Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla 

Kunta järjestää alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta sekä esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Opetukseen voivat osallistua myös tilapäisen suojelun piirissä olevat ja turvapaikanhakijat, joilla on oikeus perus- ja esiopetukseen. Oikeuteen riittää, että oleskelu kunnassa voidaan katsoa luonteeltaan asumiseksi. Kunnassa asuminen ei edellytä, että kunta olisi lapsen kotikunta. 

Vaikka oppivelvollisuus ei koske lapsia, joilla ei ole kotikuntaa, on kunnan järjestämisvelvollisuus voimassa myös tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten osalta.

Tilapäistä suojelua saava voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta kotikunnan rekisteröimistä väestötietojärjestelmään, kun hän on oleskellut Suomessa vähintään vuoden ja hänen oleskelulupaansa on jatkettu. Uuden kotikunnan voi valita itse, mikä voi vaikuttaa palvelujen tarpeeseen kunnissa.

Kotikunnan myötä kuntien vastuu tilapäistä suojelua saavien palveluiden järjestämisestä kasvaa. Kuntien on hyvä varautua ja pohtia ennakkoon, miten tietoa kunnan sivistyspalveluista – ml. kasvatus- ja koulutuspalveluista – on saatavilla kotikuntaoikeuden hakemista harkitseville sekä jatkossa kotikuntaoikeuden saaneille uusille kuntalaisille.

Kotikuntamerkinnän myötä lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, ja varhaiskasvatuksen tilojen ja henkilöstön tarve kunnassa voi kasvaa. Myös neuvonta- ja tulkkipalveluita tarvitaan enemmän. 

Kotikuntamerkinnän myötä lapselle ja nuorelle tulee oppivelvollisuus, jota voi suorittaa oppivelvollisuuslain mahdollistamilla ja Suomen koulutusjärjestelmän edellyttämillä tavoilla. 

Kunnan on huolehdittava, että esi- ja perusopetusikäiset tavoitetaan kasvatuksen ja opetuksen pariin päiväkodeissa ja kouluissa. Tämä edellyttää huoltajille ja perheille kohdennettua viestintää esimerkiksi esiopetukseen hakemisesta ja kouluun ilmoittautumisesta sekä yhteistyötä muun muassa maahanmuuttopalveluista vastaavan tahon, nuorisotoimen, hyvinvointialueiden sekä varhaiskasvatuksen järjestäjien kanssa. 

Henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän tasoista perusopetusta aikaisemmin voivat osallistua aikuisten perusopetukseen. 

Ukrainasta paenneilla aikuisilla on todennäköisesti jo ennestään suomalaista peruskoulua vastaava osaaminen, jolloin heitä ei voi ottaa aikuisten perusopetuksen opiskelijoiksi suorittamaan koko oppimäärää. He voivat kuitenkin parantaa kielitaitoaan aineopiskelijana aikuisten perusopetuksessa. Oppilaitos voi periä aineopinnoista kohtuullisia opiskelijamaksuja.

Tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakeutua vapaan sivistystyön oppilaitoksiin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset.

Vapaassa sivistystyössä järjestetty kotouttava suomen/ruotsin kielen koulutus on tilapäistä suojelua saavalle opiskelijalle maksutonta, jos kunta tai TE-toimisto laatii hänelle kotoutumissuunnitelman, johon kyseinen koulutus hyväksytään. Oppilaitoksen ylläpitäjä saa koulutuksesta sadan prosentin valtionosuusrahoituksen. 

Mikäli henkilölle ei ole laadittu kotoutumissuunnitelmaa, vapaan sivistystyön koulutuksena järjestetty suomen/ruotsin kielen koulutus on lähtökohtaisesti maksullista. Jos henkilölle on myönnetty kotikunta Suomessa, kansalaisopistoilla, kansanopistoilla ja opintokeskuksilla on mahdollisuus käyttää Opetushallituksen myöntämiä opintoseteliavustuksia opiskelijamaksujen alentamiseen tai poistamiseen. 

