Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen, liittyminen ja eroaminen
Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkokuntaa sekä rekisteröitynyttä uskonnollista yhdyskuntaa. Uskonnollisen yhdyskunnan perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään uskonnonvapauslaissa.
Jokainen voi liittyä uskonnollisen katsomuksensa mukaisesti sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen. Uskonnollisesta yhdyskunnasta erotaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdyskunnalle tai maistraatille.
Lasten ja nuorten uskonnollinen asema
Alle 12-vuotiaan uskonnollisesta asemasta päättävät lapsen huoltajat.
12 vuotta täyttäneen lapsen uskonnollista asemaa voidaan muuttaa vain hänen omalla kirjallisella suostumuksella. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta huoltajien kirjallisella suostumuksella.
18 vuotta täyttänyt on täysi-ikäinen ja voi itse päättää uskonnollisesta asemastaan.
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
Katsomusaineita eli uskontoja ja elämänkatsomustietoa opetetaan peruskouluissa ja lukiossa, mutta ei esim. ammatillisissa oppilaitoksissa. Varhaiskasvatusta järjestettäessä on kunnioitettava lapsen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.
Peruskoulussa ja lukiossa tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista opetusta. Vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta voidaan järjestää, jos vähintään kolme opetukseen oikeutettua asuu saman kunnan alueella.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilaat, jotka eivät kuulu uskonnollisiin yhdyskuntiin, opiskelevat elämänkatsomustietoa. Jos oman uskonnon mukaista opetusta ei järjestetä, oppilaat voivat halutessaan osallistua joko enemmistön uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen.
Opetuksen järjestäjät vastaavat opetuksen sekä koulun juhlien ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista säännösten edellyttämällä tavalla. Uskonnonvapaus takaa, ettei ketään voi velvoittaa osallistumaan vakaumuksensa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Vala ja vakuutus
Vala ja vakuutus ovat sitoumuksia, jotka liittyvät tehtävien vastaanottoon. Vala ja vakuutus ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden sanamuodot on laissa määritelty.
Esimerkiksi sotilasvala ja virkavala vannotaan Jumalan nimissä, sormet Raamatun päällä. Vakuutuksessa vannoja asettaa oman kunniansa ja omantuntonsa rehellisyytensä takeeksi.
Jokainen voi valintansa mukaan vannoa valan tai antaa vakuutuksen, jos on siihen velvoitettuna. Vakuutus annetaan aina, jos se on säädetty velvoittautumisen ainoaksi muodoksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata uskonnonvapauden toteutuminen ja edistää mahdollisuuksia uskontojen tunnustamiseen ja harjoittamiseen.