Koulutuspoliittinen selonteko
Hallitus on antanut eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Selonteolla luodaan tilannekuva koulutuksen nykytilasta sekä tavoitetila. Tarkastelu kohdistuu koko koulutusjärjestelmään ja tutkimuksen kehittämiseen.
-
3.1 Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus »
Sivistyksellisten oikeuksien ja lapsen oikeuksien toteutuminen sekä varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuspalveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja laatu turvataan. Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään, lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan, oppimistuloksia käännetään nousuun ja oppimiseroja kavennetaan.
-
Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa toisen asteen koulutuksessa. Vaikuttavuutta ja saavutettavuutta toisen asteen koulutuksessa edistetään ja työelämän muutoksiin vastataan.
-
Suomi nostaa koulutus- ja osaamistasoaan lisäämällä korkeakoulutusta. Korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa parannetaan - lisäksi korkeakoulujen toimintamalleja ja -rakenteita uudistetaan.
-
Tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa. Suomen koulutussisällöt perustuvat tutkittuun tietoon.
-
Vapaan sivistystyön valtakunnallista verkostoa hyödynnetään koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi, ja koulutuksessa hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat myös merkittäviä toimijoita maahanmuuttajien kouluttajina.
-
3.6 Jatkuva oppiminen – työuran aikainen oppiminen »
Työikäisten osaamistasoa nostetaan ja osaamista uudistetaan. Jatkuvan oppimisen avulla jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista.
-
3.7 Opetus-, ohjaus- ja muu henkilöstö »
Opettajien ja muun henkilöstön saatavuus turvataan parantamalla tietopohjaa ja ennakointia sekä mitoittamalla koulutusta tarpeiden mukaan. Opettajankoulutusta ja kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamista kehitetään systemaattisesti.
-
3.8 Taide- ja kulttuurikasvatus ja -opetus ja taiteen perusopetus »
Taide- ja kulttuurikasvatusta ja -opetusta ja taiteen perusopetuksen saatavuutta alueellisesti, eri väestöryhmiä ja molempia kansalliskieliä sekä eri taiteen aloja koskien on tuettava.
-
Opintotukea kehitetään yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Riittävällä opintotuella mahdollistetaan päätoiminen opiskelu ja tutkinnon suorittaminen määräajassa. Opintotuen kehittämistyössä huomioidaan sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet.
-
3.10 Ruotsinkielisen koulutuksen tilanne, tavoitteet ja toimenpiteet »
Tavoitteena on, että eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamilla toimenpiteillä luodaan kaikilla koulutusasteilla entistä tasa-arvoisempaa, osallistavampaa ja korkeatasoisempaa ruotsinkielistä koulutusta.
-
3.11 Maahanmuuttajataustaisten oppiminen ja oppimispolut »
Kasvatusta ja koulutusta sekä korkeakoulutusta koskevilla toimilla parannetaan maahanmuuttajien oppimismahdollisuuksia. Kehittämistarpeita ovat kielitietoisuuden huomioiminen opetuksessa ja viestinnässä sekä koulutusten nivelvaiheiden sujuvuus.
-
3.12 Vammaisten ihmisten oppiminen »
Lainsäädännöllä turvataan vammaisen lapsen ja nuoren kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille riittävä oikea-aikainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut. Digitaalisuutta ja uutta opetusteknologiaa hyödynnetään laajasti oppimisen tukena.
-
3.13 Saamenkielinen koulutus »
Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kehittämisen tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja laatu myös saamenkielisten ja saamen kielten osalta.
Koulutuspoliittisen selonteon valmistelu ja käsittely
Selonteko annettiin eduskunnalle 8.4.2021.
Valmistelun aiempia vaiheita
Opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen aloittivat selonteon valmistelun syksyllä 2019 kiertämällä kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa keskustelemassa ja kuulemassa koulutuksen ja tutkimuksen tilanteesta ja kehittämistarpeista. Valmistelun myötä tehtiin pitkän aikavälin linjaukset, miten koulutusjärjestelmää ja tutkimusta voitaisiin kehittää.
Selonteon valmistelutyötä arvioi ja tukee laajapohjainen parlamentaarinen seurantaryhmä. Sen tehtävänä on myös varmistaa yhteistyö eduskuntaryhmien kanssa.
Verkkoaivoriihi
Valmistelun tueksi toteutettiin alkuvuonna 2020 opiskelijoille, huoltajille, opettajille ja kaikille muille suunnattu verkkokysely aiheesta, jonka tavoitteena oli kerätä näkemyksiä tulevaisuuden Suomesta sekä koulutuksen keinoista sen toteuttamiseksi. Vastauksia verkkokyselyyn saatiin reilu 4 000, josta aktiivisin osa oli varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen opetushenkilöstö.
Vastauksista nousi esille erityisesti puhtaan luonnon ja ympäristön merkitys, ilmastonmuutoksen torjuminen, laadukkaan koulujärjestelmän ylläpitäminen, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen, eri toimijoiden välinen laaja yhteistyö sekä teknologiset innovaatiot.
Seminaarit ja keskustelutilaisuudet
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti yhdessä Demos Helsingin kanssa 4.2.2020 seminaarityöpajan, jossa laaja joukko sidosryhmiä keskusteli selonteon teemoista.
Lausuntokierros
Koulutusselontekoluonnoksen lausuntokierros päättyi 22.1.2021. Selontekoluonnos julkaistiin lausuntopalvelussa.
Tallenne koulutuspoliittisen selonteon lausuntokierroksen avaustilaisuudesta 14.12.2020 on katsottavissa Youtubessa.
Lisätietoja
Petri Haltia, opetusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Korkeakoulupolitiikan vastuualue ( KOVA ) Puhelin:0295330096 [email protected]