Tilapäistä suojelua saava 16–18-vuotias nuori, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, voi vahvistaa suomen/ruotsin kielen osaamistaan kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen tai opintokeskusten järjestämässä kotouttavassa kielikoulutuksessa. Jos hänelle laaditaan kotoutumissuunnitelma, johon koulutus hyväksytään, koulutus on opiskelijalle maksutonta ja oppilaitoksen ylläpitäjä saa koulutuksen järjestämisestä sadan prosentin valtionosuuden.

Kun tilapäistä suojelua saavalle nuorelle myönnetään kotikunta Suomessa, hänestä tulee oppivelvollinen. Jos oppivelvollinen nuori on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavat opinnot, hän voi kuitenkin osallistua aikuisten perusopetukseen ja vahvistaa siten suomen tai ruotsin kielen taitoaan. 

Vaihtoehtona on osallistua kansanopiston koulutukseen, jossa noudatetaan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai Opetushallituksen laatimaa maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen opetussuunnitelmasuositusta.  Kotoutumiskoulutuksesta säädetään kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 20 §:n 2 momentissa.

Oppivelvollinen nuori voi vahvistaa opiskelu-/tutkintokielen taitoja myös TUVA-koulutuksessa. TUVA-koulutuksessa oletetaan opiskelijalla olevan riittävä peruskielitaito, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa voidaan painottaa erityisesti koulutuksen alussa opiskelukielen taidon kehittämiseen liittyviä opintoja.

Varhaiskasvatuksen osalta kunnat eivät saa valtionosuutta kotikunnattomista lapsista, mutta kunnilla on mahdollisuus saada avustusta sen järjestämiseksi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin on lisätty vuoden 2023 alusta voimaan tuleva säännös (46 §, laki 884/2022) avustuksesta turvattomista oloista tulleiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Avustus koskee kustannuksia vuodesta 2023 alkaen. 

Esi- ja perusopetusta saavista 6–15-vuotiaista tai muista korvauksen piiriin kuuluvista oppivelvollisista oppilaista, joilla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio maksaa opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. 

Valmistavan opetuksen järjestäminen rahoitetaan kunnille täysimääräisesti. Vuodelta 2022 rahoitus maksetaan takautuvasti perustuen valmistavan opetuksen läsnäolokuukausiin.Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut opetuksen järjestäjän oppilaana. 

Vuoden 2022 aikana toteutetusta perusopetukseen valmistavasta opetuksesta saa opetuksen järjestäjä rahoituksen vuoden 2024 valtionosuusrahoituslaskennan yhteydessä. Vastaavasti vuoden 2023 rahoitus korjataan vuonna 2025 vuoden 2023 tosiasiallisen toteuman mukaiseksi. Vuotta 2024 koskien opetuksen järjestäjän on mahdollista hakea valmistavan opetuksen ennakolliseen valtionosuusrahoitukseen muutosta arvioitujen läsnäolokuukausien perusteella. Hakemus on lähetettävä Opetushallituksen Valtionosuudet -yksikköön vuoden 2023 syyskuun loppuun mennessä.

Täydentävän opetuksen rahoituksesta säädetään vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetussa opetusministeriön asetuksessa (1777/2009). Asetuksessa säädetään rahoitusperusteista, kuten opetuksen määrästä ja opetusryhmien vähimmäiskoosta.

Valtionavustus on enintään 86 prosenttia asetuksen mukaan määräytyvistä laskennallisista kustannuksista. Avustuksen myöntää Opetushallitus hakemuksesta vuosittain jälkikäteen. Asetuksessa tarkoitettu suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus, oman äidinkielen opetus ja muun opetuksen tukeminen ei koske perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvia oppilaita.

• Tietoa valtionosuuksista | Opetushallitus 
• Tietoa esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista I VM

Tilapäisen suojelun piirissä olevilla sekä turvapaikkaa hakevilla lapsilla on oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, jos huoltaja esimerkiksi työskentelee, opiskelee tai siihen on muu vastaava syy. Myös kiireellisessä tilanteessa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa varhaiskasvatus on järjestettävä. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on aina ensisijaisesti mietittävä lapsen etua ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tulee perustua lapsen tarpeiden yksilölliseen arviointiin. 

Kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen myös tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille, vaikka heillä ei olisi kotikuntaa Suomessa. Varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen oppimisvalmiuksiin, kielellisiin valmiuksiin sekä arjen turvallisuuden rakentumiseen. Varhaiskasvatus on vaikuttavaa myös suomen ja ruotsin kielen oppimisen kannalta. 

