Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen

Korkeakoulupolitiikka

Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut ovat autonomisia toimijoita, jotka vastaavat koulutuksen ja tutkimuksen sisällöistä sekä toimintansa kehittämisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osana valtioneuvostoa ohjaa ja rahoittaa korkeakoulujen toimintaa. Kehittämistavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, hallituksen toimintasuunnitelmaan sekä muihin eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamiin strategisiin tavoitteisiin.

Korkeakoulupolitiikan tavoitteena on kehittää korkeakouluja kansainvälisesti kilpailukykyisenä kokonaisuutena, jotka vastaavat joustavasti myös alueellisiin tarpeisiin.

• Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä.
• Tavoitteena on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos.
• Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa.
• Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden.
• Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä.

Tavoitteena on, että korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy.  Lisäksi tavoite on, että korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista, jotta tutkintojen välinen liikkuvuus helpottuu.

Tavoite on myös, että korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulujen tulee tukea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistää tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Yhteiskunnan uusiin haasteisiin vastaamiseksi korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Tiedepolitiikka

Tiedepolitiikalla tuetaan osaamistason nostoa ja osaamisen kanavointia esimerkiksi tiedoksi, ymmärrykseksi, prosesseiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Tiedepolitiikka kytkeytyy innovaatiopolitiikkaan tukien tiedontuotantoa ja edistäen kansalaisten, yhteisöjen sekä kansakunnan osaamistasoa.

Tiedepolitiikan tehtävänä on varmistaa, että tutkimusta tekevät organisaatiot pystyvät keskittymään tutkimuksen tekemiseen tasolla ja tavoilla, jotka ovat tyypillisiä kilpailukykyisimmille kansainvälisille tiedeyhteisöille. Tiedepolitiikalla tuetaan tutkitun tiedon saamista yhteiskunnassa laajasti käyttöön.

Maailmanlaajuinen trendi on digitaalisin ja avoimen toimintatavan keinoin nopeuttaa ja tehostaa laadukkaan tutkimuksen tekemistä. Suomi on mukana tässä kehityksessä.

Ajankohtaiset tiedepoliittiset teemat:

• Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena
• Tutkimustoimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön panostetaan valtion nousevaa T&K-rahoitusta
• Tutkimusta tehdään enemmän ja tutkimus saavuttaa laajemmin kansainvälisen tason
• Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen ja yhteiskäyttöisyyden lisääminen
• Tutkimuksen ja tieteen avoimuuden varmistaminen
• Kansainvälistä yhteistyötä tehdään vastuullisesti
• Huolehditaan osaamisen huoltovarmuudesta

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle ; Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle

Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030

Jatkuvan oppimisen esittely (9.12.2022)

Tutkimus- ja innovaationeuvosto
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen: Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma