Ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on varmistaa opiskelijalle riittävät ammatilliset tiedot ja taidot sekä sivistykselliset valmiudet, joita tarvitaan siirryttäessä työelämään tai jatko-opintoihin. Myös osaamisen päivittämisessä tarvitaan ammatillista koulutusta. 
 
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa ammatillista koulutusta kehitetään muun muassa

• uudistamalla ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä, koulutuksen järjestäjien toiminnanohjaus sekä oppimisen tuki
• suuntaamalla koulutustarjontaa työelämän tarpeisiin
• mahdollistamalla tilauskoulutus 
• suuntaamalla aikuisten tutkintokoulutusta koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen
• varmistamalla maahanmuuttajien kielikoulutus kielitaitovaatimuksen saavuttamiseksi

Toiminnanohjauksen kokeilu

Osana toiminnanohjauksen uudistamista toteutetaan kahdeksan vuotta kestävä toiminnanohjauksen kokeilu, jonka tavoitteena on uuden ohjausmallin avulla parantaa koulutuksen laatua sekä vaikuttavuutta. Samalla kevennetään järjestämislupasääntelyä siten, että se vähentäisi koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon normitaakkaa ja hallinnollista työtä. Kokeilulla pyritään myös vahvistamaan ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Kokeilu toteutetaan 1.1.2026–31.12.2033 välisenä aikana, joka sisältää kaksi strategiakautta. 

• Lue lisää toiminnanohjauksen kokeilusta hankkeen sivuilta.

Rahoitusmallin uudistaminen

Vuonna 2026 voimaantuleva uusi rahoitusmalli vahvistaa rahoituksen kannustimia siten, että opiskelijat suorittaisivat opintoja, valmistuisivat ja valmistumisen jälkeen työllistyisivät ja siirtyisivät jatko-opintoihin. Uudessa rahoitusmallissa tavoitteisiin on pyritty pienentämällä opiskelijavuosiin perustuvaa rahoitusta ja kasvattamalla tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatavaa osuutta samoin kuin valmistumisen jälkeisen työllistymisen ja jatko-opintoihin (korkeakouluihin) siirtymisen osuutta.

Rahoitusmallin keskeisimpiä muutoksia ovat opiskelijavuosiin perustuvan laskennallisen rahoituksen laskeminen 70 prosentista 50 prosenttiin sekä tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatavan rahoituksen nostaminen 20 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opiskelun (korkeakoulu) osuus nostetaan 7 prosentista 18 prosenttiin. Loput 2 prosenttia tulisi opiskelija- ja työelämäpalautteesta nykyisen 3 prosentin sijaan. 

Uusi rahoitusmalli on käytössä ensimmäistä kertaa vuoden 2026 rahoituksesta päätettäessä. Osa muutoksista toteutetaan asetusmuutoksella, joka tulee erikseen lausunnoille vuonna 2025.

Oppimisen tuen vahvistaminen

Oppimisen tukeen ja erityisen tukeen valmistellut muutokset tulevat voimaan 1.8.2026 alkaen. Uudistusten myötä opiskelijan oikeus oppimisen tukeen vahvistuu niin, että opiskelijalla on mahdollisuus saada matalan kynnyksen tukea koko tutkintokoulutuksen ajan saavuttaakseen opiskelulle asetetut tavoitteet. Oppimisen tuesta säädettäessä on kumottu säännös oppimisvalmiuksia tukevista opinnoista. 

Oppimisen tuki voi olla mm. tukiopetusta tai muuta opiskelijan tarvitsemaa tukea, jota annetaan yksittäiselle opiskelijalle tai ryhmälle tarpeen mukaan. Ennaltaehkäisevällä tuella pyritään siihen, etteivät oppimisen vaikeudet pääse kumuloitumaan ja monimutkaistumaan, jolloin jo varhaisella puuttumisella voidaan korjata tilanne. Tällä ennaltaehkäistään myös opintojen keskeyttäminen ja suorittamattomien opintojen kerääntyminen. Oikea-aikainen oppimisen tuki tukee myös osaltaan opiskelijoiden osaamista, osaamisen osoittamista näytöissä, valmistumista, työllistymistä, jatko-opintoihin siirtymistä sekä hyvinvointia. 

Myös opiskelijan erityinen tuki vahvistuu niin, että opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien, sairauden tai vamman vuoksi säännöllistä ja pitkäaikaista erityisopetusta tutkinnon tai koulutuksen mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi eikä oppimisen tuki on riittävää opiskelijan tuen tarpeiden kannalta. Erityinen tuki on erityisopettajan antamaa erityisopetusta sekä erityisopettajan konsultaatioon perustuvaa muuta opetusta ja ohjausta. 

Työelämätarpeiden kehittämistoimien valmistelu

Ministeriö asetti 17.12.2024 neljä työryhmää valmistelemaan kehittämistoimia työelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Työryhmissä valmistellaan mm. työelämäyhteistyön uudistamista sekä tilauskoulutuksen laajentamista. Myös toimia jatkuvan oppimisen tarjonnan tukemiseksi sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) kehittämiseksi valmistellaan. Työryhmät on asetettu ajalle 1.1.2025–31.1.2026. 

Käynnistyneiden työryhmien sekä jo päättyneen ammatillista koulutusta koskevien hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon valmistelun työryhmän valmistelusta lisää työryhmien hankesivuilla.