Osa tilapäisen suojelun piirissä olevista lapsista saa kotikunnan Suomesta suoraan, jos perheenjäsenellä on Suomessa kotikunta. Näillä lapsilla on subjektiivinen oikeus saada kunnan järjestämää varhaiskasvatusta. 

Kunnan on järjestettävä neuvontaa ja ohjausta varhaiskasvatuspalveluista ja niihin hakemisesta. Kunnan on tehtävä päätös varhaiskasvatuksen järjestämisestä tai sen epäämisestä.

Suomessa vakinaisesti asuvat alle 18-vuotiaat ovat oppivelvollisia. Kotikuntamerkinnän myötä lapselle ja nuorelle tulee oppivelvollisuus. Oppivelvollisuutta voi suorittaa oppivelvollisuuslain mahdollistamilla ja Suomen koulutusjärjestelmän edellyttämillä tavoilla. Oppivelvollisen mahdollinen etäopiskelu Ukrainaan on toteutettavissa ainoastaan omalla ajalla.

Tilapäisen suojelun piirissä olevat henkilöt voivat hakea kotikuntamerkintää kotikuntalain mukaisin edellytyksin vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Kotikuntamerkinnän myötä 

• Lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. 
• Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan sekä oikeus saada täydentävää varhaiskasvatusta.
• Oppivelvollisuusikäisellä lapsella ja nuorella on kotikuntamerkinnän myötä oppivelvollisuus. 
• Jos oppivelvollisuusikäinen nuori on suorittanut perusopetuksen, mutta häneltä puuttuu riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sen jälkeiseen koulutukseen, voi oppivelvollisuutta suorittaa aikuisten perusopetuksessa tai kansanopiston koulutuksessa, jossa noudatetaan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita. 

Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, aikuisten perusopetusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta järjestetään ukrainalaisille suomalaisen lainsäädännön mukaisesti. 

Kunta saa kotikuntamerkinnän omaavien lasten kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämiseen peruspalvelujen valtionosuutta. Maksatus tapahtuu jälkikäteen. Varhaiskasvatuksen osalta kotikuntamerkinnän jälkeiseltä ajalta kunta ei enää voi saada valtion erityisavustusta turvattomista oloista tulevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi. 

• Ohjeita kotikunnan hakemisesta I Digi- ja väestötietovirasto 
• Tietoa valtionosuuksista | Opetushallitus 
• Tietoa esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista I VM

Suomeen saapuvien ukrainalaisten opetus järjestetään esi- tai perusopetuksena tai perusopetukseen valmistavana opetuksena. 

Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulun opetuskielen näkökulmasta tavoitteena on saavuttaa kehittyvä alkeiskielitaito.

Valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää, joten oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään oppimisen tavoitteet, opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt, oppilaan integroiminen ikätasoa vastaaviin esi- tai perusopetuksen opetusryhmiin sekä ohjauksen järjestäminen ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet.

Valmistavan opetuksen opettajille ei ole kelpoisuusvaatimuksia, joten niistä päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetukseen valmistavaa opetusta ohjaavat Opetushallituksen laatimat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet (2015) ja niiden pohjalta laaditut paikalliset opetussuunnitelmat.

Opetushallitus informoi ja opastaa tarkemmin opetuksen järjestäjiä Ukrainasta saapuville järjestettävään valmistavaan opetukseen liittyvistä kysymyksistä.

• Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten oppimisen tukeminen perusopetuksessa I OPH
• Maahanmuuttotaustaiset oppijat perusopetukseen valmistavassa opetuksessa I OPH

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ja nuoret ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuuslakia sovellettaessa vakinaisella asumisella tarkoitetaan, että henkilöllä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. 

Toisen maan kansalaiseen, joka on Suomessa oppivelvollinen, sovelletaan samoja säännöksiä kuin suomalaisiin oppivelvollisiin. Kun tilapäistä suojelua saava henkilö on oleskellut Suomessa vähintään vuoden ajan ja hänen oleskelulupaansa on jatkettu, hän voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta kotikunnan rekisteröintiä väestötietojärjestelmään. Uuden kotikunnan henkilö voi valita itse. 

