Kysymyksiä ja vastauksia tekijänoikeuksien kirjevalvonnasta

Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden päättää teoksensa käytöstä. Tekijänoikeus koskee musiikkia, valokuvia, elokuvia, tv-ohjelmia ja muuta luovaa sisältöä. Tekijältä on pyydettävä lupa, kun teoksesta valmistetaan kappaleita tai kun sitä eri tavoin levitetään yleisölle. Luvatta tapahtuva teoksen levittäminen yleisölle on tekijänoikeuden loukkaus.

Olet saattanut saada kirjeen siksi, että oikeudenhaltija tai hänen edustajansa epäilee, että nimissäsi olevasta internetyhteydestä (IP-osoitteesta) on luvatta jaettu (tai ladattu ja jaettu) verkkoon teos, esimerkiksi elokuva.

Näin voi tapahtua silloin, kun olet ladannut (tallentanut) jotain esim. vertaisverkosta (p2p), koska ohjelmisto usein jakaa lataamaasi aineistoa tai sen osia eteenpäin muille. Tämä on tyypillistä vertaisverkko-ohjelmistoille, ja jakaminen tapahtuu automaattisesti ohjelmiston oletusasetuksilla. Myös jotkut suoratoistoa (streamaus) hyödyntävät palvelut toimivat vertaisverkkopohjaisesti. Tällöin pelkkä elokuvan katsominen saattaa aiheuttaa elokuvan leviämisen muille katsottavaksi sinun tietämättäsi.

Jos aineistoa on jaettu eteenpäin ilman tekijän lupaa, oikeudenhaltijalla on oikeus hyvitykseen, joka korvaa aiheutuneen taloudellisen menetyksen. Mm. Asianajotoimisto Hedman Partners on viime aikoina lähettänyt oikeudenhaltijoiden toimeksiannosta kirjeitä. Myös tanskalainen yritys Njord Law on lähettänyt tällaisia kirjeitä.

Kun teoksia ladataan vertaisverkosta esim. Bit Torrent -protokollaa käyttäen, käyttäjät usein lataavat ja jakavat itse saman teoksen osia muille verkon käyttäjille. Kunkin jakajan IP-osoite on näkyvissä ja jakamista on mahdollista sen avulla valvoa. Oikeudenhaltijat käyttävät valvonnassa sellaisten palveluntarjoajien palveluja, jotka keräävät vertaisverkoista tietoa teosten jakamisesta ilman lupaa.

Oikeudenhaltijalla ei ole mahdollisuutta saada IP-osoitetta vastaavaa tietoa liittymänhaltijasta suoraan teleyritykseltä, koska tämä tieto on salassa pidettävää. Oikeudenhaltija tai hänen edustajansa voi kuitenkin hakea tietojen luovutusta koskevaa päätöstä markkinaoikeudelta tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaisesti. Jos markkinaoikeus katsoo, että laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, se voi määrätä teleyrityksen luovuttamaan tiedon siitä, kenelle IP-osoite kuului tiettynä hetkenä, jolloin todiste luvattomasta jakamisesta oli kerätty. Yleensä teleyrityksen on luovutettava liittymän tilaajan yhteystiedot ja myös liittymän käyttäjän nimi ja yhteystiedot, jos ne ovat saatavilla.

On tärkeää muistaa, että oikeudenhaltijalla on lakiin perustuva oikeus vaatia hyvitystä niiltä, jotka ovat loukanneet heidän oikeuksiaan. Lain mukaan tuomioistuin voi määrätä operaattorin luovuttamaan ”yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta”. Voi olla, että sinä itse et ole loukannut tekijänoikeutta. Teleoperaattori saattaa kuitenkin luovuttaa vain IP-osoitteen tilaajan (liittymänhaltijan) yhteystiedot.

Oikeudenhaltija tai hänen edustajansa voi näiden operaattorilta saamiensa tietojen perusteella lähettää kirjeen liittymän haltijalle, joka ei välttämättä ole se, joka aineistoa on luvatta jakanut.

Kirjeiden tulisikin sen vuoksi ensi sijassa toimia asioiden selvityspyyntöinä, eikä niiden tulisi olla luonteeltaan syyttäviä. Kirjeiden vastaanottajien tilanne huomioon ottaen kirjeet tulisi lisäksi muotoilla niin, että niistä yksiselitteisesti ilmenee, mihin todisteisiin väite loukkauksesta perustuu ja miten vaadittu hyvitys muodostuu. Lisäksi tulisi selvästi kertoa se, miten kirjeen saajan tulee toimia, jos hän kokee saamansa kirjeen perusteettomaksi.

