardeista. Se myös edistää vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen hyödyntämistä ja avustaa viranomaisia yhteishallinnoinnin piiriin kuuluvissa asioissa.
Neuvottelukunnan kokoonpanoon kuuluu yhteishallinnointiorganisaatioiden, oikeudenhaltijoiden, käyttäjien sekä viranomaisten edustajia.
Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta.
Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnasta säädetään yhteishallinnointilain 62 §:ssä sekä asetuksella tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelunnasta (334/2017).
Lisätietoa neuvottelukunnan toiminnasta, mm. neuvottelukunnan kokousten pöytäkirjat ja neuvottelukunnan antamat suositukset löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen sivustoilta.
Niin yhteishallinnointiorganisaatioiden keskinäisessä suhteessa että suhteessa oikeudenhaltijoihin tai käyttäjiin voi syntyä riitatilanteita. Riidat voivat koskea esimerkiksi sitä, että yhteishallinnointiorganisaatio ei ole maksanut oikeudenhaltijalle tekijänoikeuskorvaukset ajallaan ja oikeansuuruisina tai että yhteishallinnointiorganisaation hinnoittelu on ollut kohtuuton.
Tällaisia riitoja voidaan sopia osapuolten välisin neuvotteluin tai hyödyntää riidanratkaisujärjestelmää. Osapuolten välisissä sopimuksissa voi olla riidanratkaisua koskevia ehtoja, joilla ohjataan mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemista.
Riidanratkaisujärjestelmät jaetaan varsinaiseen, tuomioistuimessa tapahtuvaan riidanratkaisuun ja vaihtoehtoiseen, tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvaan riidanratkaisuun.
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu
Suomen lainsäädännön mukaan kaikki riidat, joissa sovinto on mahdollinen, voidaan ratkaista vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä. Yleisimmät menettelyt ovat sovintomenettely ja välimiesmenettely. Vaihtoehtoista riitojenratkaisua voidaan käyttää, jos siitä on sovittu osapuolten kesken.
Esimerkiksi Keskuskauppakamari ja Suomen asianajajaliitto tarjoavat sovintomenettelyä.
Välimiesmenettelyyn sovelletaan yleensä joko välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/1992) olevia säännöksiä tai Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan välimiesmenettelysääntöjä. Välimiesmenettely on erityisesti liike-elämän riitoihin tarkoitettu nopea ja luottamuksellinen vaihtoehto. Välitystuomio on osapuolia oikeudellisesti sitova täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, eikä sen asiaratkaisuun voi hakea muutosta.
- Lisätietoa Suomen asianajajaliiton sovittelusta
- Lisätietoa Keskuskauppakamarin sovittelusta
- Lisätietoa Keskuskauppakamarin välimiesmenettelystä
Varsinainen riidanratkaisu
Yhteishallinnointilain 67 §:ssä säädetään siitä, missä tuomioistuimessa riita ratkaistaan.
Käräjäoikeudessa käsitellään yhteishallinnointilain 3-6 sekä 8 lukuun perustuvat riita-asiat. Näissä luvuissa säädetään mm. yhteishallinnointiorganisaatiossa tapahtuvasta päätöksenteosta, tekijänoikeuskorvausten hallinnoinnista, yhteishallinnointiorganisaatioiden välisistä suhteista sekä yhteishallinnointiorganisaation tiedonantovelvoitteista.
Markkinaoikeudessa käsitellään yhteishallinnointilain 2, 7 ja 9 lukuun perustuvat riita-asiat. Näissä luvuissa säädetään oikeudenhaltijoiden oikeuksista, yhteishallinnointiorganisaation suhteesta käyttäjiin sekä usean valtion alueen kattavien sävellysteosten verkko-oikeuksien lisensiointia.
Riita-asia voi koskea esimerkiksi sopimusehdon kohtuullistamista.
Markkinaoikeudellinen kieltomenettely
Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa käyttää sopimusehtoa tai menetellä tavalla, joka on toisena sopijapuolena olevien yhteishallinnointiorganisaation jäsenten, oikeudenhaltijoiden, käyttäjien tai toisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kannalta kohtuuton taikka käyttäjien kannalta 35 §:n vastainen. Kyse on niin sanotuista tyyppikohtuuttomien ehtojen kieltämisestä.
Sopimuksen osapuoli voi saattaa sopimusehdon tai menettelyn kohtuullisuuden markkinaoikeuden arvioitavaksi sekä sopimuksen neuvotteluvaiheessa että sopimuksen tekemisen jälkeen. Myös yhdistys, joka on neuvotellut kyseessä olevan sopimuksen kahden tai useamman edustamansa elinkeinonharjoittajan puolesta, voi vaatia sopimusehdon käyttämisen kieltämistä.
Tällaisella markkinaoikeuden kiellolla ei ole välitöntä oikeusvaikutusta sopimussuhteessa, vaan yhteishallinnointiorganisaatio kielletään jatkossa soveltamasta tiettyä ehtoa tai menettelyä.
Markkinaoikeudellisesta kiellosta säädetään yhteishallinnointilain 65 ja 66 §:ssä.
Edustussopimuksella tarkoitetaan kahden yhteishallinnointiorganisaation välistä sopimusta, jolla toinen valtuuttaa toisen hallinnoimaan tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeutta. Edustussopimukset tehdään sellaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden välillä, jotka edustavat samoja oikeuksien luokkia tai teosten tai muiden suojan kohteiden tyyppejä.
