Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu:
- varhaiskasvatuksesta, jota järjestetään lapsille pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista
- esiopetuksesta, jota järjestetään lapsille pääsääntöisesti oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna
- yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu)
- peruskoulun jälkeisestä toisen asteen koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
- korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
- aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla sekä vapaassa sivistystyössä
- taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta.
Avaa kuva Suomen koulutusjärjestelmästä suurempana
Varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia
Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä.
Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta pääsääntöisesti alle kouluikäisille lapsille. Varhaiskasvatuksesta peritään asiakasmaksu perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatusajan mukaan.
Opetushallituksen vahvistamat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen sisällön suunnittelua ja toteuttamista sekä toimivat perustana paikallisille varhaiskasvatuksen suunnitelmille.
Esiopetus vahvistaa oppimisen edellytyksiä
Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisen ja kehityksen edellytyksiä osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Esiopetus on ollut Suomessa velvoittavaa vuodesta 2015 alkaen. Esiopetus on maksutonta.
Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Opetushallituksen vahvistamat valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat esiopetuksen sisällön suunnittelua ja toimivat perustana paikallisille opetussuunnitelmille.
Oppivelvollisuus alkaa peruskoulusta ja päättyy 18-vuotiaana
Perusopetus käsittää vuosiluokat 1–9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle (7–17-vuotiaat). Oppivelvollisuus alkaa pääasiallisesti sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen.
Perusopetus on maksutonta. Peruskouluja ylläpitävät kunnat ja muut opetuksen järjestäjät. Yksityisissä ja valtion kouluissa opiskelee alle 2 prosenttia peruskoululaisista.
Peruskoulun päättyessä nuoren tulee hakea perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on tarkoitettu oppivelvollisuusikäisille sekä muille vailla toisen asteen tutkintoa oleville oppijoille, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet opiskella tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.
Yleissivistävä lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus jatkoväylinä
Toisen asteen koulutus, joka suoritetaan peruskoulun jälkeen sisältää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen.
Lukiokoulutus on yleissivistävää eikä lukio anna ammatillista pätevyyttä. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto. Sen käyneet voivat hakeutua jatko-opintoihin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin tai ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutus kestää yleensä 3 vuotta.
Ammatillisen koulutuksen tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisissa perustutkinnoissa saadaan alalla vaadittavat perustaidot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot mahdollistavat osaamisen kehittämisen työuran eri vaiheissa. Ammatillisten tutkintojen laajuus ilmaistaan osaamispisteinä. Perustutkinnot ovat laajuudeltaan pääosin 180, ammattitutkinnot 150 ja erikoisammattitutkinnot 180 osaamispistettä.
Ammatillisessa koulutuksessa aloittavien kanssa laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa sovitaan opintojen sisällöstä, aikataulu ja opiskelutavat. Ammatillista koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi työpaikoilla oppi- ja koulutussopimuksella ja eri tavoin hankittua osaamista tunnistetaan mahdollisuuksien mukaan osaksi opintoja. Koulutukseen voivat hakeutua sekä nuoret että aikuiset.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on kelpoisuus hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.
Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Yliopiston alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta ja yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon pääsääntöisesti 2 vuotta alemman jälkeen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5–4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto sekä vähintään kahden vuoden työkokemus aiemman tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Valmiuksia vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Oppilaitoksissa on tarjolla kansalaistaitoihin valmentavia ja yhteiskunnallisia opintoja, yleissivistäviä opintoja sekä harrastuksellista tietojen ja taitojen kartuttamista. Koulutukseen hakeutuminen on avointa kaikille. Koulutus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä.
Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetusta annetaan musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Eri taiteenaloilla annettava taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.