Yksityishenkilöihin kohdistuvaa kirjevalvontaa koskevien hyvien käytäntöjen tavoitteena on varmistaa kirjeiden vastaanottajien oikeusturvan toteutuminen kirjevalvonnassa. Hyvien käytäntöjen noudattamista seurataan. Tilannepäivitys tehdään tammikuussa 2019.

• Tekijänoikeuskirjetyöryhmän suositukset kirjevalvonnan hyvistä käytännöistä

 

Jos olet epävarma, miten vastata kirjeeseen, on parasta, että kysyt neuvoa juristilta. Älä kuitenkaan jätä kirjettä huomiotta. Älä jätä reagoimatta kirjeeseen, vaikka uskoisitkin, ettet sinä tai kukaan muukaan, jolla on ollut mahdollisuus käyttää liittymääsi, ole jakanut teoksia väitetyllä tavalla muille. Pyydä vähintäänkin lisäaikaa asian selvittämiseksi ja tarkemman vastauksen antamiseksi.

Ellet tiedä mitään siitä, miksi kirje olisi saattanut tulla sinulle, voit ainakin varmistaa, onko kyse aidosta tekijänoikeuksien täytäntöönpanotoimesta. Teleoperaattorisi tulisi pystyä kertomaan sinulle, onko kirjeessäsi mainittu IP-osoite aito ja ollut sinulla kyseisellä hetkellä. Ellet saa tietoa operaattoriltasi sen vuoksi, että tieto on jo hävitetty, voit pyytää vastaavaa tietoa, kuten IP-osoitetta koskevaa markkinaoikeuden päätöstä kirjeen lähettäjältä tai tarkistaa markkinaoikeudesta, onko IP-osoitteesi määrätty luovutettavaksi kirjeessä ilmoitetulla diaarinumerolla. 

Oikeudenhaltija tai hänen edustajansa saa käyttää tuomioistuimen päätöksellä saatuja tietoja vain siihen tarkoitukseen, johon niitä on haettu. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei hakija saa luovuttaa tai muulla tavoin välittää tai julkistaa yhteystietoja muille kuin sille tekijänoikeuden tai lähioikeuksien haltijalle, jonka toimeksiannon mukaisesti ne on lain nojalla haettu, taikka muille kolmansille osapuolille.

On hyvä pyrkiä välttämään tilanteita, joissa voi syyllistyä tekijänoikeuksien loukkaukseen. Myös epäilyttävät verkkosivustot ja –palvelut kannattaa ohittaa ja käyttää vain selvästi laillisia sisältöpalveluja.

On myös hyvä varmistaa, kenellä on pääsy internet-liittymääsi tai kenelle olet luovuttanut verkkoyhteyden salasanan, ja onko liittymäsi mahdollisesti suojaamaton niin, että kuka tahansa voi käyttää verkkoyhteyttä.

Jos joku muu on käyttänyt liittymääsi lainvastaiseen tekoon, hän on vastuussa asian selvittämisestä ja teon hyvittämisestä sekä aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Liittymän haltija on se taho, johon oikeudenhaltija voi ensimmäisenä olla yhteydessä, ja siksi liittymän haltija voi joskus joutua sietämään asian tutkintaa.  Liittymän haltijan on yleisesti hyvä pyrkiä saattamaan loukkauksen tehnyt ja oikeudenhaltija puheyhteyteen, jotta asia saadaan selvitettyä.

Ota yhteys kirjeen lähettäneeseen tahoon.

Ota yhteys operaattoriisi.

Hae oikeudellista apua: Tekijänoikeuskirjeisiin liittyvä "usein kysytyt kysymykset" -tiedote löytyy Suomen Asianajajaliiton sivuilta osoitteesta www.asianajajaliitto.fi. Tutustu perusteisiin, joilla kantelun voi tehdä asianajoliiton yhteydessä toimivalle valvontalautakunnalle (www.valvontalautakunta.fi).

Tutustu laillisetpalvelut.fi –sivustoon, jossa on saatavilla tietoa lisensioiduista palveluista Suomessa