Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Korkeakoulut voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena korkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta.
Opiskelijavalinnat
Opiskelijat valitsee korkeakoulu ja korkeakoulu myös päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.
Korkeakoulutukseen hakeutuminen tapahtuu pääsääntöisesti Opintopolku.fi -palvelussa.
Tutkintokoulutuksesta perittävät maksut
Tutkintoon johtava korkeakoulutus on maksutonta EU/ETA-maista tuleville. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opintonsa aloittavilta peritään maksu 1.8.2017 lähtien.
Korkeakoulut päättävät maksun suuruudesta ja niiden perimiseen liittyvistä käytännöistä. Lukuvuosimaksun on kuitenkin oltava vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Maksujen tuotot jäävät korkeakoulujen käyttöön. Korkeakouluilla on oltava apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.
Lisäksi korkeakouluilla on edelleen mahdollisuus järjestää erillisille opiskelijaryhmille tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta. Tällöin korkeakoulut perivät koulutuksen tilaajalta vähintään koulutuksesta aiheutuvat kustannukset kattavan maksun yksittäisiltä opiskelijoilta perittävien lukuvuosimaksujen sijaan.
Koulutusvastuut
Siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Yliopistojen koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa, määrätään ammattikorkeakoulun toimiluvassa. Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta.
Yliopistotutkinnot
Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina ja täydennyskoulutusta.
Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Lääketieteessä ja hammaslääketieteessä koulutusalaan liittyvien ammatillisten vaatimusten johdosta yliopisto voi järjestää ylemmän korkeakoulututkinnon koulutuksen siten, ettei siihen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot, jotka suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista.
Opintojen mitoituksessa käytetään opintopisteitä. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä.
Ammattikorkeakoulututkinnot
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulut järjestävät ammatillista opettajankoulutusta.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan valittavalta edellytetään kahden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutuksen laajuudesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
Tutkintojen osien suorittaminen
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kokonaisen tutkinnon lisäksi myös korkeakoulututkintojen osia. Korkeakoulut tarjoavat mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia avoimena yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksena tai erillisinä opintoina. Tutkintojen osia voi suorittaa yksittäisinä kursseina tai laajempina kokonaisuuksina. Korkeakoulut voivat koostaa tutkintojen osista työelämän tarpeen mukaisia yhtenäisiä koulutuskokonaisuuksia.
Laaja mahdollisuus suorittaa tutkintojen osia tukee erityisesti elinikäistä oppimista.
Avoin yliopisto-opetus ja avoin ammattikorkeakouluopetus
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on laaja avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta. Avoin korkeakouluopetus tarjoaa mahdollisuuden tutustua korkeakoulutukseen, täydentää aiemmin suoritettua tutkintoa ja hankkia uutta osaamista. Useimmissa korkeakouluissa avoimena korkeakouluopetuksena suoritettuja opintoja hyödynnetään osana opiskelijavalintaa.
Avoimella korkeakouluopetuksella on monta tehtävää, kuten elinikäisen oppimisen tukeminen, korkeakoulutukseen pääsyn ja saavutettavuuden tukeminen, tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnan monipuolistaminen ja yleinen sivistystehtävä.
Valtio rahoittaa avoimen korkeakouluopetuksen järjestämistä. Korkeakoulut voivat periä koulutuksesta maksuja opiskelijalta enintään 45 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohti.
Erikoistumiskoulutus
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämässä toimineille. Erikoistumiskoulutus tähtää asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistamiseen korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella. Läheinen yhteys työ- ja elinkeinoelämään on erikoistumiskoulutuksissa tärkeä. Erikoistumiskoulutuksen vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä.
Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Valtio rahoittaa erikoistumiskoulutuksen järjestämistä.
Korkeakoulut voivat järjestää erikoistumiskoulutusta maksutta tai periä enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.
Täydennyskoulutus
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta toteutetaan liiketaloudellisin perustein. Korkeakoulut eivät voi käyttää julkista rahoitusta liiketaloudellisin perustein toteutettavan toiminnan tukemiseen.
Täydennyskoulutusta ovat muun muassa yrityksille ja yhteisöille räätälöidyt koulutus- ja kehittämisohjelmat, työvoimakoulutus sekä avoimesti tarjolla olevat koulutusohjelmat kuten MBA-ohjelmat. Korkeakoulut voivat tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena myös korkeakoulututkintojen osia.
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Korkeakoulut vastaavat koulutuksen sisällöistä ja laadusta.