Oppivelvollisella on velvollisuus hakeutua perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen. 

• Tarkempaa tietoa oppivelvollisuuden suorittamisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä I OKM

Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuutta ei ole mahdollista suorittaa ulkomaisen oppilaitoksen etä- tai verkko-opintoina. Oppivelvollisen etäopiskelu Ukrainaan on mahdollista omalla ajalla.

Opetushallitus on koonnut tietopaketteja koulutuksesta Ukrainassa. Niistä koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja muut tietoa tarvitsevat löytävät tietoa Ukrainan koulutusjärjestelmästä.

• Perusopetus ja lukio Ukrainan koulutusjärjestelmässä I OPH
• Ammatillinen koulutus Ukrainassa I OPH

Suomessa vakinaisesti asuvat alle 18-vuotiaat ovat oppivelvollisia. Kotikuntamerkinnän myötä lapselle ja nuorelle tulee oppivelvollisuus. Oppivelvollisuutta voi suorittaa oppivelvollisuuslain mahdollistamilla ja Suomen koulutusjärjestelmän edellyttämillä tavoilla.

Koulutuksen järjestäjän on hyvä suunnitella, millä tavalla ukrainalaisten opiskelijoiden huoltajat tavoitetaan ja millä tavalla koulutuspalveluista ja oppivelvollisuudesta informoidaan kohderyhmälle. Huoltajia tulee informoida myös oppivelvollisuuslain mukaisista huoltajia koskevista velvoitteista.

Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tukee koulutuksen järjestämistä.

Kun maahantulija on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, hän voi opiskella Suomessa ilman rajoituksia. Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea niihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. 

Tietoa opintoihin hakeutumisesta löytyy esimerkiksi Opintopolku.fi-sivustolta tai koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta saa myös Ohjaamo-palvelupisteistä ja infofinland.fi-sivustolta.

opintopolku.fi
ohjaamot.fi
infofinland.fi

Kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa. Opetushallituksen sivuilta löytyy eri kouluasteille suunnattua tukimateriaalia Venäjän hyökkäyksen ja  Ukrainan tilanteen käsittelyyn.

• OPH: Ukrainan kriisin käsittely lasten ja nuorten kanssa kasvatuksessa ja koulutuksessa
• OPH Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Tilapäistä suojelua saavilla opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltoon samalla tavalla kuin muillakin esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa opiskelevilla. 

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilölliseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän päättämä opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. 

Jos tilapäistä suojelua saava henkilö hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, hän voi suorittaa opintoja myös koulutussopimukseen tai oppisopimukseen perustuvana koulutuksena, jos sen edellytykset muutoin täyttyvät.

Ammatillista koulutusta voi järjestää työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, mutta ei ole työsuhteessa. Oppisopimuskoulutus puolestaan perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. 

Tilapäistä suojelua saavien ammatilliseen ja lukiokoulutukseen otettujen henkilöiden koulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta osana opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää tarkemmin sen käytöstä koulutuksen järjestämiseen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehottaa tukemaan ukrainalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön edellytyksiä jatkaa oleskelua Suomessa. 

Suomeen voi edelleen hakeutua opiskelijaksi tai tutkijaksi kansalaisuudesta riippumatta. Kenenkään maassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen organisaation henkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan ei tarvitse poistua Suomesta Ukrainan sodan vuoksi. 

Käynnissä oleviin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettuihin hankkeisiin ja kansainvälisiin liikkuvuuksiin sovelletaan Ukrainan kriisin johdosta force majeure -sääntöä. Säännön perusteella Ukrainassa ja Venäjällä käynnissä olevat EU-ohjelmien hankkeet tai liikkuvuusjaksot on mahdollista keskeyttää ja siitä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä joko poikkeuksellisina kuluina (exceptional costs), organisaatiotukena tai tuen siirtoina saman tukikorin maiden välillä. Tarkempaa tietoa kansainvälisten vaihto-ohjelmien käytännöistä on Opetushallituksen sivuilla.

Käynnissä olevia opiskelijavaihtoja ei tarvitse keskeyttää. Uusia opiskelijavaihtoja ei käynnistetä. 