Valtuutuksen antavaa organisaatiota kutsutaan valtuuttavaksi yhteishallinnointiorganisaatioksi ja valtuutuksen saavaa organisaatiota lisensioivaksi yhteishallinnointiorganisaatioksi. Edustussopimuksia käytetään laajasti huolehtimaan siitä, että yhteishallinnointiorganisaatio voi tarjota käyttäjille käyttölupia mahdollisimman laajaan kansainväliseen repertuaariin. Vastavuoroisesti edustussopimus mahdollistaa kansallisen repertuaarin lisensioimisen kansainvälisillä markkinoilla.
Jäsenellä tarkoitetaan oikeudenhaltijaa tai oikeudenhaltijoita edustavaa oikeushenkilöä (jäsenyhteisö), joka on yhdistysmuotoisen yhteishallinnointiorganisaation yhdistyksen jäsen, osuuskuntamuotoisen yhteishallinnointiorganisaation osuuskunnan jäsen tai osakeyhtiömuotoisen yhteishallinnointiorganisaation osakkeenomistaja. Myös toinen yhteishallinnointiorganisaatio voi olla yhteishallinnointiorganisaation jäsen.
Käyttäjällä tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai haluaa käyttää teosta tai muuta suojan kohdetta tavalla, joka tekijänoikeuslain mukaan edellyttää oikeudenhaltijoiden lupaa tai oikeudenhaltijoille suoritettavaa korvausta tai hyvitystä.
Käyttäjiä ovat niin yritykset kuin muut yksityiset ja julkiset yhteisöt tai säätiöt, jotka esimerkiksi esittävät musiikkia julkisesti ravintoloissa, kaupoissa tai muissa julkisissa tiloissa. Teosta kuunteleva kuluttaja ei kuitenkaan ole käyttäjä, koska tähän toimintaan ei tarvita oikeudenhaltijan lupaa.
Lisenssi
Lisenssillä tarkoitetaan lupaa, jolla myönnetään käyttöoikeus tekijänoikeudella tai tekijänoikeuden lähioikeudella suojattuun teokseen tai muuhun suojan kohteeseen tai sopimusta teoksen tai muun suojan kohteen käytöstä maksettavasta korvauksesta.
Oikeudenhaltijalla tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on hallussaan tekijänoikeuslaissa tarkoitettu tekijänoikeus tai lähioikeus taikka jolla on oikeuksien hyödyntämistä koskevan sopimuksen tai lainsäädännön nojalla oikeus osuuteen tekijänoikeuskorvauksista.
Oikeudenhaltija voi olla teoksen alkuperäinen tekijä tai henkilö, jolle tekijä on siirtänyt tekijänoikeutensa.
Oikeudenhaltijoita ovat esimerkiksi kustantajat.
Oikeudenhaltijana ei kuitenkaan pidetä yhteishallinnointiorganisaatiota tai riippumatonta hallinnointiorganisaatiota.
Riippumaton hallinnointiorganisaatio
Riippumattomalla hallinnointiorganisaatiolla tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka tehtävät ovat samat kuin yhteishallinnointiorganisaation, mutta joka on voittoa tavoitteleva yhteisö eikä ole oikeudenhaltijoiden omistuksessa tai määräysvallassa.
Sävellysteoksen verkko-oikeudet
Sävellysteoksen verkko-oikeuksilla tarkoitetaan verkkopalvelun tarjoamiseksi tarvittavia tekijänoikeuslain 2 §:n mukaisia oikeuksia. Näihin kuuluvat oikeus valmistaa teoksesta kappale sekä oikeus saattaa teos yleisön saataville välittämällä se yleisölle johtimitse tai johtimitta. Tähän sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.
Valvontaelin on yhteishallinnointiorganisaation yleiskokouksen nimeämä elin, jonka tehtävänä on valvoa yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamista ja käyttää yleiskokouksen sille siirtämää päätösvaltaa.
Valvontaelimenä toimii yhteishallinnointiorganisaation hallitus, jos organisaatiolla ei ole hallintoneuvostoa. Jos yhteishallinnointiorganisaation hallintorakenne on kaksitasoinen, eli sillä on hallitus ja hallintoneuvosto, toimii valvontaelimenä hallintoneuvosto. Säätiömuotoisessa yhteishallinnointiorganisaatiossa valvontaelimenä toimii säätiölain mukainen hallintoneuvosto.
Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta
Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta on asiantuntijaelin, joka seuraa ja arvioi yhteishallinnointilain vaikutuksia. Sen tehtäviin kuuluvat yhteishallinnointia koskevien käytäntöjen kehittymisen seuraaminen ja arvioiminen, suositusten antaminen alalla noudatettavista menettelytavoista ja käytettävistä alan standardeista sekä vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen hyödyntämisen edistäminen yhteishallinnointilain piiriin kuuluvien riitojen käsittelyssä.
Yhteishallinnointiorganisaatio
Yhteishallinnointiorganisaatio on oikeushenkilö, joka on jäsentensä omistuksessa tai määräysvallassa tai on voittoa tavoittelematon, ja jonka ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on siihen valtuutettuna hallinnoida tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia oikeudenhaltijoiden yhteiseen lukuun.
Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän yhteishallinnointiorganisaatiota:
• Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry
• Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry
• Kopiosto ry
• Audiovisual Producers Finland - APFI ry
• Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry
• Sanasto ry
• Näyttelijöiden tekijänoikeusjärjestö – Skådespelarnas upphovsrättsorganisation Filmex ry
Lisätietoja
Anna Vuopala, hallitusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Tekijänoikeuden ja audiovisuaalisen kulttuurin vastuualue Puhelin:0295330331 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ville Toro, hallitussihteeri
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Tekijänoikeuden ja audiovisuaalisen kulttuurin vastuualue Puhelin:0295330192 Sähköpostiosoite: [email protected]