Usein kysyttyä kaksoistutkintouudistuksesta

Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa koulutuspolkuja siten, että tarve suorittaa useampia samantasoisia korkeakoulututkintoja vähenee ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet paranevat.

Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutukseen on hakeutunut paljon opiskelijoita, joilla on jo sairaanhoitajakoulutus. Uudistuksen jälkeen heidän ei tarvitse suorittaa kokonaista korkeakoulututkintoa, vaan ainoastaan ne opinnot, jotka tuottavat ensihoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen. Tutkintomuodosta luopuminen helpottaa joustavien opintopolkujen luomista erilaisessa elämäntilanteessa oleville opiskelijoille.

Säädösten voimaantuloajaksi on ehdotettu 1.8.2028 ja niitä sovellettaisiin opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa mainittuna ajankohtana tai sen jälkeen.

Opiskelijat, jotka ovat jo aloittaneet koulutuksen, voisivat suorittaa sen nykymuotoisena tai siirtyä suorittamaan uusimuotoista ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusta.

Uudistuksen jälkeen ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen voi suorittaa yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitajakoulutuksen kanssa, aivan kuten nytkin. Tällöin koulutusten laajuus olisi yhteensä 240 opintopistettä (tavoitteellinen suoritusaika 4 vuotta), kuten nykyäänkin. Koulutuksen suorittaneelle opiskelijalle myönnetään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK) ja lisäksi ensihoitaja (AMK)- tai terveydenhoitaja (AMK) -tutkintonimike.

Uudistuksen jälkeen kätilökoulutus suoritetaan sairaanhoitajakoulutuksen suorittamisen jälkeen. Koulutuksen suorittaneen opiskelijan aiemmin suorittamaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), lisätään uusi kätilö (AMK) -tutkintonimike.

Ammattikorkeakoulut voivat avata hakukohteita, joissa voi hakea yhtä aikaa sairaanhoitajakoulutukseen ja kätilökoulutukseen. Kätilökoulutuksen opinto-oikeus annetaan ehdollisena, eli opiskelija pääsee aloittamaan kätilökoulutuksen sen jälkeen, kun on suorittanut sairaanhoitajakoulutuksen. Kun opiskelija on suorittanut kätilökoulutuksen, aiemmin suoritettuun sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), lisätään uusi tutkintonimike kätilö (AMK).

Uudistuksen jälkeen voit hakeutua erikseen suoritettavaan

• ensihoitajakoulutukseen, jonka laajuus on 90 opintopistettä (tavoitteellinen suoritusaika 1,5 vuotta),
• kätilökoulutukseen, jonka laajuus on 18 kuukautta ja 3000 tuntia (tavoitteellinen suoritusaika 1,5 vuotta) tai
• terveydenhoitajakoulutukseen, jonka laajuus on 60 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika 1 vuotta.

Kun saat koulutuksen suoritettua, aiemmin suorittamaasi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, sairaanhoitaja (AMK), lisätään uusi tutkintonimike: ensihoitaja (AMK), kätilö (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK).

Opiskelijan näkökulmasta moni asia pysyisi ennallaan. Opiskelijoilla olisi samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opinnot oikeuttaisivat opintotukeen ja myös opintolainahyvitystä voi hakea. Koulutukset tuottaisivat saman ammattipätevyyden kuin nykymuotoinen koulutus.

Uudistuksen jälkeen ensihoitajakoulutus, terveydenhoitajakoulutus ja kätilökoulutus eivät olisi enää tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan niitä toteutettaisiin kyseisiä koulutuksia koskevien ammattikorkeakoululakiin lisättävien uusien säännösten nojalla. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusten toteuttaminen olisi siis jatkossakin osa ammattikorkeakoulujen lakisääteisiä tehtäviä.

Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksesta säädettäisiin erikseen, jolloin niillä olisi omat tutkintokoulutuksesta poikkeavat laajuudet ja osaamistavoitteet. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutukset eivät olisi enää tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta eivät myöskään täydennyskoulutusta tai erikoistumiskoulutusta.

Jatkossa kun henkilö suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, johon liitetään tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK) ja sen lisäksi ensihoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan koulutuksen, liitetään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon myös ensihoitaja (AMK)-, kätilö (AMK)- tai terveydenhoitaja (AMK) -tutkintonimike. Opiskelijalla on siis jatkossa yksi tutkinto ja kaksi siihen liitettävää tutkintonimikettä, jotka osoittavat hänen ammatillisen osaamisensa.

Kätilökoulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvasta tunnustamisjärjestelmästä (niin kutsuttu automaattisen tunnustamisen periaate) säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä (2005/36/EY, jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi). Ammattipätevyysdirektiivillä säännellään muun muassa sairaanhoitaja- ja kätilökoulutuksen sisältöjä ja rakennetta.

Kätilökoulutuksen laajuus on johdettu suoraan ammattipätevyysdirektiivin vähimmäisvaatimuksista. Siksi sen laajuus on ilmoitettu tunteina ja kuukausina. Kätilökoulutuksen kelpoisuusvaatimus on myös johdettu ammattipätevyysdirektiivistä. Siksi kätilökoulutus suoritetaan sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen.

Kätilökoulutuksen suorittanut voisi jatkossakin liikkua työmarkkinoilla EU:n sisällä. Kätilökoulutuksen suorittaneet, jotka haluaisivat harjoittaa ammattia toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa ja liikkua automaattisen tunnustamisen piirissä, tulisi olla harjoittanut kätilön muodollista pätevyyttä koskevan asiakirjan saatuaan tyydyttävästi kaikkea kätilöntoimeen kuuluvaa toimintaa yhden vuoden ajan. Valvira vahvistaisi pyydettäessä ammattipätevyyden direktiivivastaavuuden jo nykyisin käytössä olevalla Certificate of Current Professional Status (CCPS) -todistuksella. Työkokemus osoitettaisiin Valviralle työnantajien laatimilla työtodistuksilla. Muussa tapauksessa kätilön ammattipätevyys tunnustettaisiin vastaanottavassa jäsenvaltiossa ammattipätevyysdirektiivin yleisen tunnustamisjärjestelmän perusteella.

Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus olisivat opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. 

Opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen suorittaessaan sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutuksen, jos koulutukset suoritetaan tavoiteajassa. Opintolainahyvityksen suoritusaikavaatimus perustuisi sairaanhoitajan tutkinnon lisäksi ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen suorittaneilla opintolainansaajilla opintojen laajuuden mukaiseen laskennalliseen työmäärään sekä yhden lukukauden joustoon, kuten muissakin ammattikorkeakoulututkinnoissa.
 

Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen toteuttaminen rahoitettaisiin jatkossakin ammattikorkeakoulujen perusrahoituksella. Koulutus olisi opiskelijalle maksutonta, kuten tutkintoon johtava koulutuskin on.

Kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, myös ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus olisivat maksullisia tietyille EU/ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisille, mikäli koulutus järjestetään muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.