• OPH: Tietoja kansainvälisten vaihto-ohjelmien käytännöistä

Henkilön status ei vaikuta oikeuteen opiskella korkeakouluissa, eikä kotikunnan saaminen aiheuta muutoksia opiskelijan mahdollisuuteen opiskella. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen hallinnon korkeakoulujen ja virastojen vastuulla on tarkkailla, että asetettujen pakotteiden alaista yhteistyötä ei tehdä venäläistoimijoiden tai pakotelistalla olevien ja heidän lähipiirinsä kanssa. 

Komissio pyrkii löytämään keinot, joilla pakotteiden alaiset EU-projektit voivat jatkaa ilman venäläisiä ja valkovenäläisiä kumppaneita. Jos tutkimusyhteistyöllä on liityntöjä esimerkiksi kaksikäyttötuotteisiin tai öljyteollisuuteen, tulee varmistaa, ettei tutkijoiden työssä ole tosiasiallisesti kyse esim. teknisen avun antamisesta sotilaalliseen käyttöön tai sotilaallisille loppukäyttäjille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa pidättäytymään kaikesta tutkimusyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Kun  hankkeita tai muuta uutta yhteistyötä ei aloiteta tai ylläpidetä kumppaniorganisaatioiden kanssa, ei niihin sitä kautta liity myöskään uusia henkilöitä koskevaa yhteistyötä.

Ilman rahoitusta tai hankkeita tapahtuva yksittäisten tutkijoiden välinen yhteydenpito (nk. people-to-people) on edelleen mahdollista.

Kansalaisuutta ei voi käyttää rekrytoinnin tai sen esteen perusteena. Rekrytointeja voidaan kuitenkin tehdä humanitäärisin perustein korkeakoulun omilla päätöksillä. Apurahatutkijoiden rahoitus riippuu rahoittajan periaatteista. 

Korkeakoulujen tulee tarkastella venäläisen henkilöstön asemaa osana pakotepolitiikkaa. Tämän vuoksi on varmistettava, ettei pakotelistalla oleva henkilö tai hänen lähipiiriinsä osallistu toimintaan joka on pakotteiden kohteena tai ettei Venäjän kansalaisten työskentely kohdistu pakotteiden alaiseen toimintaan.  

Maahanmuuttovirasto (Migri) tarkastaa ennen oleskelulupapäätöksensä myöntämistä Schengenin tietojärjestelmästä, onko henkilöstä tehty kuulutukset järjestelmään. Korkeakoulu voi luottaa Migrin tarkastukseen eikä erillistä tarkastusta ole tarpeen tehdä, jos oleskelulupa on juuri myönnetty. Mikäli luvan myöntämisestä on kulunut aikaa, tulee tarkastus tehdä.

Pakotelistalla olevien luonnollisten henkilöiden ja organisaatioiden tai niitä lähellä olevien varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään Suomen viranomaisten toimesta.

Muilta osin Venäjän kansalaisten toiminta korkeakouluissa voi jatkua normaalisti.

Henkilöpakotteet koskevat luonnollisten henkilöiden matkustamista (Artikla 1) ja varojen jäädyttämistä (Artikla 2). Hakijoita ei voi kansalaisuuden perusteella syrjiä tai suosia eli kansalaisuus ei vaikuta opiskelijavalintapäätöksiin.

Se, että henkilö on pakotelistalla, ei estä valintaa opiskelijaksi. Pakotteiden kohteena olevaa henkilöä ei kuitenkaan päästetä maahan. Maahanmuuttovirasto (Migri) tarkastaa ennen oleskelulupapäätöksensä myöntämistä Schengenin tietojärjestelmästä, onko henkilöstä tehty kuulutus järjestelmään.  

• EU:n henkilöpakotteet I Eur-Lex
• Päivittyvä pakotelista taustatarkistuksia varten (katso ”Consolidated Financial Sanctions in PDF Format”-asiakirja).

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Lukuvuosimaksun maksamatta jättäminen ei ole yliopistolain 43 §:n ja ammattikorkeakoululain 32 §:n perusteella peruste, jonka vuoksi opiskelija menettäisi opiskeluoikeutensa. Sen sijaan korkeakoulu voi päättää, että lukuvuosimaksun maksaminen on edellytys läsnä olevaksi ilmoittautumiselle ja siten käytännössä edellytys opiskelulle.

