Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset

Kaisa-talo. KUVA: OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja valvoo korkeakoulujen ja tiedelaitosten toimintaa ja toimii niiden pääasiallisena rahoittajana. Ministeriö toimii vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja tiedelaitosten kanssa sekä käy niiden kanssa sopimusneuvottelut.

Korkeakoulujen ohjaus

Korkeakoulujen toiminta perustuu itsehallinnolle ja tieteen vapaudelle. Korkeakoulujen itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia ja yliopistot itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöitä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä konsernirakenteita on syntynyt usealla paikkakunnalla.

Ministeriön ja korkeakoulujen välisessä strategisessa vuoropuhelussa korostuu korkeakoulujen autonomia ja yhteiskuntavastuu. Vuorovaikutus ministeriön ja korkeakoulujen välillä on jatkuvaa. Korkeakoulujen omaehtoisen kehittämisen rinnalla edistetään korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Korkeakoulut ja ministeriö käyvät nelivuotisen sopimuskauden alussa neuvottelut, joissa sovitaan korkeakoulujen yhteiset tavoitteet, korkeakoulun profiili ja vahvuusalat, korkeakoulun strategiset tavoitteet ja tutkintotavoitteet sekä niiden perusteella kohdennettavat määrärahat. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden toteutumisen seuranta.

Ministeriön muilla ohjauskeinoilla, kuten informaatio-ohjauksella kannustetaan ja sitoutetaan korkeakouluja muihin keskinäistä vuorovaikutusta edellyttäviin asioihin. Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilipäätösten, tilastoseurannan ja sopimuskauden välitarkastelujen kautta. Ministeriö antaa korkeakouluille korkeakoulukohtaista palautetta sopimusneuvottelun yhteydessä ja sopimuskauden välitarkastelun aikana.

Korkeakoulujen ja muiden seurantietoa tarvitsevien käytettävissä on Vipunen –tietopalvelussa yksityiskohtaisen tilastoaineiston lisäksi vuosittain päivittyvät tiedot korkeakoulujen asemoitumisesta korkeakoulukentässä. Lisäksi Suomen Akatemian avoimet tietovarannot tukevat korkeakoulujen toiminnan kehittämistä. Keskeiset toimenpiteet ja näihin liittyvä valmistelu ovat esillä korkeakoulujen strategisen ja operatiivisen johdon kokouksissa, alakohtaisissa kokouksissa ja teemakohtaisissa seminaareissa. Keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi pääosaan tilaisuuksista osallistuu myös keskeisten sidosryhmien edustajia.

Korkeakoulujen rahoitus

Eduskunta päättää vuosittain talousarvion yhteydessä ammattikorkeakoulusektorille sekä yliopistosektorille opetus- ja kulttuuriministeriön kohdentaman perusrahoituksen määrän. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa käytettävissä olevan perusrahoituksen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin sekä yliopistojen rahoitusmallin avulla.  Perusrahoituksen lisäksi korkeakoulut saavat rahoitusta muista lähteistä (ns. ulkopuolinen rahoitus), kuten Suomen Akatemialta, Business Finlandilta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Euroopan unionilta sekä muista kansainvälisistä lähteistä.

Perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen kesken pääosin laskennallisesti opetuksen ja tutkimuksen suoritteiden perusteella sekä ammattikorkeakoulujen kesken koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suoritteiden perusteella. Kummallakin korkeakoulusektorilla on lisäksi strategiaperusteinen rahoitusosuus, josta sovitaan ministeriön ja korkeakoulun kesken. 

Strategiarahoitusta kohdennetaan korkeakoululähtöisesti kunkin korkeakoulun strategiseen kehittämiseen, profiloitumiseen sekä yhteistyön ja työnjaon tukemiseen. Lisäksi yliopistojen valtion rahoituksessa otetaan huomioon valtakunnallisia tehtäviä. Rahoitusmallien tarkoituksena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Mallin avulla jaettava perusrahoitus kohdennetaan korkeakouluille yhtenä kokonaisuutena. Korkeakoulut päättävät itse rahoituksen sisäisestä kohdentamisesta omien strategisten valintojensa pohjalta. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus on 1 021 milj. euroa (2025) ja yliopistojen valtionrahoitus 2 269 milj. euroa (2025).

Tiedelaitosten ohjaus

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia tiedelaitoksia ovat Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto. Ministeriö toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa virastojen kanssa ja neuvottelee tulosohjauksessaan olevien tiedelaitosten kanssa tulossopimukset nelivuotiselle sopimuskaudelle. Sopimuksissa sovitaan viraston toiminta-ajatus, tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle, voimavarojen hallinta sekä tavoitteille asetettujen indikaattorien toteutumisen seuranta.

Tulossopimukset tarkistetaan vuosittain, jolloin sovitaan seuraavan vuoden talousarvioon esitettävät määrärahat ja tarkistetaan tarvittaessa toiminnan tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa vuosittain palautteen kirjanpitoyksikkönä toimivalle virastolle sen toiminnasta lakisääteisellä tilinpäätöskannanotolla. 

Suomen Akatemian, Kansallisarkiston, Kotimaisten kielten keskuksen ja Varastokirjaston toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 31/2025 vp) ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan 10 nykyisestä virastosta muodostettaisiin viiden viraston kokonaisuus. Opetushallitus ja sen erillisyksiköt Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus sekä Kotimaisten kielten keskus yhdistyisivät kasvatukseen, koulutukseen ja kieleen liittyviä tehtäviä hoitavaksi virastoksi. Kansallisarkisto, Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto yhdistyisivät arkisto- ja kirjastotoimintaan liittyivä tehtäviä hoitavaksi virastoksi. Suomen Akatemia vastaisi jatkossakin tieteen edistämisestä omana virastonaan. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Suomen Akatemian tiedepoliittinen rooli

Suomen Akatemia on keskeinen tieteellisen tutkimuksen rahoittaja. Akatemian tehtävänä on nostaa suomalaisen perustutkimuksen laatua ja arvostusta kilpailuun perustuvalla tutkimusrahoituksella. Akatemia rahoittaa monipuolista perustutkimusta, joka antaa pohjan innovatiiviselle soveltavalle tutkimukselle ja uuden tiedon hyödyntämiselle. Pääosa Akatemian rahoituksesta kanavoituu yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Akatemia hoitaa myös EU:n tutkimusohjelmien ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden hallintoa yhteistyössä Business Finlandin kanssa.

Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuuden määrä on 515,2 milj. euroa (2025) ja strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden määrä 49,6 milj. euroa (2025).

Lisätietoja

Jorma Karhu, opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330139   Sähköpostiosoite:

Tomi Halonen, opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330095   Sähköpostiosoite:

Maarit Palonen, opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330243   Sähköpostiosoite:

Soili Vasikainen, opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330171   Sähköpostiosoite:

Ulla Mäkeläinen, opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) Puhelin:0295330223   Sähköpostiosoite: