Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja valvoo korkeakoulujen ja tiedelaitosten toimintaa ja toimii niiden pääasiallisena rahoittajana. Ministeriö toimii vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja tiedelaitosten kanssa sekä käy niiden kanssa sopimusneuvottelut.
Korkeakoulujen ohjaus
Korkeakoulujen toiminta perustuu itsehallinnolle ja tieteen vapaudelle. Korkeakoulujen itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia ja yliopistot itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöitä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä konsernirakenteita on syntynyt usealla paikkakunnalla.
Ministeriön ja korkeakoulujen välisessä strategisessa vuoropuhelussa korostuu korkeakoulujen autonomia ja yhteiskuntavastuu. Vuorovaikutus ministeriön ja korkeakoulujen välillä on jatkuvaa. Korkeakoulujen omaehtoisen kehittämisen rinnalla edistetään korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.
Korkeakoulut ja ministeriö käyvät nelivuotisen sopimuskauden alussa neuvottelut, joissa sovitaan korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet, keskeiset korkeakoulukohtaiset toimenpiteet, korkeakoulun tehtävä, profiili, vahvuusalat ja uudet nousevat alat, tutkintotavoitteet sekä niiden perusteella kohdennettavat määrärahat. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden toteutumisen raportointi.
Ministeriön muilla ohjauskeinoilla, kuten informaatio-ohjauksella kannustetaan ja sitoutetaan korkeakouluja muihin keskinäistä vuorovaikutusta edellyttäviin asioihin. Sopimuskauden aikana ministeriö käy ohjaukseen liittyvällä vierailuilla jokaisessa korkeakoulussa. Vierailuun on kytketty sopimuskauden välitarkastelu. Ministeriö antaa korkeakouluille korkeakoulukohtaista palautetta sopimusneuvottelun yhteydessä ja korkeakouluvierailun aikana.
Korkeakoulujen ja muiden seurantietoa tarvitsevien käytettävissä on Vipunen –tietopalvelussa yksityiskohtaisen tilastoaineiston lisäksi vuosittain päivittyvät tiedot korkeakoulujen asemoitumisesta korkeakoulukentässä. Lisäksi Suomen Akatemian avoimet tietovarannot tukevat korkeakoulujen toiminnan kehittämistä. Keskeiset toimenpiteet ja näihin liittyvä valmistelu ovat esillä korkeakoulujen strategisen ja operatiivisen johdon kokouksissa, alakohtaisissa kokouksissa ja teemakohtaisissa seminaareissa. Keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi pääosaan tilaisuuksista osallistuu myös keskeisten sidosryhmien edustajia.
Korkeakoulujen rahoitus
Eduskunta päättää vuosittain talousarvion yhteydessä ammattikorkeakoulusektorille sekä yliopistosektorille opetus- ja kulttuuriministeriön kohdentaman perusrahoituksen määrän. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa käytettävissä olevan perusrahoituksen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin sekä yliopistojen rahoitusmallin avulla. Perusrahoituksen lisäksi korkeakoulut saavat rahoitusta muista lähteistä (ns. ulkopuolinen rahoitus), kuten Suomen Akatemialta, Business Finlandilta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Euroopan unionilta sekä muista kansainvälisistä lähteistä.
Perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen kesken pääosin laskennallisesti opetuksen ja tutkimuksen suoritteiden perusteella sekä ammattikorkeakoulujen kesken koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suoritteiden perusteella. Kummallakin korkeakoulusektorilla on lisäksi strategiaperusteinen rahoitusosuus, josta sovitaan ministeriön ja korkeakoulun kesken.
Sopimuskaudella 2021-2024 strategiaperusteinen rahoitus on jakautunut ohjelmapohjaiseen osuuteen ja korkeakoulujen omaa strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen, joista pääpaino on jälkimmäisellä osuudella. Kaudella 2025-2028 korkeakoulujen autonomiaa vahvistetaan luopumalla valtakunnallisesta ohjelmarahoituksesta strategiarahoitusta kohdennetaan korkeakoululähtöisesti kunkin korkeakoulun strategiseen kehittämiseen, profiloitumiseen sekä yhteistyön ja työnjaon tukemiseen. Lisäksi yliopistojen valtion rahoituksessa otetaan huomioon valtakunnallisia tehtäviä. Rahoitusmallien tarkoituksena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta.
Mallin avulla jaettava perusrahoitus kohdennetaan korkeakouluille yhtenä kokonaisuutena. Korkeakoulut päättävät itse rahoituksen sisäisestä kohdentamisesta omien strategisten valintojensa pohjalta. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus on 1 001 milj. euroa (2024) ja yliopistojen valtionrahoitus 2 153 milj. euroa (2024).
Tiedelaitosten ohjaus
Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia tiedelaitoksia ovat Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto. Ministeriö toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa virastojen kanssa ja neuvottelee tulosohjauksessaan olevien tiedelaitosten kanssa tulossopimukset nelivuotiselle sopimuskaudelle. Sopimuksissa sovitaan viraston toiminta-ajatus, tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle, voimavarojen hallinta sekä tavoitteille asetettujen indikaattorien toteutumisen seuranta.
Tulossopimukset tarkistetaan vuosittain, jolloin sovitaan seuraavan vuoden talousarvioon esitettävät määrärahat ja tarkistetaan tarvittaessa toiminnan tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa vuosittain palautteen kirjanpitoyksikkönä toimivalle virastolle sen toiminnasta lakisääteisellä tilinpäätöskannanotolla.
Suomen Akatemian, Kansallisarkiston, Kotimaisten kielten keskuksen ja Varastokirjaston toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta. Lisäksi osa Kotuksen toiminnasta ja Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoista rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroista tieteen edistämiseen.
Suomen Akatemian tiedepoliittinen rooli
Suomen Akatemia on keskeinen tieteellisen tutkimuksen rahoittaja. Akatemian tehtävänä on nostaa suomalaisen perustutkimuksen laatua ja arvostusta kilpailuun perustuvalla tutkimusrahoituksella. Akatemia rahoittaa monipuolista perustutkimusta, joka antaa pohjan innovatiiviselle soveltavalle tutkimukselle ja uuden tiedon hyödyntämiselle. Pääosa Akatemian rahoituksesta kanavoituu yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Akatemia hoitaa myös EU:n tutkimusohjelmien ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden hallintoa yhteistyössä Business Finlandin kanssa.
Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuuden määrä on 427,5 milj. euroa (2023) ja strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden määrä 55,6 milj. euroa (2023).
Tutustu tarkemmin
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 alkaen
Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2021 alkaen
Muistio: ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2017-2020
Yliopistojen rahoitusmalli 2017-2020
Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi (2022)
Strategioita ja linjauksia
Lisätietoja
Jorma Karhu, opetusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330139 Sähköpostiosoite: [email protected]
Tomi Halonen, opetusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330095 Sähköpostiosoite: [email protected]
Maarit Palonen, opetusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330243 Sähköpostiosoite: [email protected]
Soili Vasikainen, opetusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330171 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ulla Mäkeläinen, opetusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330223 Sähköpostiosoite: [email protected]