Käytäntöjen lukuvuosimaksuissa tulee olla syrjimättömiä, eikä niissä voi käyttää kansalaisuutta perusteena. Korkeakoulu voi kuitenkin kohdistaa omalla päätöksellään humanitaarisista syistä stipendejä esimerkiksi tilapäistä suojelua saaville, ja tämä stipendi voidaan kuitata lukuvuosimaksua vastaan, jolloin maksua ei tarvitse suorittaa.

EU:n henkilöpakotteisiin sisältyvään varojen jäädyttämiseen liittyy säännös, jonka mukaan pakotelistalla olevan henkilön käyttöön ei saa asettaa mitään taloudellisia resursseja (Artikla 2 kohta 2: “No funds or economic resources shall be made available, directly or indirectly, to or for the benefit of natural or legal persons, entities or bodies listed in the Annex”). Ko. henkilölle ei siten saa myöntää stipendiä. Jo ennen stipendin myöntämistä on syytä tarkastaa, onko henkilö pakotelistalla, ja mahdollinen stipendi tulee myöntää ehdolla, että henkilöön ei kohdistu henkilöpakotteita.

• EU:n henkilöpakotteet: konsolidoitu asetusteksti

Venäjän Ukrainaan kohdistaneen hyökkäyksen seurauksena Suomi on päättänyt jäädyttää korkeakoulu- ja tiedepolitiikkayhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa yliopistoja, ammattikorkeakouluja, Suomen Akatemiaa, Kansallisarkistoa, Varastokirjastoa, Kotimaisten kielten keskusta ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:tä jäädyttämään käynnissä olevat organisaatioiden välisen yhteistyön ja uusien hankkeiden suunnittelun venäläisten ja valkovenäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa, ja samalla jäädytetään Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän välisen virkamiesyhteistyön uusien aloitteiden käsittely.

Suomi tukee Euroopan komission päätöstä jäädyttää EU:n koulutus- ja tutkimusohjelmien puitteissa tehtävä yhteistyö venäläisten ja valkovenäläisten kumppanien kanssa.

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja rajoitukset on suunnattu Venäjälle valtiona. Linjaukset kohdistuvat Ukrainan tueksi, eivät venäläisiä henkilöitä vastaan. 

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tervetulleita suomalaisiin korkeakouluihin kansalaisuudesta riippumatta. Kansalaisuuden perusteella ei voi jättää valitsematta tai kieltää opiskelupaikkaa.

Suomessa opiskelemassa olevat ukrainalaiset ja venäläiset opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti huomioiden mahdolliset henkilöpakotteet ja vientivalvonta, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden asemaan. Etäopetus rinnastuu muuhun opetukseen. 

Venäläisten ja valkovenäläisten korkeakoulujen kanssa tehtyjen double degree -sopimusten perusteella suomalaisiin korkeakouluihin myönnetyt opinto-oikeudet pysyvät voimassa ja opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti. Uusia sopimuksia ei solmita. 

Kansainväliset opiskelijat ovat oikeutettuja viimesijaiseen toimeentulotukeen, mikäli heidän edellytyksensä selviytyä päivittäisistä menoista eivät toteudu. Tilapäisesti oleskelevilla on oikeus vähintään välttämättömään toimeentulotukeen eli elintarvikkeisiin sekä välttämättömiin reseptilääkkeisiin, jotka molemmat myönnetään maksusitoumuksin. Suomen sosiaaliturvalla ei voi pitkäkestoisesti kompensoida pakotteiden vaikutuksia, mutta ketään ei saa jättää inhimilliseen hätään.

Henkilöillä, joiden oleskelu on muuta kuin tilapäistä asiakkaan luonteesta tehdyn kokonaisarvion perusteella, on oikeus perustoimeentulotukeen yleisten edellytysten mukaisesti kuten Suomessa pysyvästi oleskelevilla.

