Ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on samanaikaisesti julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on virallinen asema Suomen lainsäädännössä ja osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa. Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen, mutta hengellisesti se kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.
Suomen ortodoksisen kirkon ylintä valtaa käyttää vuosittain kokoontuva kirkolliskokous. Kirkon hallintoon osallistuvat sekä papisto että maallikot.
Kirkon hallinto ja säädökset
Ortodoksisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään lailla. Erona evankelis-luterilaisen kirkon lainsäädäntömenettelyyn on, ettei ortodoksisella kirkolla ole yksinomaista aloiteoikeutta kirkkoa koskevaan lainsäädäntöön.
Ortodoksisella kirkolla on oikeus tehdä ehdotuksia sitä koskevan lain muuttamisesta ja muusta kirkkoa koskevasta lainsäädännöstä. Kirkko voi myös antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä.
Kirkolliskokous hoitaa lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta koskevia asioita sekä kirkon hengellisiä asioita. Tarkemmat säännökset kirkolliskokous antaa kirkkojärjestyksellä.
Kirkolle verotuloja ja valtionavustusta
Aiemmin valtion varoista maksettu toimintamenorahoitus korvattiin valtionavustuksella kun ortodoksisen kirkon keskus- ja hiippakuntahallinto irrotettiin valtionhallinnosta.
Ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat seurakunnalleen kirkollisveroa.
Lisätietoja
Hanna Kiiskinen, hallitusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Strategisen ohjauksen vastuualue Puhelin:0295330086 Sähköpostiosoite: [email protected]