Kansainväliset tekijänoikeussopimukset

WIPOn hallinnoimat yleissopimukset

Keskeisimpiä tekijänoikeussopimuksia ovat Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n piirissä tehdyt sopimukset.

Bernin sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (Suomi ratifioinut 1986)

Tekijänoikeuden keskeisin kansainvälinen yleissopimus on alunperin vuonna 1886 tehty Bernin sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta. Sopimusta on tarkistettu keskimäärin joka kahdeskymmenes vuosi.

Bernin yleissopimuksen pääperiaatteina ovat kansallinen kohtelu ja vähimmäissuoja. Muista sopimusvaltioista peräisin oleville teoksille on myönnettävä sama suoja kuin omien kansalaisten teoksille.

Bernin yleissopimusta hallinnoi Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO). Suomi on ratifioinut vuonna 1986 Bernin yleissopimuksen Pariisin sopimuskirjan. Siihen on liittynyt 2019 yhteensä 176 maata.

Rooman yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta (Suomi ratifioinut 1983)

Myös lähioikeuksien kansainvälistä suojaa on järjestetty valtioiden välisillä sopimuksilla. Kansainvälinen yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta eli niin sanottu Rooman sopimus on tarkoitettu esittävien taiteilijoiden, äänitteiden tuottajien ja radio- ja televisioyritysten oikeuksien perussopimukseksi.

Sopimus velvoittaa antamaan siinä erityisesti taattuun suojaan nähden kansallisen kohtelun. Lisäksi se takaa kullekin oikeuksien haltijaryhmälle tietyt vähimmäisoikeudet.

Suomi on ratifioinut Rooman sopimuksen vuonna 1983. Siihen on liittynyt 2019 yhteensä 93 maata.

WIPOn tekijänoikeussopimus ja WIPOn esitys- ja äänitesopimus vuodelta 1996 (Eduskunta hyväksyi sopimukset lainsäädännön alaan kuuluvilta osilta 2005).

Tekijänoikeuden kansainvälistä sopimusjärjestelmää täydennettiin joulukuussa 1996 allekirjoitetulla WIPOn tekijänoikeussopimuksella ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksella. Näillä digitaalisen aikakauden "internet-sopimuksilla" tekijänoikeuden järjestelmää muotoiltiin verkkoympäristöön paremmin soveltuvaksi.

Suomi liittyi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa sopimuksiin vuonna 2009. Niihin on liittynyt 2019 yhteensä 100 maata.

Pekingin sopimus vuodelta 2012 koskee audiovisuaalisia esityksiä (näyttelijät). Sopimus on WIPOn tekijänoikeussopimuksen (WCT) ja esitys- ja äänitesopimuksen (WPPT) ohella kolmas ns. internetsopimus.

Sopimus tulee voimaan, kun 20 jäsenvaltiota on liittynyt sopimukseen. EU:n osalta ei ole vielä aloitettu liittymisvalmisteluja. 

Marrakeshin sopimus vuodelta 2013 koskee julkaistujen teosten saatavuuden helpottamista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi.

Sopimus poikkeaa aiemmista tekijänoikeuden alan kansainvälisistä sopimuksista siten, että se koskee tekijänoikeuden turvaamien yksinoikeuksien rajoittamista. Erityisesti sopimus koskee saavutettavassa muodossa olevien teoskappaleiden (mm. braille) toimittamista valtion rajojen yli.

Sopimus tuli voimaan syksyllä 2016 kun 20 jäsenvaltiota oli liittynyt sopimukseen. Vuonna 2020 sopimukseen on liittynyt 71 jäsenvaltiota.

EU antoi 2017 direktiivin ja asetuksen, jolla saatetaan EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntö vastaamaan sopimuksen velvoitteita. Direktiivi on saatettava voimaan viimeistään 11.10.2018.

Euroopan unioni ratifioi sopimuksen jäsenvaltioidensa puolesta lokakuussa 2018. Suomi saattoi direktiivin kansallisesti voimaan 12.11.2018.

WTO:n hallinnoimat kauppasopimukset

Tekijänoikeuksia koskevia sopimusmääräyksiä on otettu myös Maailman kauppajärjestön WTO:n kauppapoliittisten TRIPS-sopimusten osaksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu ulkoasiainministeriön koordinoimiin EU-komission johdolla tapahtuviin kauppasopimusneuvotteluihin EU:n ja lukuisten kolmansien maiden välillä.

Neuvoteltavana olevaan EU:n ja USA:n välisestä transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuussopimukseen (TTIP) sisältyy teollis- ja tekijänoikeuksin liittyviä tavoitteita.

Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista / TRIPS-sopimus (1995)

Tekijänoikeuksia koskevia sopimusmääräyksiä on otettu myös kauppapoliittisten sopimusten osaksi. Vuonna 1995 voimaan tullut Maailman kauppajärjestön WTO:n perustamissopimuksen liitesopimuksena oleva TRIPS-sopimus vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksien maailmanlaajuista suojaa.

TRIPS-sopimus vahvistaa Bernin yleissopimuksen noudattamisen kaikissa WTO:n jäsenvaltioissa. Sopimus sisältää määräyksiä myös muun muassa esittäjien, äänitetuottajien ja televisio- ja radioyritysten suojasta. Sopimus sisältää myös oikeuksien täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä sekä määräykset riitojen ratkaisemisesta, jos jäsenvaltio ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Valmistelu WIPOssa

Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn yleiskokous tekee vuosittain päätökset seuraavan vuoden budjetista sekä pysyvien ja hallitustenvälisten komiteoidensa työjärjestyksistä ja tarvittaessa mandaateista.

WIPOn keskeisimmät komiteat ovat Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien pysyvä komitea SCCR sekä Geenivarojen, perinnetiedon ja perinteisten kulttuuri-ilmausten suojaa koskeva hallitusten välinen komitea GRTKF-IGC.

SCCR:ssä on valmisteltu kansainvälistä sopimusta radio- ja televisioyhtiöiden lähetystoiminnasta (broadcasting) 2000-luvun alusta lähtien, mutta sopimuksen aikaansaaminen lähivuosina on vielä epävarmaa. Muut neuvottelut, kuten rajoitussäännökset (opetus, tutkimus, kirjastot, arkistot ja muut vammaiset kuin näkövammaiset) etenevät myös hitaasti. Geenivarojen, perinnetiedon ja kansanperinteen suojaamista koskevat neuvottelut etenivät yllättäen WIPOn yleiskokouksessa vuonna 2022, kun päätettiin kutsua koolle diplomaattikonferenssi kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi geenivaroja ja niihin liittyvää perinteistä tietoa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta patenttihakemuksissa.

Suomi toimi vuoden 2019 jälkipuoliskolla Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana ja oli yhdessä Euroopan komission kanssa keskeisessä asemassa monissa WIPOn yleiskokouksessa käydyissä haastavissa neuvotteluissa. Tavoitteena oli edistää useita pitkään avoinna olleita asioita kohti kaikkien osapuolten kannalta hyväksyttävää ratkaisua.

Koronapandemia vaikeutti kansainvälistä neuvottelutyötä huomattavasti. WIPO on kuitenkin jatkanut toimintaansa ja pyrkinyt järjestämään etäyhteyksin sellaisia kokouksia, joihin ei liity neuvotteluja. Suomi tukee digitaalisten alustojen ja etäyhteyksien käyttöä tässä työssä. WIPOssa on myös aloitettu keskustelut tekoälyn vaikutuksista IP-oikeuksien järjestelmään.