Tarkempia tietoja oikeudesta viimesijaiseen toimeentulotukeen saa Kelalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa pidättäytymään kaikesta tutkimusyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Linjauksen mukaisesti uusia hankkeita ei tule käynnistää ja olemassa oleva organisaatioiden välinen yhteistyö tulee keskeyttää toistaiseksi. Samalla jäädytetään Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän väliseen viranomaisyhteistyöhön liittyvien uusien aloitteiden käsittely.

Suomeen voi edelleen hakeutua opiskelijaksi tai tutkijaksi kansalaisuudesta riippumatta. Kenenkään maassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen organisaation henkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan ei tarvitse poistua Suomesta Ukrainan sodan vuoksi.

OKM:n alaisen hallinnon korkeakoulujen ja virastojen vastuulla on tarkkailla, että asetettujen pakotteiden alaista tutkimusyhteistyötä ei tehdä venäläistoimijoiden kanssa. Taloudelliset pakotteet sisältävät muun muassa kiellon öljynjalostusteknologian ja ilmailu- ja avaruusteknologioiden viennille. Lisäksi rajoitetaan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologioiden vientiä sekä Venäjän puolustus- ja turvallisuusalan teknologiakehitystä tukevaa vientiä. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi puolijohteet tai huipputeknologiat.

Euroopan komissio on jäädyttänyt uusien projektien neuvottelut venäläisten ja valkovenäläisten organisaatioiden kanssa Horisontti Eurooppa –ohjelman ensimmäisten hakujen osalta sekä maksatukset Horisontti 2020 -ohjelman jo käynnissä olevissa hankkeissa. 

Linjaus yhteistyön jäädyttämisestä koskee myös kansainvälisiä tutkimusorganisaatioita ja -infrastruktuureja, jotka tekevät päätöksiä omien menettelyidensä mukaisesti. Suomalainen toimija on mukana tässä päätöksenteossa roolinsa mukaisesti. Useat kansainväliset tutkimusorganisaatiot ja -infrastruktuurit  ovat päättäneet keskeyttää yhteistyön venäläisten ja valkovenäläisten organisaatioiden kanssa. 

• Lisätietoja teknologiapakotteista: Consilium (europa.eu)
• Lisätietoa Venäjä –pakotteista (UM)
• Lisätietoja komission linjauksesta

Taloudellisia resursseja ei saa antaa pakotteiden kohteena olevien käyttöön.

• Venäjä –pakotteet I Ulkoministeriö 
• EU:n sanktioasetus 2022/328 

Maahantuloon liittyvät Maahanmuuttoviraston (Migri) prosessit toimivat normaalisti. Venäläisiin ja ukrainalaisiin liittyvät mahdolliset erityismääräykset voivat muuttua nopeasti.

• Migri: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Laista tulevia velvoitteita ovat mm. asiakkaan tunnistamiseen liittyvät asiat, kuten varojen alkuperän selvittäminen sekä epäilyttävästä liiketoimesta kieltäytyminen. Rahanpesua koskevat säännökset kuuluvat sisäministeriön hallinnonalaan.

Rahanpesulain osalta toimivaltainen valvova viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto, josta voi kysyä lisätietoja. 

Opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämissä taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestämisluvissa on määrätty opetuskieleksi suomi tai ruotsi. Opetustunnilla on mahdollista tarvittaessa käyttää myös muita ns. apukieliä opetuksen tukena.

Mielekkään harrastustoiminnan jatkuvuuden turvaaminen poikkeusoloissa ja niiden yli voi olla etenkin maahan tuleville lapsille ja nuorille erityisen tärkeää. Taiteen perusopetusoppilaitoksilla on tärkeä rooli tämän jatkuvuuden mahdollistajina. Taiteen perusopetus mahdollistaa mm. tunteiden työstämisen konfliktitilanteissa. 

Koulutuksen järjestäjien on kohdeltava henkilöitä oppilaaksi ottamisessa yhdenvertaisesti. Taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 § määrittelee periaatteet oppilaaksi ottamiseen. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä, ja hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Oppilaitoksen resurssit ja oppilasmäärä huomioiden voi oppilaaksi ottamisessa olla oppilaitoskohtaisia eroja. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi oppilaaksi ottaminen ilmoittautumisjärjestyksessä, oppilaspaikkojen arpominen tai pääsykokeet. Oppilaiden valintakokeiden ollessa kyseessä tulee valintakriteerien olla tarkkaan harkittuja ja julkisia.

Tilapäistä suojelua hakeneiden maahantulijoiden välttämätön toimeentulo turvataan vastaanottorahalla, jos he ovat tuen tarpeessa. Opiskelijalle ei voida maksaa opintotukea tai koulumatkatukea, sillä tilapäiseen suojeluun perustuva oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. 
 
Oleskelulupa vaikuttaa ulkomaalaisten oikeuteen saada opintotukea. Opintotukilain (65/1994) mukaan opintotukea voidaan myöntää ulkomaalaiselle, jos hän 

• asuu Suomessa vakinaisesti ja maassa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu
• ja hänelle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu jatkuva oleskelulupa (A), pysyvä oleskelulupa (P) tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa (P-EU). 

Koulumatkatukilain (48/1997) mukaiseen koulumatkatukeen on oikeus Suomessa asuvalla opiskelijalla, joka opiskelee Suomessa päätoimisesti. Suomessa asuvalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain mukainen kotikunta Suomessa. 

• Lisätietoja opintotuesta I Kela
• Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin

Kansainvälinen yhteisö on laajasti ja voimakkaasti tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla.  

Euroopan komissio päätti jäädyttää EU:n koulutus- ja tutkimusohjelmien puitteissa tehtävän yhteistyön venäläisten ja valkovenäläisten kumppanien kanssa. 

Venäjä ja Valko-Venäjä on suljettu pois kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n, toiminnasta ja Euroopan neuvoston päätöksenteosta, ml. osittaissopimuksissa. Unesco arvioi hyökkäystoimien vaikutuksia ja hätätuen tarvetta Ukrainassa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön sekä tiedonvälityksen osalta.  

Alueellisen yhteistyön järjestöistä muun muassa Pohjoismainen ministerineuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto ja Barentsin euroarktinen neuvosto ovat keskeyttäneet yhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla on annettu mm. seuraavat lausunnot:

• EU:n kulttuuriministerien julistus, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tuetaan ukrainalaisia taiteilijoita, journalisteja ja kulttuuri- ja media-alan ammattilaisia I Impression (europa.eu)
• 37 maan urheiluministerien julkilausuma Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemisesta pois kansainvälisestä urheilutoiminnasta

• EU:n komission tiedote tutkimus- ja innovointiyhteistyön keskeyttämisestä Venäjän kanssa: Commission suspends cooperation with Russia on R&I (europa.eu)

• Euroopan hiukkasfyysikan tutkimuskeskuksen CERN:n lausunto Ukrainasta 

• Unescon hallintoneuvoston 7. erityisistunnon hyväksymä päätöslauselma Ukrainan tilanteen vaikutuksista Unescon toimialoilla  

• Unescon vuoden 1954 sopimuksen (kulttuuriomaisuuden suojelu aseellisten selkkausten sattuessa) II pöytäkirjan mukainen komitean ylimääräinen istunto, julkilausuma Ukrainan kulttuuriperinnöstä  

• YK:n yleiskokouksen Ukraina-päätöstä (2.3.2022) tukeva Unescon lausunto

• Euroopan neuvoston koulutuspolitiikan johtokomitean istunnon Ukrainaa koskeva julistus

Yleisiä kv-linjauksia, jotka koskevat myös OKM:n toimialaa: 

• Yhdistyneiden Kansakuntien tiedote YK:n päätöslauselmasta 2.3.2022  
• Euroopan neuvoston päätös 16.3.2022 Venäjän jäsenyyden päättymisestä Euroopan neuvostossa: Result details (coe.int)
• Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedote Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisestä  
• Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Euroopan unionin yhteinen julkilausuma koskien Barentsin euroarktista yhteistyötä 
• Itämeren valtioiden neuvoston jäsenten (Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi ja Euroopan unioni) yhteinen julkilausuma Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisestä
• Pohjoinen ulottuvuus: Euroopan unionin, Islannin ja Norjan julkilausuma Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisestä 

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja rajoitukset on suunnattu Venäjälle valtiona. Linjaukset kohdistuvat Ukrainan tueksi, eivät venäläisiä henkilöitä vastaan.